Hydra-shiftiä ostamassa.

Terve, pitäisi käydä koeajamassa turbotettu 1594 Hydra-shift. Kovalaatikkoiset nelostaavetit on tuttuja jo todelta pitkältä ajalta, mutta kuunaan en ole ajanut 6 mukisella, enkä hydrashiftillä.

Kuinka tuon laatikon tulee vaihtaa, mikäli on kunnossa? Moottorijarrun löytyä joka pykälällä? 2 ja 3 välillä hieman pitempi vaihto? Nykäiseekö vaihto, vai kuuluuko olla pehmeä? 5100 maxxumista löytyy kokemusta, joten jos jollakin on antaa vertailua siihen, niin otetaan vastaan

Entä onko oireita jotka kielii laatikkoviasta

Niin ja onkos se HS:n käyttöhantaaki mallia ylös / alas vaihto, vai löytyykö siitä pykälät, ja palautuukos itsestään vaihde ykköselle, vai onko kuljettajan muistettava?

Hydra shift vivun avulla vaihdetaan neljää vaihdetta koskematta kytkinpolkimeen. HS-vivussa tuntuu neljä selvää pykälää. Kuskin pitää vaihtaa yksi vaihde kerralla ylös tai alas ja odottaa, kunnes vaihde on kytkeytynyt ennen, kun vaihtaa seuraavalle vaihteelle. Ennen liikkeellelähtöä tulee varmista, että HS-vipu on 1-vaihteella koska vaihteisto muuten luistaa, kun se yrittää kytkeä valitun vaihteen (joka siis on joku muu vaihde, kuin ykkönen). Vain 1-vaihde toimii ilman öljynpainetta ja pumppu pyörii vain silloin, kun kytkinpoljin on ylhäällä. Moottorijarrutusta on joka vaihteella, mutta raskasta perävaunua vedettäessä ei suositella alaspäin vaihtamista ajettaessa alamäkeä, koska sellainen kuluttaa jarrupantoja. Vaihtamistapahtuma saattaa vaihteiston rakenteen vuoksi olla hieman nykäisevää vaihdettaessa kakkos- ja kolmosvaihteen välillä. Nykäyksiä ei tunneta jos traktori vetää kuormaa. Kannattaa tutkia vaihteiston toimintaa sillä lailla, että valitaan ensin 1-vaihde ja yritetään pysäyttää traktori jarruttamalla. Traktori ei saa pysähtyä jarrutettaessa tai sitten moottorin sammuu jos kierroksia ei ole paljon. Tämä toimenpide käydään läpi jokaisella vaihteella. Tämän jälkeen vaihdetaan yksi vaihde kerralla ylös ja sen jälkeen alas ja katsotaan, että vaihtaminen tapahtuu melko nopeasti ilman suurempia nykäisyjä. Moottorijarrutuksen toiminta voi olla hieman vaikeaa todeta, jos käytössä ei ole kuormattu perävaunu ja alamäki, mutta tyhjälläkin traktorilla selviää jotakin nostamalla kaasupoljin ylös (tulee tehdä jokaisella vaihteella). Oikein käytettynä ja huolletuna on Hydra Shift erittäin mukava ja varmatoiminen vaihteisto (puhun kokemuksesta). Vaihteisto on erittäin miellyttävä käyttää etenkin peltoajossa. Etukuormainkäyttö ei ole niin sujuvaa, koska ajonopeus on verrattain alhainen 1-vaihteella eikä suunnanvaihto ole synkronoitu. Suunnanvaihto tapahtuu synkronoimattomalla aluevaihteistolla jossa on 3 aluetta eteen ja 1 peruutusalue. Aluevaihteisto hallitaan erillisellä vaihdevivulla.

Tuolla info-osiossa on myös pari hyvää topicia jotka kannattaa lukea: hydra-shift ja hydra-shift ,mitä kannatta kokeilla koeajolla.

Jäi mainitsematta omat kokemukset hydra-shifista.
Minulla on ollut vuodesta -85 saakka h-s talossa,ensin 1394 ja myöhemmin 1594.
Molemmista pelkästään hyviä kokemuksia.Joten noihin Ollen kommentteihin on helppo yhtyä.

Tuo 1594 joka on nopeutettu on vaihteiltaan sopiva myös etukuormainkäytössä.
Toki suunnanvaihdin puuttuu.

Ja vaikka aluepuoli ei olekkaan synkronoitu,niin se on paljon miellyttävämpi käyttää kuin valtra 6350 hi-tecin aluevipu.Siitäkin on kokemusta.

Nyt on koeajettu. Joka pykälällä löytyi moottorijarru ja hieman jarrua vasten vedättämällä ei ainakaan luistanut yksikään pykälä. Tuntui melko viiveellä vaihtavan, ja mielestäni 1-2 välillä ikään kuin veto katkesi hetkeksi.?

Onkos nuo mallit, missä ulostottoakseli tulee neljällä pultilla kiinni, vain 540 ulosotto kun ainakin vivussa ei ollu kuin kaksi asentoa, päälle / pois.

