leyland

jostain syystä tuo leyland kiinostaa minua, jonkinlaista brittitraktori sympatiaa siis. varsinkin nuo viimeiset keltaisen väriset alkaa jo olla keräilykohteita. nettikoneessa on yksi 702 takatuuppari myytävänä. jostain syystä nämä viimeiset leukut on varustettu samalla sekura hytillä kun taavetitkin. jos olisi traktori tarvetta tollainen pitäis varmaan laittaa jemmaan.

http://www.konedata.net/Traktorit/Leyland602.htm

nettikoneen leukku:

http://www.nettikone.com/viewMachine.php?id_machine=689615&status=F&id_machineType=&id_ssub_type=&id_scat_sub_type=&id_smake=399&yfrom=&yto=&pfrom=&pto=&search=Hae+%3E%3E&PN[0]=simp_search&PL[0]=simpleSearch.php?status=F@id_machineType=@id_ssub_type=@id_scat_sub_type=@id_smake=399@yfrom=@yto=@pfrom=@pto=@search=Hae+%3E%3E

järviseudun traktorilla, kultavuorella oli myös myynnissä 262 syncro nelikko. aivan siistin näköinen peli sekin. jopa keulamaski paikoillaan. jostakin syystä noitten leukkujen keulamaskit on heppoisia, aika monesta myynnissä olevista ne on hajalla.

Joo,taavetin sekurahan siihen on sovitettu,toki se on aika väkinäisesti siihen jouduttu laittamaan kojelauta on puskettu niin pitkälle,että lippalakki tipahtaa päästä,kun vilasee taaksepäin,jos vähän korostetusti sanotaan,taavetin suunnitteluryhmästä,joka aikanaan suunnitteli -90 sarjaa,ostettiin Leylandille yksi insinööri pelastamaan leukun tulevaisuus,tällä kaverilla oli suhteet sekuraan,ja niin ne istutti sen sekuran leukun päälle.

Englannin valtio oli yrittäny saada aikaisemmin pakkoliitoksen taavettiin leukulle,ja sitä kautta Casen omistamaan Tenneco yhtymään,mutta se ei onnistunut,niin yrittivät noin sitten saada uutta uskoa touhuun,mutta se ei enään riittäny,aika oli ajanu pahasti ohi leukun laatutasosta,mikä ei ollu lähelläkää muita brittitraktoreita.

Minulla olis paljon eri juttuja leukun huonosta materiaalista johtuvista niin suurista remonteista,että on vaikea edes kuvitella niin käyvän,yksi oli esim. sellainen,kun Lumiturbo suurteholinko tökkäsi kantoon,804 nelikko oli kysymyksessä,mitäs arvelette semmoisessa hommassa rikkoutuvan,linko yleensä,mutta tässä tapauksessa se ei mutta traktori oli monessa osassa.

Noh,kesko teki siitä vielä traktorin,mutta oli myös tehneet siihen rungon samalla reissulla rautaruukin teräksestä.
Meidän kotikylälle ostivat yhden uuden leukun 70 luvun alkupuolella,isoin malli,siihen telat,ja metsään niinkuin muillakin,se homma jäi yritykseksi,ei valuosat pysyny kipenettää kasassa,takuuseen muutaman kerran olivat korjanneet,ja määräys,telat pois,ja ei metsäajoon,noh,se vaihtui MF 165 traktoriin,ja sillä asutusalueella ei leulantteja ollu kun yhdessä talossa,nekin vaihtu Deutsiin sitten jonkin vuoden päästä.MF kesti hyvin.,multipoveriremppaa ja sellaista pientä siinäkin,mutta ei rakenteellisia heikkouksia.

Sedälläni oli Taavetin huolto,sittemmin Keskon mukana tuli Leyland,niitä ei ollut paljon,mutta silti työllistivät hyvin.

Siskonmiehellä on 704,ja 272,ja Belarus 525,tuo peku on ainut,mikä kestää,tuo keltainen on jälleen sökö,Arkalaan jäi,kun lähti heittämään Oulun reissun,noin 200 kilsaa oli suuntaansa matkaa,koneeseen on tehty jo monta remonttia,kyllä minun usko on lopullisesti noihin menny,nostolaite vielä,voih...

En silti sano,että ei missään nimessä kannata laittaa,jos sille tuntuu,niin siitä vaan,mutta itsellä on aikamoinen kynnys niihin,taavettia ei pidetä traktorina,mutta on se timanttia,kun vertaa noihin.Materiaalit,mistä valut on tehty,on täyttä moskaa,olen melko varma,että jos taavetti tai jokin muu englantilaismerkki ois sen tehny,valokset olis eri luokkaa,samoin maine.

Nuhveja oli paljonki aikanaan,itselläki kaivurin alustana,mutta siihennähen hyvä peli mitä leyland.

Naurattaa,kun lukee tuota nuhvileyland palstaa,kun kuulostaa,että niihin ei tarvi ilmaakaa lisätä renkaisiin,muista huolloista ,ja remonteista puhumattakaa,ja kun tietää kentällä käytännön kokemuksesta,miten ne on pelittäny,Zetor,Ursus,ym. pelit on kokonaan eri luokkaa kestävyydessä.

