Muuta keskustelua

Pitkästä aikaa ehtii tännekkin kirjoittelemaan

Mites foorumilaisten sadonkorjuu on sujunut?

Meillä on viljat laarissa ja syystyötkin aloitetut.  Tämän vuoden spesiaalina oli puna-apilan puinti, nyt on taas siemeniä monen vuoden viherlannoitusnurmien perustamiseen. Lajittelu urakka on vielä edessä.

Maanmuokkaus kalustossakin on tapahtunut pientä muutosta, tälle syksylle hankittu 3m ovlac siipiterä kultivaattori. Kävin hakemassa sen 1690:llä mutta yllätysyllätys, vetovarsien pallot olivatkin erikokoiset, kultivaattorissa on 3 kategorian vetokarttu. Valtrasta löytyi CAT 3 kokoiset pallot mutta ne eivät sopineetkaan taavetin pikakouriin.  No toin koneen sitten pihaan vetokarttu pikakourissa ilman palloja. Onkohan nuo taavetin omat pallot sitten jollain ihmeellisellä tuumamitalla kun normaalit CAT 2 koon pallotkin ovat hieman erikokoisia, keväällä ei meinannut tasausäes kestää valtran pikakourissa kiinni kun olin jättänyt taavetin pallot äkeeseen kiinni  



Kuten ainevahvuuksista voi päätellä kone painaa melkoisen paljon, taaveti nosti sen kuitenkin kunnialla ylös. Vaikka keulalla on etukuormaaja niin ylämäessä kun polkaisi vähän kaasua niin kahden renkaan varassa mentiin. Ensimmäiset koe-ajot suoritin myös 1690:llä ja ihmeen puhdikkaasti se kiskoi 10cm työsyvyydessä tuollaista vehjettä, mustan savun saattelemana. Vahdoin kultivaattorin kuitenkin sitten valtran perään, lähinnä tuon vetovarsien pallo ongelman vuoksi. Ja kas kummaa, niin se vain nostaa keulaa kotimainenkin. Paino jää niin kauas taka-akselista että sitä voisi verrata raskaisiin 4-siipisiin kyntöauroihin. Paripyörät laitoin paikoilleen vaikka maa on ihan rutikuivaa paikkapaikoin, eipähän päisteet tiivisty. Hinausvarustus tuohon kyllä pitää rakentaa vielä joskus mutta muuten on kyllä hyvä peli. 45cm leveät siipiterät kääntävät maan koko 3 metrin matkalta eivätä vain raavi viiruja peltoon.  



Voimaa vaatii kyllä todella paljon, taavetin ja valtran tehot on kyllä ihan alarajalla mutta onnistuu kuitenkin. Hyvin saisi hyödynnettyä parisataa heppaa tuon koneen edessä, tiedossa siis valtran piristystä  Lisäksi tuo kone tykkää vauhdista, toimii vallan mainiosti kovemmissakin nopeuksissa (15 km/h) jolloin työsaavutuskin on kohdallaan.  Noilla meidän mopoilla vauhtina pidän sellaista 8-10 km/h.

Nähtäväksi jää millainen vaikutus tuolla on juolavehnä pesäkkeisiin, edellinen omistaja oli luomuviljelijä ja kehui kyllä tuota läpileikkaavaa muokkaustapaa hyväksi kestorikkakasvien kannalta. Täälläpäin on nyt todella hyvät kevytmuokkauskelit, maa murustuu juuri niinkuin pitääkin. Ja kun muokkauksen tekee näin alkusyksystä ehtivät puintitappio jyvät ym itää vielä syksyllä ja kuolla sitten pakkasten tullessa pois, edistää seuraavan vuoden lajipuhdasta satoa. Sama pätee tietysti hukkakauraankin.