1594 mallissa on käännettävä voimanottoakseli ja kiinnitys on neljällä pultilla (näkyvät hyvin, kun katsotaan akselin päätä takaapäin). Voimanoton nopeus vaihdetaan irrottamalla pultit, kääntämällä akseli ja kiinnittämällä pultit uudelleen. Öljyä ei valu ulos, kun akselin irrotetaan (joissain muissa merkeissä näin tapahtuu). 540 k/min voimanotolla on 6-urainen akselinpää ja 1000 k/min voimanotolla on 21-urainen akselinpää. Tämä johtuu maailmanlaajuisista standardeista, jotka määrittelevät, että akselin pää täytyy olla 21-urainen, kun siitä saatava teho ylittää määritellyn rajan. Hidas vaihtaminen voi johtua ongelmasta öljyn saannista Hydra Shift pumpulle. Onko laatikosta tarpeeksi öljyä ja koska on vaihdettu laatikon öljyt ja hydrauliikan suodatin ja koska on puhdistettu hydrauliikan imusihti ja Hydra Shift vaihteistoni imusihti?

Juu niin arvelinkin, kun 1210 on samanlainen ulosottoakseli, ja sisempi pulttikehä pyörii nopeammin. Joutuu teettämään 6uriaisen akselin tonnin perälle jos tuon aikoo hommata, mutta ei ole ongelma. Paljonko taavetin ulosotto kestää tehoja, kun tarkoitus olisi hakkuria pyörittää ja tehoa saisi olla mielellään n. 120 heppaa että vähän syöttöjä lisättävä.

Öljyjen ikää ja sihtien puhtautta en tiedä, mutta öljyä oli riittävästi ja näytti hyvälle.

1594 mallissa on moottorissa 97 hv ja voimanotolta saa ulos 86 hv. Näitä tehoja ei paljon pystytä nostamaan syöttöä lisäämällä ennen kun tulee savutusraja vastaan. 1694 mallissa, jossa on turbo, on moottoriteho 112 hv ja voimanotossa 99 hv. Älä missään nimessä muuta 1000 k/min voimanottoakselia 6-uraiseksi. 6-urainen akseli ei kestä edellä mainittuja tehoja vaan on ehdottomasti käytettävä 21-uraista akselia. 6-uraisen akselin halkaisija on pienempi uran pohjalla, kun 21-uraisen akselin halkaisija. Jos hakkurissa, joka siis vaatii 120 hv, on 6-urainen akselin pää, on se rakennettu väärin, eli siis ei täytä standardeja. Voimanotto kyllä kestää sen 120 hv tehon, mutta vain jos teho otetaan ulos 21-uraisen akselin kautta ja nimenomaan 1000 k/min nopeudella. Nopeudella 540 k/min ei saa ottaa ulos näin suuria tehoja eikä saa käyttää 6-uraista akselia. On pidettävä mielessä, että kierrosluvun puolittaminen tuplaa vääntömomentin ja se on vääntömomentti joka rikkoo paikkoja. Öljy voi näyttää hyvälle, vaikka suodattimet ja sihdit ovat aivan tukkeessa.

Peruslujuusopilla voi laskea suuntaa-antavasti akselin vääntökestäyyttä seuraavasti:

Akselin sisähalkaisija: noin 29 mm  => vääntövastus Wt = 29*29*29*0,2  = 4878 mm3

Jos akseliteho on 100 hv = noin 75 kW ja nopeus 540 r/min, tulee vääntömomentiksi:

75 000/((540/60)*2*3,14)  = 1327 Nm = 132,7 kpm.

Vääntöjännitys:  Tau = 1327 000 Nmm/4878mm3 = 272 N/mm2    => Nuorrutusteräs jonka lujuus on selvästi yli 700 N/mm2 kestää
rääkkiä jos vedossa ei ole suuria sysäyksiä. Pitkäaikaisessa käytössä sysäykset todennäköisesti väsyttävät akselin poikki koska boorituksesta tulee aika tavalla lovijännityksiä akselin tumppiin.

Vertailun vuoksi, jos akseliteho on edelleen 100 hv eli noin 75 kW, mutta nopeus on 1000 r/min, tulee vääntömomentiksi:

75 000/((1000/60)*2*3,14) = 716 Nm = 71,6 kpm.

Vääntöjännitys tau = 716 000Nmm/4848 mm3 =  147 N/mm2  =>  lujuusluokka 500 N/mm2 riittää tasaiseen vetoon ihan hyvin, vaikka hieman sysäyksiäkin sisältäen.

Mikäs viisaus tässä sitten on?  

Jos traktorin hidasta ulosottoa käyttää teholla 100*(716/1327) =  54 hevosvoimaa, niin ulosottoakseliin tulee sama vääntömomentti kuin nopeaa ulosottoa käytettäessä teholla 100 hv. Molemmissa tapauksissa akseli ja voimasiirto kestää kun ne on oikein suunniteltu.

Tuo tiheäboorinen ulosottoakseli 1000 rpm nopeudella on varokeino estää käyttäjää kytkemästä hitaalle ulosotolle tarkoitettuja työkoneita nopeaan ulosottoakseliin ja päinvastoin.

[quote="heksa"]Nyt on koeajettu. Joka pykälällä löytyi moottorijarru ja hieman jarrua vasten vedättämällä ei ainakaan luistanut yksikään pykälä. Tuntui melko viiveellä vaihtavan, ja mielestäni 1-2 välillä ikään kuin veto katkesi hetkeksi.?

Jos moottori oikein pienillä kierroksilla niin viivettä voi olla ihan terveessä lootassakin.
1500rpm tai enemmän niin viive ei ole pitkä.