Tämähän on vaan yhden miehen,ja yhden kylän näkemys,ja yhden huoltopaikan näkemys asiasta,mutta näin.

blackhawk kirjoitti:
nettikoneen leukku:

http://www.nettikone.com/viewMachine.php?id_machine=689615&status=F&id_machineType=&id_ssub_type=&id_scat_sub_type=&id_smake=399&yfrom=&yto=&pfrom=&pto=&search=Hae+%3E%3E&PN[0]=simp_search&PL[0]=simpleSearch.php?status=F@id_machineType=@id_ssub_type=@id_scat_sub_type=@id_smake=399@yfrom=@yto=@pfrom=@pto=@search=Hae+%3E%3E
.

vinkkinä kaikille että noista nettikoneen linkeistä saa lyhyempia kun ensin laittaa http://www.nettikone.com ja sitten kautta (/) merkki ja koneen ID numero. Tällänen linkki tulee tosta leylandista http://www.nettikone.com/689615 helppoa eikös

velimhan tuossa jo peljättelikin. odotin kyllä vähän kestävämpää peliä. hirsiukko kans tuolla toisaalla osiossa sanoi kyllä aivan saman suuntaista. kuinka tuo nopeus mahtaa olla kohdillansa. on niin paljon vaan tuota maantieajoa, että jollakin aikavälillä tämä DB juttu voi olla historiaa.
kiitosta vaan massikka_miehelle. muuten, näyttää leukussa olevan kanssa perkkinsin kone sama kun massikassakin.

Leukussa on sama kone kun nuhvissa BMC Diesel,hyvä käynnistymään,ei kauhea syöppökää,kierroskone,huono vääntö,vesiongelmia,putkirikkoja,öljysavua,jne.ei sinne päinkää kestävä kun Perkins,mutta ajaa silläki.

Jos haluat luopua hitaasta taavetista ja haet varmaa perustraktoria on se Fiatagri 110/90 jänismalli,jos luopuisin nopeasta casestani,se olis seuraava kone minkä ostaisin.

Fiatin varaosapuoli on turvattu,marjakangas on erikoistunu niihin,ja lähes Zetor hintaluokkaa osat.

Ajoasento siinä ei ole paras mahdollinen,lämppäri on katossa,meikäläisen huonoja polvia pakottaa,kytkin ja jarrupolkimet ei ole niin oikeassa kohti,kun 90 ja 94 sarjan sekuroissa.

Fiat 110/90 IVECO diesel on tosi luja moottori.

Jos olis kouluarvosana asteikko traktoreihin,mielestäni tuo leyland olisi viitosen luokkaa,ja tuo Fiat 9 luokkaa.

Siinä pienimmässä leukussa on perkinsi,kolmipyttyinen,veljelläni oli sellainen.

noh. lähinnä voisin kyllä olla innostunut tuosta case 845 XL:stä. taikka sitten täytyy palata takaisin valmetien pariin. vähän epäilyttää tuon fiatin takanäkyvyys kun polttoainetankkikin on tuossa takana, niin ettei hytissä ole alaikkunoita taakse ollenkaan. tiedän kyllä fiiattien kestävyydestä, onhan niitä paljon ollut turvesoillakin. en kyllä DB:stä hevillä luovu. mutta kaikki riippu siitä miten tuo käyttö tulee jakautumaan tulevaisuudessa. harrastuspohjalla kuitenkin mennään.

Kyllähän leyland on tosiasiassa ihan soiva peli kunhan ostaa kunnollisen tai kunhan saa resun kuntoon. Ei taida loppua ainakaan näillä ajoilla. Tosiaan hyvia puolia on maailman paras vaihteisto, tuo Syncro. Ei ole sen veroista tehty ennen eikä jälkeen, noin käytön kannalta. Tuommosella laatikolla olevaan raktoriin ei ole mitään järkeä suunnitellakaan mitään sähköistä nykyistä versiota traktorin vaihteistosta. Kuulemma uutena lähti rehuläjästäkin ilman kytkintä, vanhemmiten ainakin tasamaalta ihan hyvin. Sen ominaisuuden vikahan on se että kytkimet loppuu kun pakki menee päälle milloin vain ja miten vain.

Moottorista sen voisi sanoa että tosi vähäruokainen on tehoon nähden ja vanhanakin lähti -15 ilman mitään, käyntiin. Eleetön suoritus -79 koneelta.

Kaikenkaikkiaan koneen kans pärjää kunhan tietää ne kujeet. Setämies, Alilainen jos joku tuntee, on Leylandin vanha huoltomies ja osaa koneen ulkoa silmät kiinni. Se mullekkin sitä opetti pari vuotta. 500kg VM 2,5 m perälevyn kanssa ei mitään ongelmaa repussa. Toisilla on, toisilla ei. Esim. Kun toinen kone tuli mulle, repun yläreunassa olevat pääkiinnityspultit oli kaikki löysällä. Saattaa se reppu siinä vaikka hajotakin jos ne ei ole kiinni. Korjautin sen nostolaitteen venttiilin Porissa kun oli pilkillä aina sen painavan perälevyn kanssa. Siitäkin tuli ihan siedettävä sen levyn kanssa, kevyempien vehkeiden kanssa jopa ihan hyvä.

