Työntövarren korvake

Elikkäs 990 vm.77 taavetin työntövarren korvake pyörähti. Sisältä oli se ohut lukko tappi (karkaistu?) poikki. Saako sitä uutta jostain valmiina vai pitääkö alkaa soveltamaan? Ilmeisesti se on ollut poikki jo pidemmän aikaa, koska korvakkeessa on ollut huomattava välys pituus suunnassa yli 10v... Ilmeisesti sen akselin päässä olevan holkin sovite on ollut sen verran tiukka, että on pysynyt vielä jotensakkin paikallaan?

Koneliike pihlajaniemeltä ylistarosta saat siihen osat,noista tahtoo tulla läpi se koko roska raskaammassa käytössä vaikka tappi kestäis,se etulevy halkiaa,mikä neljällä pultilla,sen vahvemman etulevyn myös saa pihlajaniemeltä,aikanan ostettiin omiinki koneisiin sieltä,se kestää,suomessa tehty.

Korvake pääse pyörähtämään kun tapista katkeaa pätkät jotka liikkuu rungon johteessa. Minulla on sellainen käsitys että se on vaarassa jos työntövarsi roikkuu korvakkeessa ja peräkärryn puomi painaa työntövartta alhaalta poikittain. Voi sen tehdä hyvästä teräksestä uuden, etsi vaikka 12.9 lujuuluokan pultti josta sen voi sorvata.

Kärriä eikä muutakaan hinattavaa ole vetokoukussa ollut ainakaan kymmeneen vuoteen, joten sillä sitä ei nyt ainakaan lähiaikoina ole väännelty. Nyt pyörähti jotenkin työntävarren vetäisyllä. Hydraulinen työntövarsi ollut vuosia käytössä, joten ei kai senkään pitäisi kovin sitä korvaketta väännellä. Ilmeisesti se tappi on katkennut edellisen omistajan aikana ja on vaan pysynyt sen lukitus holkin tiukkuuden varassa. Holkki oli liikkunut ulos päin vajaan pari senttiä, eli siitä on se välys johtunut.

Nonnih, nyt on taavetti taas kasassa. Pihlajaniemellä ei ollut tappia hyllyssä, joten siksi tuli M10x100, 12.9 pultista sorvattua se katkennut tappi. Nyt ei enää ole sitä pitkittäistä välystäkään samalla tapaa, eli se tappi on ollut poikki jo ainakin sen 10 vuotta. Poikittainen tappi oli siis poikki siitä pitkittäisen akselin ja holkin välistä, jolloin se holkki on liikkunut ulos päin ja nyt lopulta pyörähti. Holkki oli kyllä melko löysästi enää kiinni, ihme ettei oo kone rysähtänyt alas Purkaessa tuli ilmi myös se, että holkki oli tönäissyt sen korvakkeen etupään reiän tulpan irti.

Olipa siinä paikassa hyvää zägää ettei korvake pullahtanut irti työkoneen kanssa. Se tappi tosiaan kestää suoraa kiskoa niin lujaa, että työkoneen painolla sitä ei saa katkeemaan. Jossain traktorin aikaisemmassa elämässä on tapahtunut jotakin varsin epätavallista joka on vaurion aiheuttanut, todennäköisesti korvakkeessa on ollut jotain sellaista kiinni, että siihen on tullut suuri vääntö pituusakselin ympäri. Nostolaitesovitteiset kaivinkoneet ja kourakuormaimet rassaa kyllä niitä paikkoja kovasti.