erkki kirjoitti:Onko dblax jo alkanut rakennushommiin? Olen omia juttuja joitakin tehnyt teräksestä kun olen aina ollut sitä mieltä, että rauta on ainoa oikea materiaali kantaviin rakenteisiin. Suoraan sanottuna puusta tekee tuon kokoisen katoksen paljon nopeammin ja halvemmalla ellei vastaan satu rautarunkorakennusta, joka myydään sopuhinnalla purettavaksi. Sivuseinät ja takaseinän voi tehdä niinkuin taloissa yleensäkin, tolpat pystyyn ja jäykistys levytyksellä tai vinolla harvalaudoituksella. 6 metrin jänneväli vaatii ristikot ellei välttämättä halua käyttää todella järeää massiivipuuta tai sitten onnistu ostamaan jostakin sopivasti liimapuupalkkeja. Tehtaantekoiset naulalevyristikot on niin edullisia ettei niiden kanssa pysty kilpailemaan oikein millään ja tehtaalla ne laskee siellä ristikon valmiiksi kun ilmoittaa jännevälin ja ristikoiden jaon.
Jos ruoteet laittaa vaikka tuuman laudasta niin 900 mm:n jako taitaa olla suunnilleen kohdillaan. Avoimen seinän aukon leveys pitää sitten suunnitella niin, että tolppien päälle tuleva pitkittäispalkki jaksaa kantaa kattoa lumikuormineen. Itte en kyllä alkaisi yli 3,6 metrin levyisiä aukkoja laittamaan. Viisiaukkoinen seinä on silloin 18 metriä pitkä. 3.6 metrin aukolla yläpalkki pitää silloin olla järeysluokaltaan IPE 300 teräspalkkia tai jos laittaa pulpettikaton niin siihen passaa silloin tanakka puuristikko tai liimapuupalkki myös kun korkeudesta ei ole haittaa.

En vielä ole päässyt rakennushommiin mutta pian kun muilta kiireiltä ehtii. Sain sen hankkiahallin piirrustukset esimerkkikuviksi joiden pohjalta pitäs sitä väkästeleen. Puu on varmasti hyvä vaihtoehto kuten sanoit mutta minulla on jo hitusen rautaa varastossa ja lisää tulee sukulaisen metallipajasta edullisesti. Rauta on hitsaus mestarille se tutumpi vaihtoehto niin sillä ajattelin sen tehdä siitä.

Tonttin suunnitelmat on nyt hieman vastatuulessa koska ostin sen kaupungilta joka oli sen vastaavasti takaisin ostanut ja edellinen omistaja on tonttia käyttänyt "jäteasemana" niin sen siivouksen maksaja on hukassa mutta onneksi minun kauppakirjassa lukee ehto sen tontin siivouksesta.

taavettimies kirjoitti:Pitkästä aikaa ehtii tännekkin kirjoittelemaan

Mites foorumilaisten sadonkorjuu on sujunut?

Meillä on viljat laarissa ja syystyötkin aloitetut.  Tämän vuoden spesiaalina oli puna-apilan puinti, nyt on taas siemeniä monen vuoden viherlannoitusnurmien perustamiseen. Lajittelu urakka on vielä edessä.

Maanmuokkaus kalustossakin on tapahtunut pientä muutosta, tälle syksylle hankittu 3m ovlac siipiterä kultivaattori. Kävin hakemassa sen 1690:llä mutta yllätysyllätys, vetovarsien pallot olivatkin erikokoiset, kultivaattorissa on 3 kategorian vetokarttu. Valtrasta löytyi CAT 3 kokoiset pallot mutta ne eivät sopineetkaan taavetin pikakouriin.  No toin koneen sitten pihaan vetokarttu pikakourissa ilman palloja. Onkohan nuo taavetin omat pallot sitten jollain ihmeellisellä tuumamitalla kun normaalit CAT 2 koon pallotkin ovat hieman erikokoisia, keväällä ei meinannut tasausäes kestää valtran pikakourissa kiinni kun olin jättänyt taavetin pallot äkeeseen kiinni  



