Muuta keskustelua

Sais kyllä jo kohta loppuu sateet kun joutuu jo ojista mäkeenpäin vettä pumppaamaan kun ei ne vedä minnekkään enää,alkaa olla joka rakennuksen alla vettä ja pihakin ehti kuivaa niin nyt jo märkää taas.
No onneks etupiha jo kantaa autoakin MUTTA kuinka kauan jos taas sadekesä tulee??
Kyl aina tämmöseen aikaan tulee mieleen että vois vaikka olla siellä betonihelvetissäkin niin olis ainakin kuivaa!

Eipäs oo satanut, ei.....

Edellipäivän tuli senverran, et hiekkapiha just tummui ja pöly rattorin ikkunoihin "liimautui" (kaverin mukaan, oli kylvääs 1410pillä),
nyt ehtoolla kan ripautti, ei vaatteita muuta kuin kostutti se sade....

Tulihan sitä vettä lopultakin tännekkin.10-milliä.Oli jo hiukkasen tilauksessa kun kevätkosteudet haihtuneet jo aika päivää sitten.Satoi ns. laariin.

Allikseen sain takakartaanin eilen tehtyä, ja raapii nyt joka kulmasta....

https://youtu.be/RNjm1dWF9tk

Sullahan onkin oikei ISOMPI Kallis Jalmari,meillä on vaan semmonen pikkuritsa,samankokone ku pikkuvalmetti.
On silläkin joku aikoinaa -50-60 luvulla joku tosissaa hommia tehny, kun on jouduttu hitsaa lisää rautaakeula lenkkiin ettei taivu,kuulemma mettätöissä ois ollu sillon.

Tulipa piipahdettua Päijät-Hämeen suunnalla TIKO:n brauneja katsastamassa, kiitokset vielä koe-ajoista!

Nopeutettu 1490 oli kyllä tietynlainen ajoelämys, vaikka oli kuormaaja nokalla kahdella ohjaussylinterillä ratti pyöri tosi kevyesti! Vaihteisto oli todella täsmällinen käyttää, näytti olevan ilmeisesti siirtäjien täyttöhitsausten lisäksi lattiassa kepin juuressa tälläiset korjauspalat. http://taavettitalli.kuvat.fi/kuvat/Uustuotanto+osaa+DB/Vaihdekepin+korjaussarja+alap%C3%A4%C3%A4.jpg

Ison puolen pakki menee aika nopeaksi mutta haitanneeko, pääasia että maisema vaihtuu! Kaikenkaikkiaan talon paras kone mielestäni, ohjaamossa oli tiivisteet ja äänieristeet kunnossa, ja tuota vaihteistoa yli kyllä mukava käyttää. Ainoa asia mikä koneesta uupuu on nokalle 2 sylinteriä enemmän jarrutamaan menoa.   Tyhjiltään ja muuten kevyessä käytössä varmaan ihan ok kone mutta 10 tonnin kuormalla nopeutuksen hyödyt katoavat hyvin äkkiä 85 hv:n moottoriteholla.

1690 oli hyvin pitkälti samanlainen kuin meilläkin jolla on tullut ajettua siitä asti kun on kytkimen jaksanut polkea pohjaan. Toki 11/58 takavälityksillä on nopeutta hieman enempi mutta kyllä se 15/55 pitää kovalootassa olla  Aika pieni ero kuitenkin 9/59:n ja 11/58 välitysten välillä..

1594:sta sen verran että muistelin jotenkin edellisen hydra-shiftillä ajelun jälkeen että laatikko olisi toiminut ikäänkuin hieman pehmeämmin, tiedä sitten. Nopetta löytyi ihan sopivasti, toki miksei vieläkin enempi, esim 45 km/h kaasupohjassa sijasta vaikka 45 km/h 1600rpm? Hydra-shiftiin kuitenkin sopii nuo nopeat välitykset parhaiten, mutta eipä tuo 1490:n 2. ja 3. vaihteen loikka mitenkään ylitsepääsemättömältä tuntunut etenkään tyhjällä traktorilla.

Kummassakin kutosessa oli ohjaustuntuma hyvin samanlainen kuin meidän 1690:ssä eli pyörät ei käänny paikallaan kovinkaan iloisesti ja sitärataa. 1594:sta saisi kahdella ohjaussylkällä ja rajoitinpulttien ruuvvaamisella tosi ketterän koneen pikku hommiinkin! Tehot tuntuivat olevan kummassakin hyvin lähellä vakiota, samantuntuinen oikeastaan kuin meidän 1690 ennen ruiskutuspumpun vaihtoa.

Mistä/keneltä noita korjauspaloja saa, ja mitä mahtaa maksaa?