Joillakin vain tuntuu olevan niitä huonoja versioita kun ei sitte mikään kestä. Ne on semmosia tilakohtaisia ratkaisuja millä ajetaan ja miten korjataan, sano..

Oli sekin työntövarren korvallinen toisesta 472 kulunut siten että toisen puolen tapin reikä oli soikea puolen tapin verran. Toinen puoli oli ihan priima. Että on tosiaankin Leylandin tehtaan valuinsinööreillä jäänyt kirjekurssit kesken että miten sitä rautaa tehdään.

Kaikenkaikkiaan näin harrastushommiin kone on käytölleen hyvä, remontilleen huono, kestävyys riippuu siitä onko käyttäjä saanut leyland-perusopetuksen vai ei että osaa elää sen kanssa oikein eikä hakkaa päätänsä seinään.

No niin,siinä tuli näkemys leukusta,että silläkin ajaa,kun ottaa huomioon koneen kujeet ,kyllä vaan.

Tuosta vaihtoehdosta taavetille,tuo 845 xl ih on intikan paras malli ylivoimaisesti,samaan sarjaan kuuluu 956 ja 1056. sitten isommissa malleissa on jääny runko tekemättä,ja etuakseli ei tahdo pysyä kiinni,täällä on käyneet käräjiä muutaman 1455 natikan päältä.

Vaihteisto tosi hyvä,melko moni taavetti vaihtui näihin aikanaan,polttoainetalous ei ole parhaasta päästä,muuten luja,mekaaninen peruspeli.

Vaihteisto zf valmiste,ja eri luokkaa kun englannin ih vaihteisto.

Nämähän on saksassa tehtyjä traktoreita,siksi olivat eri laatua,kun 885 ja 895 ym.pikkumallit.

Pienemmät englannin intikat 885,895 jne. työllisti huoltomiehiä kovasti,ja aika kalliita voimansiirtoremontteja,ja starttiongelmia ym.

aika monet,Jotka vaihto db pohjaisia Caseja näihin englannin intikoihin ,siirty seuraavaksi valmettiin,ym.saivat natikoista tarpeekseen.

Maxxum olis ollu hyvä vaihtoehto taavetin jälkeen,mutta tilakoot oli senverran pieniä,että vissiin kalliina pitivät, maxxum ei juuri tullut tänne.

hirsiukko kirjoitti:Kaikenkaikkiaan näin harrastushommiin kone on käytölleen hyvä, remontilleen huono, kestävyys riippuu siitä onko käyttäjä saanut leyland-perusopetuksen vai ei että osaa elää sen kanssa oikein eikä hakkaa päätänsä seinään.

tätä minä vähän pelkäsinkin, kone kyllä ei ole mulle passeli sitten. vähäänkään jos ylimääräistä olis vois tollasen kyllä säilöä.

velimhan kirjoitti:
Tuosta vaihtoehdosta taavetille,tuo 845 xl ih on intikan paras malli ylivoimaisesti

case 845 XL:stä olen lukenut pelkästään hyvää, ja on kehuttu käteen sopivaksi.

myöhemmin kun leyland lopetti, nii sitä jatkettiin marshall nimellä. mutta eikö tuo marshall 100 muistutakin aika paljon tuota DB/CASE 1690

Ei taida olla mitään samaa, miten lie.

http://www.konedata.net/Traktorit/Marshall100.htm

lähinnä tarkoitin noitten pintapellien muotoilua, ja olemusta yleensä. teknisesti ei näytä olevan mitään samaa.

Pikkaisen pitää kertoa Leyland -traktoreista teille lisää.

Sekura ohjaamot tulivat Leyland traktoreihin viranomaismääräysten muutoksien takia, kun vanha Leylandin ja osin suomalaisen Junkkarin aikaansaannos Q-ohjaamo ei täyttänyt kaikkien maiden tiukentuneita direktiivejä. Sekura on tanskalainen ohjaamotehdas, ja se on riippumaton valmistaja traktorimerkeistä. Sitä on käytetty niin DB:ssä, IH:ssa kuin myös Leylandissa. Osin sitä on käytetty myös jälkiasenteisena muissakin traktorimerkeissä. Leylandilla katsottiiin, että on viisaampi ostaa valmis, hyväksi koettu ohjaamo kuin suunnitella oma. Huomatkaa, että DB:n tuon mallinen Sekura tuli vain noin vuoden ennen Leylandia!

Q-ohjaamoa kaupattiin mm. englannissa rinnan Sekuran ohjaamon kanssa, koska siellä Q-ohjaamo täytti viranomaismääräykset. Lähinnä Suomi ja Ruotsi olivat maita, joissa direktiivit tuolloin nousivat.