Kuten ainevahvuuksista voi päätellä kone painaa melkoisen paljon, taaveti nosti sen kuitenkin kunnialla ylös. Vaikka keulalla on etukuormaaja niin ylämäessä kun polkaisi vähän kaasua niin kahden renkaan varassa mentiin. Ensimmäiset koe-ajot suoritin myös 1690:llä ja ihmeen puhdikkaasti se kiskoi 10cm työsyvyydessä tuollaista vehjettä, mustan savun saattelemana. Vahdoin kultivaattorin kuitenkin sitten valtran perään, lähinnä tuon vetovarsien pallo ongelman vuoksi. Ja kas kummaa, niin se vain nostaa keulaa kotimainenkin. Paino jää niin kauas taka-akselista että sitä voisi verrata raskaisiin 4-siipisiin kyntöauroihin. Paripyörät laitoin paikoilleen vaikka maa on ihan rutikuivaa paikkapaikoin, eipähän päisteet tiivisty. Hinausvarustus tuohon kyllä pitää rakentaa vielä joskus mutta muuten on kyllä hyvä peli. 45cm leveät siipiterät kääntävät maan koko 3 metrin matkalta eivätä vain raavi viiruja peltoon.  



Voimaa vaatii kyllä todella paljon, taavetin ja valtran tehot on kyllä ihan alarajalla mutta onnistuu kuitenkin. Hyvin saisi hyödynnettyä parisataa heppaa tuon koneen edessä, tiedossa siis valtran piristystä  Lisäksi tuo kone tykkää vauhdista, toimii vallan mainiosti kovemmissakin nopeuksissa (15 km/h) jolloin työsaavutuskin on kohdallaan.  Noilla meidän mopoilla vauhtina pidän sellaista 8-10 km/h.

Nähtäväksi jää millainen vaikutus tuolla on juolavehnä pesäkkeisiin, edellinen omistaja oli luomuviljelijä ja kehui kyllä tuota läpileikkaavaa muokkaustapaa hyväksi kestorikkakasvien kannalta. Täälläpäin on nyt todella hyvät kevytmuokkauskelit, maa murustuu juuri niinkuin pitääkin. Ja kun muokkauksen tekee näin alkusyksystä ehtivät puintitappio jyvät ym itää vielä syksyllä ja kuolla sitten pakkasten tullessa pois, edistää seuraavan vuoden lajipuhdasta satoa. Sama pätee tietysti hukkakauraankin.

Kyllähän tuo 1690 orimuksen pumpulla kiskoo kevyesti..

AInakin ikh:lta hyllystä nuo myyjän poimimat pallot sopi nätisti taavin kouriin. Liekö sitten myyjä heti tietäny mihin traktoriin noita tahdoin.. 

Oikein ihannesyksy ollut, Rypsit puitu 29.7, Kaikki viljatkin jo 2vkoa sitten. Ruista Walet/Reetta kylvetty 16,8 ha. Sampo 680:kin toimi ilman murheita. Case 1594 halkesi hydraulipumpalta lähtevä pääpaineputki äestyshommissa,Jokunen kuvakin on kylvöstä mutta kamera jäi jonkun taavin koppiin nyt..

Tuohon ovlaciin kannattaa se hinausvarustus tehdä, päisteajokin mukavampaa kun menopaluutyyliin ajetaan. Oman Tempon lautasäkeen muutin siten että takana kulkee claasin puimurin etuakseli,14,9-26 renkailla, nostolaitteella pidetään vetokartun korkeus/työsyvyys kokoajan samassa, hydrauliikalla vaan kone päisteessä ylös ja alas takaisin.

Tai no ei vielä tiedä jäseenyydestä mitään ,kun tuotiin juuri laitokselta kotio.Eli tiistaiaamuna syntyi POIKA.4kg ja 50 cm. on miehenalulla mittaa.Ei kun turvaistuinta sovittamaan brounin hyttiin.

Onnea koko perheelle!

Kaikki pojat on rattorimiehiä ennemmin tai myöhemmin.. usein jo ennemmin.

 

Jostain on joskus luovuttava.... Noh, hyvään tarpeeseen/kotiin/jne meni kuiteski...







Jokos huomenna tulisi "kolontäyttäjä" tuohon tilalle, eli PERKINSSI - koneella oleva....

"Päivitettiin" kaverin 1390pin valoja. Orkkis pitkät pois käytöstä (johdot poikki) ja apupitkät jonkin auton nokalta vilkku/parkki paketin yläpuolelle (johdotettuna orkkisvaloilta nokalta) .
Ja taakse 2x15w LED ( IKH 17,90€ kpl )

Nuo nallenkorvavalot 90-sarjalaisissa taisivat olla perästi supisuomalainen ilmiö kun täällä laki sanoi tarkkaan mikä on ajovalojen pienin keskinäinen etäisyys ja mikä niiden korkeus tulee olla vähintää tai saa olla korkeintaan. Myöhemmin lakia muutettiin hieman suvaitsevaisemmaksi.