Hyvin on Markku laittanu tän 1200.

Kiitos:D 

Pitäis asentaa autostereot. Kytkentä hoituu ISO-liittimellä, mutta en muistanut katsoa soittimesta, onko liitäntä uros vai naaras. ISO-liitintä kun näyttää olevan kumpaakin. Minulla on käsitys, että kytkentä olisi urospuolisella liittimellä, onko yleensä näin?

Radion persuuksissa on liitinrunkojen (noin 10x25mm) kokoiset kolot, joissa on piikit pohjalla. Naaraskontaktit on sitten niissä johdossa olevissa liittimissä.

mattkau kirjoitti:Radion persuuksissa on liitinrunkojen (noin 10x25mm) kokoiset kolot, joissa on piikit pohjalla. Naaraskontaktit on sitten niissä johdossa olevissa liittimissä.

Okei, kiitos! Nopeuttaa asennusta, kun saan oikean liittimen ostettua jo valmiiksi.

1594:sta sen verran että muistelin jotenkin edellisen hydra-shiftillä ajelun jälkeen että laatikko olisi toiminut ikäänkuin hieman pehmeämmin, tiedä sitten. Nopetta löytyi ihan sopivasti, toki miksei vieläkin enempi, esim 45 km/h kaasupohjassa sijasta vaikka 45 km/h 1600rpm? Hydra-shiftiin kuitenkin sopii nuo nopeat välitykset parhaiten, mutta eipä tuo 1490:n 2. ja 3. vaihteen loikka mitenkään ylitsepääsemättömältä tuntunut etenkään tyhjällä traktorilla.

Kummassakin kutosessa oli ohjaustuntuma hyvin samanlainen kuin meidän 1690:ssä eli pyörät ei käänny paikallaan kovinkaan iloisesti ja sitärataa. 1594:sta saisi kahdella ohjaussylkällä ja rajoitinpulttien ruuvvaamisella tosi ketterän koneen pikku hommiinkin! Tehot tuntuivat olevan kummassakin hyvin lähellä vakiota, samantuntuinen oikeastaan kuin meidän 1690 ennen ruiskutuspumpun vaihtoa.[/quote]

Joop, ei tuolla 1490 raskaita kärryjä vedellä, pikkukuormia ym kaupassakäyntejä tulee kumminkin ajeltua tuolla, ruiskutukset kanssa.

Katselinpa tuota 1594 etuakselia,ajatuksella jos laittaisi toisen ohjaussylinterin.. siinähän on ohjaussylkyn renkaanpuoleinen korva valmiina! sekä pultinreiät kardaanin puolella valmiina korvaa varten.
Tuota carraron 709 akselia on käytetty ainakin valmet 705 ja ford 7610. Tuohon on helppo ympätä lisäsylinteri. Muutenkin aika nopea ohjaus tuossa joten ei haittaisi vaikka hidastuisi puolella.

Tuli lukastua eilistä maaseutua ja pisti silmään Somerolla pidettävä huutokauppa,jossa on palstalaisia kinnostavaa kalustoa.Eli 3 kpl  990,1kpl 880,1kpl Case 1494 ja pari Zetor 25 A.Sekä muuta maatalouskalustoa.Päivämäärä oli muistaakseni 27 tätä kuuta eli viikon päästä lauantaina.Sinne vaan huutamaan kurkut käheeks.

Onko kuivuus vaivannut foorumilaisten viljoja? Täälläpäin ehti hieman pouta pienentää jyväkokoa mutta aika hyvältä näyttää toistaiseksi.

Puimakoneen valmistelu puintikauteen on ollut ilta harrastuksena työn ohella, ennakoivaa remonttia ettei tarvitse puinteja keskeyttää. "Pomminvarmassa" claassissa tyyppivikana vetopyörästöjen laakerit vanhemmiten, ennakkoon kun vaihtaa niin ei tarvitse repiä tuhansia euroja ja ostaa purkaamolta koko alennuspyörästöä  Pari hihnaa ja kiristinpyöririen laakeria vaihdoin ennakkoon, onhan koneella ajettu jo lähemmäs 3000h mikä on todella paljon puimurille suomen olosuhteissa. En kyllä muista/tiedä milloin olisi tarvinnut puinteja keskeyttää, useimmiten rempat on tehty ennakkoon.



Siinä kuvaa viherlannoitusnurmesta, kuva otettu heinäkuun alussa nyt alkaa olemaan ruskeahkoa ja muutaman viikon päästä puitavissa. Parhaimmat kohdat joissa pölyttäjiä riitti jätin niittämättä, pui sitten pois jos on kuivat kelit että tuollaisen vihermassan saa menemään puimakoneesta läpi. Kaupassa puna-apila 10€/kg, viherlannoitusnurmelta omaan käyttöön sitten "hieman" vähemmän.  