Leyland traktorimerkkinä vajosi Bathgaten tehdasmuutoksen kautta pohjamutiin, jonka päälle tehdas rakennettiin jos näin leikkimielisesti voidaan sanoa. Tehdas nimittäin rakennettiin täysin keskelle ei mitään, suoalueen päälle täysin valtion halun takia. Tarkoituksena oli siirtää tehdas alueelle, jossa työllisyys oli myös pohjamudissa. Siellä kaivosmiehet pantiin sorvin ääreen ja siitähän tietää mitä tulee. Koko Bathgateen muutto oli syynä loppuajan nuffien kuin myös Leylandien heikkoon laatuun. Mm. vanhat Nuffield -suunnittelijat jäivät etelä-englantiin ja näin taidottomia palkattiin mm. suunnittelijoiksi/laadunvalvojiksi. Eikä etelän johtajien mielipiteet menneet oikein yksiin pohjoisen työntekijöiden kanssa, tästä seurasi mm. suuria lakkoja. Kun Englannin valtio aloitti valtion firmojen yksityistämisen, he ensimmäisenä luopuivat AINOASTA tuottavasta yksiköstä, Leyland traktoridivisioonasta. Se myytiin siis ensimmäisenä siksi, että se meni parhaiten kaupaksi. Sitä kävivät katsomassa myös Valmetin edustajat, mutta he tuomitsivat tehtaan vanhanaikaiseksi ja liian isoksi, jota se bathgate tosiaan oli. Marshall osti Leylandin traktorituotannon, ja siirsi sen takaisin etelään. Mainoslause kuului "Made better with Marshall", eli tee paremmin marshallilla, joka sivuutti aihetta tuotannon laadun paranemisesta.

Kuitenkin Leyland traktoreilla tehtiin töitä siinä missä muillakin, toisilla ne kestivät ja kestävät, toisilla ne särkyivät heti alkuun.
On vieläkin maatiloja, joissa kaikki työt on tehty menestyksekkäästi Leyland traktoreilla ja tehdään edelleenkin.

Harhaa johtava tieto on myös, että Leyland traktoreissa olisi käytetty BMC Dieseliä. Ensimmäisissä Leyland Nuffield 384 - 344 traktoreissa kyllä käytettiin BMC dieselin piirustuksilla tehtyä moottoria, mutta jo tuolloin BMC oli Leylandin omistuksessa, Nuffield kaupan mukanahan se tuli.
Myöhemmissä Leylandeissa käytettiin Leyland 98 sarjan moottoreita, jotka poikkeavat paljon BMC dieseleistä, mm. kannen, veden kierron, tasapainoituskoneiston, kampiakselin, laakereiden, vesipumpun, mäntien, kiertokankien yms. osalta. Voidaankin sanoa, että yhteistä Nuffieldin BMC dieseliin ovat jotkin ulkomuodot lohkossa.

BMC dieselin syytös kierroskoneisuudesta on täyttä puppua. Kuka on tosiaan ajanut Nuffieldilla tietää toden. Kannattaa myös miettiä, että ko. moottorikonstruktio esiteltiin vuonna 1954, jolloin esim. suoraruiskutus oli enemmän poikkeus kuin sääntö! Vertailukohteet kannattaa sijoittaa siis tuon aikakauden koneisiin, ei 80 -luvun. Leylandin 98 sarjan koneesta minulla ei ole kokemusta sitkeyden osalta, kun en ole sellaista täyskunnossa olevaa päässyt testaamaan tositilanteessa.

Pitkälti ne tehtaan laatuongelmat ovat nykypäivään mennessä hävitetty eli korjattu.
Oikealla käytöllä ja huollolla Leyland on kelpotraktori, jonka hankintahinta on kohtuullinen ja johon varaosia saa todella hyvin ja edullisesti.

Jotta ei tulisi liian ruusuinen kuva, voin kyllä kertoa, että olen itsekkin näitä päässyt korjailemaan. Kyllä niihin vikoja tulee, kulumisen, oman käyttövian ynnämuiden asioiden takia. Tosin samalla tapaa on kyllä pitänyt korjata valmetiakin, ih:ta ynnämuita. Ikä tekee kaikissa tehtävänsä, ei esim. kaapelit, laakerit tai kumit kestä ikuisuuksia.

Tuosta nuhvin sitkeydestä vielä,ei tarvi olla kovin paljon ajanu toisilla merkeillä niin eron huomaa heti,tarkoitan,jos traktorilla tehdään oikeita töitä,ei leikitä,itsellä oli sama 10/60 kaivurina,millä Isäni oli aikanaan 60 luvun puolivälissä kaivanut ammatikseen kahdessa vuorossa peruskuivatuksia,niin kyllä oli ylivoimaisesti olemattomin peruskone,ei vähääkään sitkeyttä,kaasu pitää olla pohjassa koko ajan,jos kaivulaitetta käyttää,ja kokeileppa peruuttaa telat päällä maastoissa sillä,täysin toivotonta.



Sittemmin oli ollut volvo Boxer,ylivoimaisesti paras kaivurin alusta sen aikaisista,ja vääntö riittää,ja kestävyys omaa luokkaansa,peruutuski onnistuu telat päällä.

Sitten kolmas oli ollut Fordson Major,huomattavast parempi ja vääntävämpi,oli onnistunu jopa peruuttaa telatki päällä.

Sitten super Conty,siitäkin olis kuvia,kuutos koneella,siinä on aikalaisia nuhville,jotka vääntää,mitä nyt sanot,-64 malli taisi se 10/60 olla,ainaki kaivurissa oli se vuosiluku,ja Keskolla Oulussa oli ajamalla aina käyttäneet remontissa,puolikertojalla se oli.