Olnhan tosa 1410pis samalla lailla tuikut alkujaan.....

Tännekki kerkiää vaihteeks kirjottelemaan, oma 1210 sekura lattia/lokarit uusittu, hiekkapuhallettu ja 2x maalattu. kasattu kojelauan sisältö ja tankki kiinnitetty. Nostettu paikalleen ja oottaa kasaaja lopuille osille.   Kyllä se siitä ku jaksaa tehä, kuvia on puhelin täynnä joka vaiheesta ku vaa jaksais laittaa nettiin asti.  

Laitoin juuri taakse samanlaiset ledit, vanhoihin työvaloihin verrattuna valaisevat tosi hyvin.Ihmetyttää vaan toinen valoista kun kierroksia lisää koneeseen alkaa valo kummasti väreilemään? Tyhjäkäynnillä ei vaivaa ole ja toinen lampuista palaa normisti.

Illalla , lopulta, jotain 20+ ?? vuoden seisonnan jälkeen ja kevyen koneremontin jälkeen ensisavut.....
Kone oli ostaessa "rikkinäinen" reilut 2,5v sitten, ja nyt ekaa kertaa käy.....

Lähtihän se!

Olka-akselitkin taitaa odotella uusia hylsyjä?

Aina yhtä mukava tunne kun saa herätettyä jonkun vanhan koneen henkiin.   

Yllättävän pitkään joutui starttaamaan, siirtopumppu huonossa hapessa vai ilmaa järjestelmässä? Sinänsä kyllä hyvä vähän hankoittaa joka konetta remontin jälkeen että täyttyy kanavat öljystä, itse ainakin vedän kiireesti sammutinta päälle jos meinaa lähteä käyntiin ennen öljynpaineiden nostoa.

erkki kirjoitti:Lähtihän se!

Olka-akselitkin taitaa odotella uusia hylsyjä?

Ei, kun toista akselipalkkia vaatii, sellainenkin on suora hankittuna.... Joo, en ihan kunnolla ilmannut, ekasta pillistä kun alkoi kostumaan, siittä pillit kiinni ja sillä hyvä... Olikin tarkoitus että vähän sahuuttaa, vaikka olin ennen löpön tankkiin laitoa startilla pyörittäen kattonut, jotta paineet nousee kanavassa ( lisänä tarvike-mek mittari ja koneen oma mek- mittari )







Tänään näytti illalla tuolta.....



Tuosta kaikki Jouluaattona alkaneen kasauksen kuvat, n. 140kpl....



Tuossa toinen starttikerta...

Tänäehtoona vasta hokasin, kun tuota nuffin vanhaa, vuodelta -79 peräisin olevaa rekisteriotetta katselin, jolloin myös 12.9. -79 poistettu rekisteristä .....    
Erikoinen sattuma vanhassa kilvessä,  viittaa taavipuolelle     AIKA vahvasti    

Se on meinaan 996 - EP      

Oli nuffin kas huonompi päivä edellispäivänä...

Video oli kun minun Taavetin starttaus ennen statin kunnostusta, oli akkua ja apukäynnistys laturia, eikä tahtonut lähteä. Startin korjaaja kertoi että joku käämi siellä oli poikki, jonka korjasi ja huolti muutenkin. Nyt lähtee kun palmupuun alta. -10 pakkasella ilman lämmittämättä "hörähti" käyntiin.

Tuo, että naksahtaa tai hiukan kilkattaa kun yrittää startata kiinni olevalla akulla, on minun kokemusmaailmassani ollut käytännössä joka kerta huono kontakti akun isosta piuhasta joko akkuun, maattoon tai starttiin. Kerran teetti hirmu homman hinkata kaikki liitokset puhtaiksi eikä vikaa löytynyt ennekuin akun navat ja kengät hierottin vielä kerran hiekkapaperilla. Apukaapeleilla pelkästään ei tahdo saada menemään tapeeksi virtaa traktorin käynnistämiseen. Jos omassa akussa on vähänkin virtaa kotona niin kyllä se sitten jaksaa pyöriä kun saa ulkopuolista apua.
Puherooli tuossa filmissä on kyllä kuin suoraan suomalaisesta elokuvasta.