Ja sitten vähän toisesta aiheesta.

taavettimies vuonna 2010 kirjoitti:Tulipa käytyä vanhojen kulkupelien kokoontumisajoissa katselemassa, lpr:n Vilkjärvellä. Olihan siellä paljon nähtävää kolme paikallista traktori kerhoa ym. Kolme impleä bongasin sieltä.

http://www.winssikerho.fi/index.html

http://www.esaimaa.fi/Online/2013/07/28/Vanhat+menopelit+kokoontuvat+Vilkj%C3%A4rvelle/2013116065860/4

Juu tänään oli ohjelmassa perinteinen kesätapahtuma lappeenrannan vilkjärvellä, vanhoja traktoreita, työnäytöksiä ja muuta mukavaa. Nuhvi kerho oli edustettuna, muutoin lähinnä paikallisten traktorikerhojen porukkaa. DB edustus oli ihan kohtalainen, kourallinen implematikkeja siellä majoreiden ja verkujen seassa. Jos 25D valmistuu tässä vuoden aikana näyttely kuntoon asti niin kerhon näkyvyys paranisi tällä nurkalla, nuhviporukallakin oli viimevuonna jäsenhakemus kaavakkeita koneiden vierellä ja tietoa kerhosta sai traktoreiden omistajilta.

Eli varsin hyvä edustus nuhvimiehillä noinkin pieneen tapahtumaan. Olen minä 995:sella tuolla parikertaa käynyt mutta sen verran vähän noita kopillisia siellä on että jätin tänävuonna traktorin kotiin. Jos ja kun 25D on kunnossa niin pidän kyllä DB lipun korkealla näillä nurkilla tapahtumissa. Kovin vähänlaisesti taitaa olla foorumilla taavettimiehiä täältä kaakonkulmalta?

Ostin sitte teollisuustontin itelleni kun "Sulo Vilénin" halvalla sai ja nyt pitäs taavetille ja lapikoneelle/muille romppeille keksiä konekatos. Olisko kellään foorumilaisella piirrustuksia ja hyviä vinkkejä tarjolla. Suoritin pikkasen teollsuusvakoilua ja näin semmosen 6x17 m pulpetti mallisen konekatoksen kävin kyselemässä kuvia mutta huonolla menestyksellä mutta sain luvan kuitenkin kuvaamiseen ja mittaamiseen. Tommonen 100 m2 olis mulle kun nenä päähän tässävaiheessa  Jos ollain olis kuvaa rautarungosta jolla voi yritää hakea rakennuslupaa ja viittii käytää kopiokoneessa niin maksan ilomielin pienen korvauksen.

Jahas, se olis sitten aamulla lähtö, Englantiin...... Pe-La välisenä yönä takas kotona ilmeisesti.....

Onko dblax jo alkanut rakennushommiin? Olen omia juttuja joitakin tehnyt teräksestä kun olen aina ollut sitä mieltä, että rauta on ainoa oikea materiaali kantaviin rakenteisiin. Suoraan sanottuna puusta tekee tuon kokoisen katoksen paljon nopeammin ja halvemmalla ellei vastaan satu rautarunkorakennusta, joka myydään sopuhinnalla purettavaksi. Sivuseinät ja takaseinän voi tehdä niinkuin taloissa yleensäkin, tolpat pystyyn ja jäykistys levytyksellä tai vinolla harvalaudoituksella. 6 metrin jänneväli vaatii ristikot ellei välttämättä halua käyttää todella järeää massiivipuuta tai sitten onnistu ostamaan jostakin sopivasti liimapuupalkkeja. Tehtaantekoiset naulalevyristikot on niin edullisia ettei niiden kanssa pysty kilpailemaan oikein millään ja tehtaalla ne laskee siellä ristikon valmiiksi kun ilmoittaa jännevälin ja ristikoiden jaon.
Jos ruoteet laittaa vaikka tuuman laudasta niin 900 mm:n jako taitaa olla suunnilleen kohdillaan. Avoimen seinän aukon leveys pitää sitten suunnitella niin, että tolppien päälle tuleva pitkittäispalkki jaksaa kantaa kattoa lumikuormineen. Itte en kyllä alkaisi yli 3,6 metrin levyisiä aukkoja laittamaan. Viisiaukkoinen seinä on silloin 18 metriä pitkä. 3.6 metrin aukolla yläpalkki pitää silloin olla järeysluokaltaan IPE 300 teräspalkkia tai jos laittaa pulpettikaton niin siihen passaa silloin tanakka puuristikko tai liimapuupalkki myös kun korkeudesta ei ole haittaa.