Tottakai moottorit on uudistunu,mutta sama bmc se on,sittemmin luki vaan BRITISH LEYLAND Moottorissa,toki se huononi huomattavasti,kun leukku teki uuden mallin siitä siitä vanhasta bmc moottorista.

Entä mikä moottori on leyland 285 mallissa,BMC,Austinin moottori,vai .

Joo,sekura 2 on suunniteltu taavettiin,mutta tottakai tanskalaiset myi niitä muihinki,jos ostajia on,liiketoimintaahan tehtaat tekee,en kylläkään ole sekura 2 mallia nähnyt muissa merkeissä,mutta se karkulainen joka meni leulantille,hommasi vähän aikaa niitä siellä.

Sekura 1 mallia on monessa merkissä,mutta sen huomaa,että sitä ei ole varsinaisesti suunniteltu kunnolla mihinkää,sekura 2 on suunniteltu -90 sarjaan,ja se istuu siihen tosi hyvin kaikilta osin.
Siitä loikkarista on mainittu taavetin historiakirjassa .

ja kokeileppa peruuttaa telat päällä maastoissa sillä,täysin toivotonta.

Nuffieldilla ja leylandilla peruuttaminen on kaivurikäytössä tuskaliasta todella nopean pakin takia 10 lootaisissa traktoreissa. Tehtaalta on saanut halutessaan erikoisrattaistuksen pakkiakselille, jos sen on halunnut ja älynnyt traktoria ostaessa ottaa.

Vertaappa esim. fordsonin pakin nopeutta nuffieldin pakkiin. Nuhvin hidas pakki on työkierroksilla 1800 rpm 6 km/h, eli varsin nopea, nopeammalla mennään liki kymppiä noilla kierroksilla. Tässä syy, miksi nuhvin liikkuminen on peruspakilla melko vaivalloista telat päällä, ei se koneen hengettömyydestä johdu.

Leyland 285 ja 2100 malleissa oli käytössä sama 98 sarjan Leyland moottori, mallia 6/98, nelosleukuissa oli käytössä taasen 4/98. Tuohon aikaan ei enää tunnettu Austin eikä BMC moottoreita raskaskonepuolella.

Itseasiassa David Browniin uudempi sekura pantiin 79 vuoden lopussa, ja 1980 alettiin suomeen tuodut leukut varustaa sekuralla.

Outoa miten taavitilta on lähteneet miehet leylandille, jo aikojen alussa Nuffieldin suunnitteluryhmään hyppäsi mies kesken 50D daavidin suunnittelun. Nimeltään Dr. H.E. Merritt. Olikos tästä mainintaa DB -kirjassa?

Tässä hivenen konedatan sivuilta kopsattua:

David Brown 990 implematic vuodet63-65
Moottorin tyyppi DB AD4/47 4cyl.
Nimellisteho hv/kierr.DIN 58SAE/2200
Vääntö Nm/kierr..DIN 209/1200

Nuffield 10/60 tenspeed vuodet 64-67
Moottorin tyyppi BMC 4cyl.
Nimellisteho hv/kierr.DIN. 57SAE/2000
Vääntö Nm/kierr.DIN 231/1200

Tuosta kun vertailee, niin huonovääntösiä koneitahan nuo ovat kummatkin Velimhanin mukaan.Potaskaa on väite, jotta Nuhvin kone ei muka ole vääntävä, kyllä se sitkiä on.
Juuri kuten edellinen tuossa totesi, niin nuffin pakki on nopia ja se on telojen kanssa temutessa pakilla ongelmia aiheuttanut.
Mutta, tälleenhän se tämänkin foorumin toiminta viriää pikkuhiljaa!

Joo,990 taavetti on iloisen oloinen kierroskone,niinkuin Erkki aina toteaa,vasta 1200 mallissa taavetissa oli vääntävämpi moottori,ja sekään ei tosi vääntävä.

Taavetin moottori ei ole koskaan ollu vääntävän maineessa,mutta esim. kenttäsirkkelin pyöritykseen tosi hyvä,pistää heti hanttiin,ei anna kierrosten tippua,niinkuin se nuhvi teki,siinä ei ollut sellaista vääntöaluetta,mihin se olis jääny pidemmäksi aikaa lyömään hanttiin,vaan sammui kerralla.

Volvossa on taulukon mukaan 242 vääntö,mutta käytännössä jos vertaat nuhviin, lähes puolta tehokkaampaa työskentely sillä on,mutta te tunnutta asiat tietävän,ettekä anna mitään arvoa sille.mitä todelliset koneen käyttäjät on käytännössä noista nähneet ja kokeneet,kun ovat leipää niillä kynsineet,niin ne sanooki nämä veteraanit,jotka noilla aikonaan ammatikseen kaivoi,että sehän on nuoremmalla polvella hyvä puheissa pirtistä ajella,silloin koneet kestää,ja oma tuntuu hyvälle.

Itsellä kone oli jo harrastusmaisessa harrastusmaisessa käytössä,jonkinverran metsäojia sillä kaivettiin.