Menipä sitten omasta 990:stä poikki se tappi sieltä korvakon sisältä. Oli isäntä koettanut saada kantokoukkua nostolaitteisiin kiinni. Talven aikana kantokoukku oli kallistunut puupölkyn päältä miltei kyljelleen, joten nostovarsia ei saanut sitten suoraan kiinni kantokoukun kiinnitysreikiin. No ensinnä oli ilmeisesti työntövarsi laitettu paikoilleen, ja sen jälkeen nostoliinalla toinen nostovarsi kiinnitetty sinne kallistuneelle puolelle, tarkoituksena nostaa nostolaitteen avulla suoraan se kantokoukku siihen pölkyn päähän.
No sitten kävikin niin, että koukku nousi ylös, mutta jotenkin kuitenkin se kk luiskahti siitä pölkyn päästä ja toisen nostovarren liinan varasta täysin kyljelleen maahan. Tästä seurasi sitten se, että kun työntövarsi oli paikoillaan traktorin päässä ja koukun kiinnikkeissä, niin se työntövarsi taipui mutkalla traktorin puoleisesta päästä, ja samalla väännöllä katkaisi sen sokan sieltä murikan sisältä ja vielä kun pyörähdyksen suunta oli sinne tunnustelijan vaijerin puolelle, niin eikös sitten vielä se vaijerin kiinnike tappikin mennyt
poikki
Se on näköjään niin että, kun edellisen korjauksen saa aivan missä tahansa vehkeessä kuntoon, niin eikö jo toinen hajoa samantien.

Joo,tekevälle sattuu monenlaista ja toisinaan saattaa tulla isojaki vaurioita huolimattomuuden ja kiireen takia,kun vaihoin traktoria ja eka kertaa kytkin lumilingon perään olin särkeä koko vehkeen huolimattomuuttani,kytkin nostolaitteet paikallen ja työntövarran kiinni ja nivelakselin paikalleen ja kävin siinä jossain välillä ja sitten tulin ja katoin vaan että kaikki on kunnossa,napsautin nostolaitteen pikalaskunapista nostolaitteen ylös ,kauhea paukaus kuulu ja linko teki äkkinäisen sivuliikkeen kun sivurajoitin anto periksi,mutta tuli siinä vaurioitaki muitakin kun nivelakseli änkeysi molemmista päistä ristikkoa myöten pooreihin ja tarttu pikkuisen kiinni,kumma kun ei sukeltanu traktorin perästä läpi.

Päittäisvälystä vähän jäi tuon homman jäliltä,mutta ylösalasvälystä ei ja nivelakseli meni romurautoihin.

Uudelle 1390 kävi aikonaan huono tuuri ,ostimme Renki 500 takakuormaajan siihen ja alettiin vääntämään aika isoa kiveä konehallin pohjasta sillä irti ja samalla pukitettiin vaihteella kiveä vasten kun kauhankäännnöllä ja nostolla yritettiin saada kauha kiven alle,kuului kova möykäys ja repesi takasillasta koko ulosottovaihe irti,kehä vaan jäi paikalleen,kytkinakseliki meni mutkalle,näitähän sattuu kun töissä ollaan .

V-M kirjoitti:Joo,tekevälle sattuu monenlaista ja toisinaan saattaa tulla isojaki vaurioita huolimattomuuden ja kiireen takia,kun vaihoin traktoria ja eka kertaa kytkin lumilingon perään olin särkeä koko vehkeen huolimattomuuttani,kytkin nostolaitteet paikallen ja työntövarran kiinni ja nivelakselin paikalleen ja kävin siinä jossain välillä ja sitten tulin ja katoin vaan että kaikki on kunnossa,napsautin nostolaitteen pikalaskunapista nostolaitteen ylös ,kauhea paukaus kuulu ja linko teki äkkinäisen sivuliikkeen kun sivurajoitin anto periksi,mutta tuli siinä vaurioitaki muitakin kun nivelakseli änkeysi molemmista päistä ristikkoa myöten pooreihin ja tarttu pikkuisen kiinni,kumma kun ei sukeltanu traktorin perästä läpi.

Päittäisvälystä vähän jäi tuon homman jäliltä,mutta ylösalasvälystä ei ja nivelakseli meni romurautoihin.

Uudelle 1390 kävi aikonaan huono tuuri ,ostimme Renki 500 takakuormaajan siihen ja alettiin vääntämään aika isoa kiveä konehallin pohjasta sillä irti ja samalla pukitettiin vaihteella kiveä vasten kun kauhankäännnöllä ja nostolla yritettiin saada kauha kiven alle,kuului kova möykäys ja repesi takasillasta koko ulosottovaihe irti,kehä vaan jäi paikalleen,kytkinakseliki meni mutkalle,näitähän sattuu kun töissä ollaan .

No huhhuh.. tulee taavistakin romua nopeasti..Ei varmasti paljon naurattanu tuo tilanne.. mutta jälkeenpäin varmaan..