Kyllä, minulla oli just samaa puhetta (jos sitä siksi voi sanoa) kun harppo ympäri tonttia. Minulla oli tosiaan sisäinen vika, koska korjauksen jälkeen pyöri niin ilosesti, on vähän sama juttu kun iskunvaimentimet, eron huomaa kun on uudet alla (siihen asti on ollut ihan hyvät, vaikka miten on keinuttanut)

Minusta nuo nuhvin starttaus äänet viittaa vahvasti väljiin pusliin. On kokemusta. Joskus pyörii joskus ei.
Myös löystynyt ja palanut kytkentäliitos jossain kohtaa oireilee vähän samoin. Mahdollisuuksia voi olla monta yhtäaikaa. Ei läheskään aina akun syy. On tullut nuorempana kans yritettyä väkisin kiroilun voimin ennen kuin on järki alkanut kulkea. Älä anna periksi kyllä se vielä pelaa.

Jooh, eilen konekansan puolelle kirjoittamani viesti:

Tänäehtoona tuli sitte tuol pakkasessa pulattua nuhvin kans, prkl.... kylmä puuhata.....
Startti irti ja akkujen piuhat, siinäkohtaa sitten hokasin kokeilla kaapeleiden päitä yhteen räpsiä........

Kipinä oli kuin sytytystulpassa, kadoksissa? , pienen pieni rapsaus, volttimittari näytti lepojännitettä 12,5-12, 6V akuissa , mutta PIENEN, 1neliöisen johdon kun napojen väliin laitto, niin 0,5V !!
Vaikka akut on siis alkukesällä ostetut 75Ah ZAP Calsiumit ( siis 2 x paikallaan )
Meinas ruveta kyr.. ottassa kasvamaan.... Saat....
Noh päätin kuitenkin startin sitte suolistaa kun irti on, katotaan kunto nyt sitten samalla.... Siitähän riemu lopulta repesi......

Startti pöydälle ja auki, hiilet kuin uudet, samoin kollektoripinta liki uuden veroinen, hiilet liikkui hyvin, laakereissa ei juurikaan mainittavaa välystä, jne, likimain kaikki oli paremmin kuin monessa uudemmassa käytetyssä.
Eikun kasaamaan, kaikkia meni hyvin, kunnes VIIMEISTÄ mutua startin kyljessä kiristin, solenoidin ja kentän välistä lattajohdinta kentän puolella.... EI VIT...

Messinkinen, 1/4"UNC ruuvi siittä poikki, voi LEHMÄ.....
Riemu oli todella katossa ja niin poispäin, parit savut ja sihit äkkiä, tovi tuolilla istuen ja kiroten ja manaten, maat ja taivaat, sekä montaa muutakin.....

Puolentunnin "rauhoittelun" sekä "kilauta kaverille" - jutun jälkeen tovi pajan tuolilla miettien, ja aivoriihi alkoi käymään päässä...

Sitten jostain paineimasysteemin messinkisestä letkun kulmapalasta pelastusta tekemään.... Eli "pitkä mutteri" johon katkenneella kierrepätkällä se laattakaapeli sitten kiinni.
Haaveiltu kokeilu kyllä sentakia jäi sitten illalta tekemättä, meni tuos nyprätessä senverran pikkuhetkiä kuitenkin aikaa....

Vasemmalle tuosta selaten:

Starrti katottu, ei mitään sanottavaa sisuksissa, patterit vaihdettu toisiin ja ne viimeks kokeilussa olleet viety takas myyjäliikkeeseen.....



Pilottia hiukan avuksi

Onkos jollain kokemusta näistä ?? Laitteissa kiertovesipumppukin, ja hinnat mitään mahdottomia kenties ??

http://www.nettivaraosa.com/yritys/suomentuontitekniikka

Näyttääkö muilla foorumi jotenkin oudolta, vai liekö omassa koneessa jotain hämminkiä?