Joo ,on karkaillu niitä suunnittelijoita sinne,olikohan ne siinä Asfieltin kirjassa mainittu,ihmekö tuo,jos taavetilta karkasi suunnittelijat leylantille,kun se kerranniin hyvä on,taavettiahan ei ole koskaan lanseerattu traktoreiden kastiin,vaikka niilläki on ajettu paljon,ja ajetaan edelleen.

Sen nuhvin minä vielä jotenki itse sulatan,mutta tuo leulantti,voih...,vaikea siitä on paljon myönteistä löytää,jos olet oikeasti tehny töitä eri merkeillä,ja katsot puolueettomasti niitä.

Uuudemmissa traktorikaivureissa parhaat alustat on Valmet 1102 ja Ford 5000 ja 6600,siellä on pelit,että homma pelaa.

Valmet 710 alustassa on tosi nopea pakki,mutta silti se telat päällä jaksaa peruuttaa,mutta valmet vääntää.
Mitä näyttänee taulukot,mutta käytäntö osoittaa niin,syksyllä viimeksi kokeilin.

Tainnu mittausmenetelmät olla nuhviilla vähän erit kuin muilla,jos lukemat osoittaa sen maailman vääntävimmäksi,mutta käytännössä täys fiasko.

Noista vääntöistä,näkyy se kuitenki Ford 5000 vääntö olevan 296,ja Valmet 710 283,ja sen kyllä huomaa,kun jotain raskasta tekee.

Nuhvin pakki oli ollut maatalouskäyttöönki liian nopea,jopa sitten kaivurin alustaksi,mutta jos laittaa koneeseen hitaat vaihteet,tulee voimansiirtoon väännöt eri luokkaa,ja sen sitten tietää kuinka käy,jos kone on huonoista materiaaleista tehty.

Kovin moni valmistaja ei ole tohtinu laittaa ryömintälaatikoita traktoriin kestävyyden takia,se vaatii jo oikean hammaspyörätehtaan laatua.

taavetilla sitä saattaa peruuttaa hitaasti ja nopeasti,miten vaan tarvii.

Kannattaa katella tätä konemaalimaa kirkkaiden silmälasien takaa,se on paljon mielenkiintoisempaa,kun ei kahtele jonkun merkin takaa simät ummessa toisia.

Siitä teollisuuspakista,korjasin joku vuosi takaperin vaihteiston leylanttiin,joka oli vammaksen alla,viimeisiä malleja,varaosat ei ollut halpoja,ja hyvin saatavilla,koko talvi meni hommatessa,ei niitä missään ollut,tekemiseen meni.

Tänä päivänä saa sillä hinnalla jo leyland pohjaisia samanlaisia koko kaivureita,minkä tuli maksamaan,mutta ei ford pohjaisia,joku toinen on huomannu saman,kun minä,vaikka väärässä tunnutaan olevanki.

Ford on saanut kovan kannattajakunnan kestävänä traktorina.

Ei taavetissakaan ole kovin suuri vääntöjä jos verrataan vaikka 1490 vs 705 vallu, niin eron kyllä huomaa.

Joo näin se on,se 705 on tosi sissi,pudottaa ensin kierrokset,ja sitten siitä alaspäin ei sitten millään,sellainen se pitäs olla alustakone kaivurissa,käykääpä huvikseen kokeilemassa nuhvipohjasta kaivuria telat päällä maaastossa,sitä ei äkkipoika saa varmasti menemään ojan päälle,ei poloinen jaksa,rötistyy ojan ohjalle,pitäis kaivulaitteella auttaa,ja polttaa samalla kytkintä niin,että kopissa ei pysty hengittämään,kokeilin tasasella pihalla ,siinä kun on kaasu pohjassa ,ja nostaa kytkimen kerralla ylös,justiinsa jaksaa lähteä.

1490 vaikka ei ole erikoisen vääntävä,mutta kun nostaa siitä vähän ahtopainetta se muuttuu täysin,mutta 1490 jää pistämään hanttiin,kerkiää rauhassa miettiä,että tarviiko nyt pykältää.

Paljonko lienee tuon 1594 turbon vääntö,ei ole ollut vielä sellaista ylämäkeä,että olis tarvinu pykältää peinempää,mutta ei minulla oikein isoja koneita olekaan,sorvi painavinta omamassaltaan,noin 8000 kiloa,ja tuohon kippikärryyn saa sen vähän reilun 10000 kilon kuorman,kun raskaampaa ei saa vetää.

Laitan joskus valokuvia -60 vuodelta,kun isä ajaa lapin savotoilla puutavaraa 950 taavetilla,siellä on puu liikkunu,kilometrien mittaisia pinoja oli ollut.



1410 Malliin verrattuna siinä on eri oloinen vääntökäyrä.

Kuljetin kaivuria lavetilla sillä,samat mäet meni isoimmalla pykälällä kun vapaastihengittävällä 905 vallulla,toki valmet on nopeampi.

Kerran katselin tuota nuhvimiesten videogalleriaa,mielenkiinnolla,kun oli kaivurinuhvi siellä,käykääpä katsomassa,tuollaisessa se pelittää,leikkii tasaisella pihalla hiekkalaatikolla,meidän työmailta olis saanu oikeita videoita kaivurihommistaki,ja se ei ollut ihan noin helppoa.