Tuo nivelakselihomma on ihan sama kun sovitetaan leyland-taavetti-valtra-viuku linjalla koneita. Eivät taho sopia nivelakselit kuin taavin ja valtran ja viukun osalta jotenkin. Viiatissa aika takana se ulosoton tumppi muistaakseni kuten leylandissa? Ei NIIN takana kuitenkaan.

Joo,on fiudessa aika takana tuo ulosotto,samoin vetokoukku,peruuttaminen on helppoa ja kääntyy tiukkaan,ulosotto on suunnilleen oikealla korkeudella vaikka traktorissa on hyvä maavara .

Vetovarret on pitkät,mahtuu ukko hyvin kulkemaan renkaan ja lumilingon välistä,tuohon eskolinkoon ei tarvinnu lyhentää uutta akselia ollenkaan oli sopiva semmossaan,venäläiseen piti lyhentää.

Taaveteista ite jatkoin noita varsia 13 cm niin sai paremmin koneet mahtumaan paikalleen,18,4 renkailla jotkut koneet otti kiinni.

Kyllähän siinä naamat totisena oli kun tuo perä repesi uudesta 1390 aikanaan,se vaihdettiin epäkuntoisena uuteen 1394 malliin,siihen laitettiin 3 kpl työntövarsia sitten rinnakkain samaan linjaan,sitten pysy perä ehjänä,lisävarret tukeutu alapäästä nostolaitteen korviin ja yläpäästä ronkkien päälle hytin korviin.

Tiedän tapauksen josssa 1490:stä repesi porttaali irti metsässä. Mitenkähän sekin onnistuu? Tuli mieleen edellä olevasta.

Taavettiin ja 6000srj valttuun sattuu aikalailla samanpituset nivel akselit. Onhan nuo kuutostaavin vetovarret aika lyhyet mutta jämerät.. Joillain koneilla kun notkuu nostovarret kun kääntelee 4 siipisiä paluuvälttejä.

Meillä on napsahtanut 1490:stä napa-akseli poikki, mikälie syynä olisiko paripyörät päällä ajo ojan päällä tiedä sitten.

Tuo vetoakseleiden katkeaminen on ollu jossainpäin yleistä,sitä aikanaan ihmettelin,kajaanin puolella jopa erittäin yleistä,pihlajaniemi myös kertoi samaa,Antero muistaakseni sanoi että jos kivikoissa ajelee ja vanne pääsee vääntymään katkeaminen tapahtuu jonkun ajan päästä.

Tuossa Tommin kertomassa tapauksessa on takasilta varmaan katkennu.

Oli meilläki 1490 vetoakseli punossa poorilta kun jouduin purkamaan ronkan kun lukkolevy löysäsi ja akseli tuli ulos tiellä ajaessa,mutta ei se katkennu silti,sehän on niinki paksu että ihmetyttää kyllä noiden katkeaminen.

Mettäajossa kainuunmehet sanoi niitä katkovan,olisko louheikkoista aluetta siellä,vaarojahan ne on.

Silloin kun olin pikkupoika ja taavetit oli telahommissa,pidettiin takasiltaa heikoimpana lenkkinä koko traktorissa,niitä katkeili vähän siellä ja täällä,porttaaliperän ongelmahan tuo on kokonaisuudessaan.

Tuo homma on kans ollu vähän myyntimiesten tietämättömyyttä,maataloustakasillan kantavuus on jotain 2000-3000 kg taavetissa ja reki perässä telahommissa kaikki paino oli takasillalla kun keulahan on ilmasa käytännössä koko ajan,noihin olis saanu jämerämpää teollisuustakasiltaa,mutta myyjät ei osannu niitä myydä,puuttuko kielitaito?.

Tuossahan se Ford 5000 oli ylivoimainen,8000kg kantavuus takasillassa.

Kuutostaavetissa oli muistaakseni jotain 3600kg se takasillan kantavuus.