Joopas, olipas uskomaton tapahtuma tuolla Dorsetissa..... ei juma..... Kotona siis ollaan ja saakura, et on pohkeet kipeänä siittä kävelemisestä....

Sitten vaan heti matkatoimistoon ja lippu 8.25 koneelle Helsingistä Manchesteriin kolmen viikon päästä. Melthamissa tuotannon päättymisen 25-vuotis karnevaalissa kaikki keskittynyt niin pienelle alueelle, ettei kipeydy jalat. On sovittuna, että tiimi käy tutustumassa John Simpsonin kokoelmaan perjantaina, ukolla on toista sataa täysin entisöityä traktoria hallissaan, ilmeisesti käytännöllisesti katsoen kaikki DB -mallit joita on sarjavalmistettu ja muita merkkejä sitten lisäksi.

Jotain tuollaisia tuli nähtyä....

Kuvissa näyttää olevan puna-keltainen 770, joka on aikamoinen harvinaisuus. Siinä on DB:n ensimmäinen kolmipyttyinen moottori, jossa on kuivat putket ja 3 15/16" tuuman poraus ja 4 tuuman isku. Taisi tulla tehtaasta ulos v. 1964 korvaamaan mallistosta poistuneen 850:in.
Suomeen noita ei tuotu, vaikka oli varsin nykyaikainen peli: 12+4 laatikko, kaksoiskytkin, selectamatic hydrauliikka, mutta vain 1-nopeuksinen voiman ulosotto. Samasta moottorista tehtiin 4 1/2 " tuuman iskulla uusi moottori 880:aan ja siitä se periytyi aina 1190:iin saakka 80-luvulle.
Kai se alkoi Dextan ja MF35:n kultakausi olla silloin jo voiton puolella eikä pienten traktoreiden markkinoilla nähty kasvua.

Toisessa kuvassa on 50 TD, eli alkuperäinen kuusipyttyinen telakone. Niitäkään ei valmistettu ilmeisesti täyteen kahta tuhalla kappaletta, mutta jokunen tuli Suomeenkin ja ainakin yksi on edelleen ajokunnossa, mutta huhuja liikkuu, että toinenkin on suunnilleen kunnossa. Lisäksi tiedossa on ainakin yksi aihio, josta ei taida enää tulla kalua. 50TD:n suurin markkina oli kuulemma Uudessa Seealnnissa, jossa viljellään paljon jyrkillä rinteillä, joille pyöräkoneilla ei oikein pääse, ainakaan senaikaisilla takapotkuilla.

Sitten on myöhäinen Cropmaster, joka taitaa olla yksittäisenä mallina eniten koskaan valmistettu DB: yhteensä noin 60 000 kappaletta. Varhaisessa Cropmasterissa on pyöreä keulavalu, uudemmissa on tuo kantikas.

Seuraava on erittäin harvinainen malli: VIG 100 1C Tresherman. Sota-aikana DB teki suuret määrät lentokenttähinureita ilmavoimien tukikohtiin ja niinpä niitä oli ylenmäärin jouten kun sota päättyi. DB osti niitä takaisin, remppasi koneet ja vaihtoi suorat pellit sekä asensi eteen hihnapyörävarustuksen. Ajatus oli, että suhteellisen raskas traktori jaksaa siirtää raskaan puimakoneen pellolta toiselle ja keulapään hihnalaitteistolla se sitten pyörittää sitä kun aletaan päästelemään jyviä irti tähkäpäistä. Traktorissa on omasta takaa momentinmuunnin, joten sillä on kuulemma uskomaton vetokyky raskaalle perävaunulle. Laatikon välitykset on nopeat, joten hyvää puintiaikaa ei tuhlaannu. välillä..... Traktori oli kuulemma kallis, mutta sodan jälkeisenä pula-aikana kaikki suorastaan revittiin käsistä. Traktorissa oli takana vetolaite ja voimakas vintturi, joten siitä ei voinut muokata maataloustraktoria kovin helposti, mutta se soveltui kaikenlaiseen kiskomiseen aika hyvin. Noita valmistettiin 330 kappaletta.

Cropmastereita taisi olla ainakin kolme tuolla....

770 mallia tehty se parituhatta joo tuon kyltin mukaan....

Kaikki taavit kuvasin (jotka tuossa alueella oli, lisäksi oli työnäytösalue, sielläkin oli taavia töissä, niistä ei kaikista kuvia ole....) , ja kuvat löytyy sieltä selailemalla, jos jaksaa plarailla kuvia, niitä on aika paljon koko reissusta samassa kansiossa.....

Esimerkiks tuollaista toimintaa oli koko ajan aamusta iltaan....

https://youtu.be/VCxF-c5HUZU