Eteenpäin se kumminki jakso jotenki mennä.

Mootoriin laitettiin kaikki osat uutta,joten tehoa siinä kyllä oli se,mitä niistä yleensä saa.

Käyntiinlähtö siinä nuutussa oli satavarmaa,yli 20 astetta oli yhden joulun alla,kun se oli suolla ojalla,tuohenkäppyrään tuli,ja imusarjaan tulta,lähti kun lämpimästä.

tuo 1410 vääntökäyrä lipsahti väärään väliin,se on tarkoitettu 1490 tekstin alle.

Se kuvattu pätkä nuffikaivurista on vain esimerkki erään harrastajan itserakentelemasta kaivukoneesta.

Hauskalta kuulostaa teidän kokemukset kaivureista.

Outoa, miten naapurin mies vaan edelleen kaivaa MF 135:lla, jonka teho ei pitäisi alkuunkaan riittää kerta nuffissa ei potku riitä? Niin vain on satakolmevitosessa kaivulaite, jolla on kaivettu tällä suunnalla monet kaivot, talonpohjat, ojitettu pellot, metsiä ja tehty muutamia pätkiä teitäkin. On täällä ollut paljon myös nuffi/leukkupohjaisia koneita, ja paljon niillä on aikaan saatu. Volvot ynnämuut tuon ajan koneet ovat tältä suunnalta puuttuneet tyystin, ovat ne hyviä olleet, varmasti volvo jytäkkänä traktorina ykkösiä, mutta kallis hankintahinta, varaosatoimittajan uupuminen ynnättynä myynnin puutteeseen ovat pitäneet ne loitolla. Keskolla on ollut ykköspaikka itäsuomessa juuri toimivan varaosa ja myynnin suhteen. Näissä koneissa on ollut remonttia enempi vähempi aktiiviaikoinaan, siksi toimiva huolto on ollut kullanarvoinen, ja jopa merkittävimpiä kohtia traktoria hankittaessa. Eipä juuri noita Veho:n aikaisia taavettejakaan täällä näy, kun ei ole ollut myyntiä saati huoltoa.

Samalla kaverilla on myös 460 Nuffield motoalustana. Siinä on tuppisovite metsäkuormain, syöttävä giljotiinikoura, etukuormain ja ohjaamo. Hyvin menee harvennuksella, ja jopa ihmettelen nuhvin voimaa kirnuta öljyä lähes tyhjäkäynnillä. Koneessa on nimittäin kolme pumppua. Kampiakselin päässä on kaksi hammaspyöräpumppua joista toisen tuotto menee kouralle, toinen nosturin pöydälle, lisäksi on tuplaremminen hihnapyöräpumppu ohjaukselle. Itse harvesterin kuljettajana tiedän, millaista on jouheva ja toimiva toiminta metsässä, ja tuo on "kotiviritelmistä" yksi toimivin näkemäni. Se ei siis ole sellaista tökkivää vaan sitä voi kutsua jo aikaansaavaksi.

Monesti traktoreiden ominaisuudet jäävät hyödyttömiksi kuskien taitamattomuuksien, huollon puutteen takia, liian suuren työlaitteen tai välinpitämättömyyden vuoksi. En halua millään tavoin ylistää mitään merkkiä hienoimmaksi, tai parhaimmaksi koska en sitä kykene tekemään.
Vertailutaulukoita on hyvin vähän, ja esim. konedatan tai meidän taulukot ovat usein valmistajien/maahantuojien kertomia, eivätkä näin riippumattomia. Kuitenkaan en ymmärrä kauheaa haukkumista tai mollaamista. Tähän päivään mennessä ei ole vielä kohdalleni sattunut sellaista konetta, josta ei olisi puuttunut ominaisuuksia, tai olisi ollut rikkoutumaton, voimaa yllinkyllin tai muuta tällaista. Kaikista merkeistä näitä löytyy.
Onhan tuo 60 hv ja noin 240 kpm vääntö aika vähän kaivurialustalle se on selvä, varsinkin kun katselee riuku vammaksien perillisiä, niissä rautaa on yllinkyllin ja todella jo vaatisivat vielä jytäkämmän peruskoneen kuin Nuffieldilla oli tarjota. Esim. Sen ajan JCB:t olivat huomattavasti keposemman oloisia kuin suomen suokaivukoneet! Nuffi ja Leylandhan toimitti paljon ns. Skid Unit:ja JCB:lle. Mm. Ara kokeili suomen olosuhteissa JCB lisenssikonetta, mutta se oli aivan liian heikkorakenteinen suomalaiseen maastoon puomistoltaan.

Loppuaikana nuffieldeihin asennettiin maahantuojankin toimesta BMC 5.7 litraista kutoskonetta asiankuuluvine muutoksineen voimansiirrossa, mutta aika ajoi ohi. Nuffi korvattiin Leylandilla, ja ajat muutoinkin vaihtuivat.