Melkosia pommia ne on ollu liikkeisiin mennessä nuo savottatraktorit,yksiki mies selevitti että he sito lenkillä tukilla reen varaan traktorin takasillan katkettua ja ajo lähimmälle kyläsepälle joka ei ollu kovin kaksinen hitsari,se veteli puikolla sen takasilan kasaan ja vaihtoon ,on saattanu seuraava olla ihmeissään kun on huomannu millaisen osti,kuitenki kyseessä on ollu lähes uudet traktorit siihenaikaan

Kun ite laitoin Granabin 1490 perään rakensin rungon keulasta asti ja pulttasin sen omaksi kantavaksi kehäksi aivan vetoakselin vierestä asti,ei ollu mitään probleemaa kestävyyden kanssa,siihenhän traktorikaivurin rungotki perustuu,ei niiden oma runko kantas sitä painoa,tuossa telahommassa mettäajossa ei tietenkää samaa hommaa voi soveltaa.

Oli meilläkin 950 takasilta hitsattu molemmin puolin

Tuossa minun 1490 oli luja takasilta,edellinen omistaja oli sen joutunu vaihattaan,todennäköosesti oli se teollisuustakasilta,mitään varaosanumeroa ei ollu,oli hiottu pois,pohjamaalissa vielä, jotain 16000mk sanoi sen maksaneen siihenaikaan,pikkusen oli repääsy sitä vaihteiston rungon alakorvaaki nurkasta,mutta se ei haitannu mitään.

Aika pieni kantavuus taka-akselilla.

Yllättäen tuossa pikkuisessa natikka-Casessani on samat 8000kg mainittu huoltokirjassa maksimi kuormaksi. Puhutaanko nyt kuormasta ilman omaa painoa, vai oman painon kanssa? Tuntuu kyllä kuutos-taavetille vähältä 3600kg. Onko se siis oman painon lisäksi?

V-M kirjoitti:Tuossahan se Ford 5000 oli ylivoimainen,8000kg kantavuus takasillassa.

Kuutostaavetissa oli muistaakseni jotain 3600kg se takasillan kantavuus.

Mitämitä, johan sitä pitää alkaa pelätä että kohta naksahtaa perä kun noilla 4-siip paluuauroilla kyntelee Nostolaitteen nostovoima taitaa olla vakiona tuon 3600kg:n luokkaa ja hätäsesti se jaksaa painavat aurat nostaa.

Joo tuossa pikku natiaisessa samat 3600kg nostovoima. Ei tulis kyllä mieleenkään laittaa siihen sen painoisia kyntöauroja.

Niinno semmoset aurat painaa pikkasen toista tonnia mutta paino on niin pitkällä että rasitus moninkertaistuu niin suureksi että ollaan nostokyvyn äärirajoilla.

Taka-akselille tulevaa painoa,omanpainon lisäksi,kyselin aikonaan kun noita nostureita asensin,se on valmistajan antama arvo ja taavetilla tosi pienen ovat luvanneet,kestävyyshän on yleensä noin kahdella kerrannainen,eli voortissa noin 16000kg!

Oman kokemuksen mukaan ainakin vetokoukusssa kestää riiputtaa kaikkea minkä se jaksaa koukkuun nostaa tai minkä jotenkin saa vetämällä liikkelle. Raskaalla kärrillä tahtoo renkaat mennä pahasti lintalleen ja ohjaaminen vaatii aktiivista jarrun käyttöä.

Tumppiakselin murtuma on aina väsymismurtuma joka lähtee liikkeelle liian teräväksi sorvatusta olakkeesta. Louhikossa ja metsässä ylipäätään tulee tosiaan paljon paikkoja jossa takapyörät kiilautuvat kivien ja kantojen kylkiä pitkin jolloin siinä on koetuksella levypyörät ja napa-akselit. Peltoviljelyksessä sellaista kuormitusta ei juurikaan esiinny. Metsäkoneen tumppiakselit varmaan kannattaisi käyttää sorvissa ja varmistaa, että olakkeissa on kunnolliset pyöristykset.

DBTC:n palstalla on joskus ollut juttua kun pensasleikkurikäytössä on katkennut akseli. Sehän tapaa olla pystyteräinen lautasniitokone, joka on niin raskas että traktori on vaarassa kellahtaa ilman levikepyörää. Siinä tulee silloin melkein koko taka-akselin ja pensasleikurin paino levikepyörälle pitkän vipuvarren taakse joka saattaa pitkäaikaisessa käytössä aiheuttaa väsymismurtuman ydintymisen olakkeeseen.