Oma valmettikin (500) on kyllä rääpäle menemään verrattuna 460 nuffieldiin. Nuffieldissa on jo ison traktorin makua valmetiin verrattuna.
Kolmosnuffini on verrokkina valmetiin melko käypäinen, ja tuntuu olevan ainakin väännön puolesta tasoissa valmetin kanssa. Valtussa 49 hv, nuffissa 35 hv. Samat työkoneet kulkevat niin pikkunuffilla kuin valmetilla. Kolmesiipiset fiskarssit, wärtsilä kovapaalain, 240 leveä J-piikkiäes yms yms. 460 vaatisi jo pykälää isommat kamppeet, mutta sepä tuleekin entisöintiin ja veturiksi lavetilleni kun ajan molemmat nuffit näyttelyyn. Kylmäkosken kertojan tuoma lisänopeus on asiaa myös tuossa, saati miten hyvä varuste se on ollut 50 luvun lopulta 60 luvulle, jolloin samanlaista varustetta ei ole muihin saanut. Oikeastaan vasta 90 luvulla alettiin uudelleen ajatella samaa ideologiaa, eli kovempikulkuisia traktoreita. Muutoin, kuka väittää ettei ko. varusteella saanut laillisesti ajaa tiellä, niin minulla on mustaa valkoisella jossa kerrotaan rekisteripapereihin merkityn ko. varusteen maahantuojan toimesta kun se asennettiin. Se on siis täysin laillinen varuste Nuffieldissa.

Jännä huomata miten juuri näitä marginaali merkkejä kehutaan että eipä ole kuulunut vikoja liiemmälti, kun taas valtamerkkejä parjataan useissakin lähteissä. Voidaan arvioida, että jos vaikka valtamerkkiä A tuodaan 20 000 kpl, ja näistä 5% on vakavia ongelmia. Se on 2 000 kpl, jo on varmaa, että näitä sattuu ympäri suomen, ja asiasta kuullaan. Marginaalimerkkiä B on tuotu 2000 kpl, näistä sama 5% on vakavia ongelmia, koneita on sattunut 100 kpl, joka verrattain 2000 kpl on vähän, eikä ne välttämättä tule julkisuuteen niin laajassa mittakaavassa.
Tässä en viittaa mihinkään merkkiin, mutta ajatuksena tuon sen esille.

Jospa tämä toisi tällekkin palstalle lisäpontta toimintaan

Ymmärrän yskän,jos nuhvi tuntuu tehokkaalle koneelle,jos tuollaisia kuvatuksia kaivuriksi sanotaan,kuin 135,nyt käsitän millä aallonpituudella oletta.

Paljonko on 8 tunnin tuurissa tapion metsäojaa tullut keskivertokuukautena sillä.

Miten jaksoi ja kesti ylipitkillä teloilla.

Ennustan,että nälkä olis tullu,kukaan ei kuvaillu tuollaisilla kaivuriurakointia täällä.

Nämä koneet,mistä täällä kirjoitin,hankittiin uutena suomen peruskuivatusten kaivuun,ei hiekkalaatikoille,ja koneet pyöri 24 tuntia vuorokaudessa,ja hinta maksettiin kaivetuista metreistä,ymmärrätkö vieläkään missä mennään.

Siellä korvissa seuloitui jyvät akanoista,ja kukaan ei ostanut toista nuhvia perätysten,vaikka Kesko osasi rahastaa huolloilla,oli huolehtivinaan asiakkaistaan,jotka niihin sortu,tuollainen sonnanmyynti ei olis pienemmillä firmoilla onnistunu.

Sama juttu toistui englannin mallin intikoissa,se oli keskolle hyvä artikkeli,varaosia meni,toki paljon parempi sekin,kun jokin british Leyland.

kirjoittaja velimhan:Kannattaa katella tätä konemaalimaa kirkkaiden silmälasien takaa,se on paljon mielenkiintoisempaa,kun ei kahtele jonkun merkin takaa simät ummessa toisia.

Ettei vaan nuo klasit olisi paksut ja vielä sameatkin, kun noin kelvottomaksi ja surkeaksi Keskon myymäksi (sekin vielä)parjaat aikakautensa parhaimpia traktoreita.Mikähän on tuon parun pohjimmainen syy, se ihmetyttää.

Olen jutustellut vastikään yli 70-vuotiaan isännän kanssa, kun hänellä sattui olemaan kaivurilla varustettuja nuffeja 2kpl silloin aikoinaan, kun ne olivat uusia.Toinen oli ollut 460 ja toinen 10/60.
Se mies on aikoinaan noilla urakoinut mm.metsäojituksien kaivuuta yms. ja koneet olleet taatusti kovassa käytössä.Heillä on käytössään tänä päivänäkin vm.71 kaivuri, jossa lukee vielä nuffield/Leyland.Sillä kone on myös ehtinyt töitä tehdä.
Aina hän puhuu lämpimään sävyyn nuffeista, kun on ollut erittäin tyytyväinen niiden käyttöominaisuuksiin.Se kaveri on niillä oikeasti tehnyt leipätyökseen hommia ja ahkerampaa ihmistä saa hakea.
Kannattaisi pysyä asialinjalla, eikä mitään katkeroitumistarinoita kenenkään kirjoitella.