Muistaakseni kuutostaaveihin tehdas ei suosittele levikepyöriä ja siihen on syynä se, että jos on leveät levikkeet ja raskas takapää niin tumppiakselit saattaa taipua sen verran että hammaskosketus portaalissa menee toislaitaiseksi ja saattaa pitemmän päälle tehdä rokamaa kosketuspintoihin.

Iskumaiset kuormat on valuosille vaarallisia, aika monta traktoria on tainnut katketa kun lumitöissä on etukuormaajan kauhankärki pökännyt kaivonkanteen.

No, olihan tosiaan se tappi mennyt poikki sieltä sisältä, tosin sieltä tapin ja holkin välistä, eli ne sivulla törröttävät tapit olivat ehjiä..

Mites, Erkki tai VM , miten sen tunnustelijan vaijerin pitää oikein oikeaoppisesti säätää?

Tarkista ensin, että vaijerin kiinteän puoleisessa päässä kaikki liikkuu niinkuin pitääkin. Vaijeri on kiinni jousikuormitteisessa vivussa joka saattaa juuttua ääriasentoon kun vaijeri vedetään liian tiukille. Sen saa vapautettua kampeamalla vaikka rekkaraudalla jos on jumissa.

Nostolaitteeseen kiinnitetään työlaite, käännetään valitsin vasemmalle, eli työsyvyyden säädölle ja nostolaite ylhäällä vaijeria löysätään, siis säätöruuvia kierretään kiinnipäin kunnes taakka alkaa laskea. Siitä sitten otetaan takaisin kireämmälle eli säätöruuvia auki viisi täyttä kierrosta.

Kun kokeilet kyntää niin sen huomaa onko vaijeri oikeassa säädössä.

erkki kirjoitti:Tarkista ensin, että vaijerin kiinteän puoleisessa päässä kaikki liikkuu niinkuin pitääkin. Vaijeri on kiinni jousikuormitteisessa vivussa joka saattaa juuttua ääriasentoon kun vaijeri vedetään liian tiukille. Sen saa vapautettua kampeamalla vaikka rekkaraudalla jos on jumissa.

Nostolaitteeseen kiinnitetään työlaite, käännetään valitsin vasemmalle, eli työsyvyyden säädölle ja nostolaite ylhäällä vaijeria löysätään, siis säätöruuvia kierretään kiinnipäin kunnes taakka alkaa laskea. Siitä sitten otetaan takaisin kireämmälle eli säätöruuvia auki viisi täyttä kierrosta.

Kun kokeilet kyntää niin sen huomaa onko vaijeri oikeassa säädössä.

No vaijeri liikkuu ainakin joustavastaan aivan ok, kun koetin sitä käsin nykiä.

Sitten pieni tarkentava kysymys. Kun nostolaitteeseen kiinnitetään työkone, niin kytketäänkö työkone aivan normaalisti työntövarren kanssa? vai pitääkö paino olla pelkästään nostovarsien varassa säädön aikana?

Säätöä varten ei tarvi olla työntövarsi paikallaan. Minusta säätö onnistuu ihan hyvin vaikka sillä että istuu vetovarrella ja ruuvaa säädöt kohdalleen. Kyllä sen huomaa kun varret alkaa laskeutua.

Tarkkaan ottaen säätö menee ehkä hitusen pieleen jos perässä on kovin raskas kapistus joka pitää työntövartta tiukassa vedossa, kevyen työkoneen paino ei paljon siihen vaikuta.

Pitääkin tarkistaa tuo säätö 995:sesta, kiitos hyvistä ohjeista.

Erkille kysymystä vielä tuosta korvakehommasta.

Mites, kun tuossa päätylätkän alla on säätölevyjä tietty paksuus, ja nyt sitten näköjään tuohon työntövarren korvakkoon on jäänyt/tullut kulumisen myötä noin 5mm päittäisvälys, ennenkuin jousi alkaa ottaa ns. kiinni.
Niin kysymys kuuluu, mitä välystä noilla säätölevyillä säädetään? Ja onko alunperinkin ollut tuossa korvakossa tuollainen ns.pelivara ennenkuin jousi siellä kotelon sisällä alkaa ottamaan kiinni.
toisaalta välyshän kylläkin vaikuttaa taas tuohon tunnustelijan säätöön...