toimintahäiriötä hydraulitoiminnassa

Mikähän mahtaa olla huomaamatta kun ns hydraulitoiminen siis hapan giljotiini takeltelee seuraavasti: Mäntä menee pituutensa päähän mutta jumiintuu eikä palaudu takaisin .Toimii jos ei aja mäntää aivan päähän asti eli palautuu ,sama jumi myös jos tulee kovempi vastus ja silloin mäntä palautuu vasta karojen runklaamisen jälkeen.
1690 Taavettiin on laitettu jälkiasennuksena Pihlajaniemeltä tilattu kansi johon liitetty oma erillinen venttiilistö jolla on hyvin toiminut kaksitoimiset tunkit
omista karoistaan ja yksi piiri joka pitäisi olla yksitoiminen ja giljotiini paluu on vapaassa paluussa
Kokeilin myös orginaalia venttiiliä yksitoimisena mutta sama ongelma
Täytyneekö sahata paluuletku poikki ja heittää öljyrpun reikään ?
paassa

Hytraaliletku osaa rikkoutua sisäisesti niin että tukkii virtauksen. Saattaa olla niinkin että öljy virtaa yhteen suuntaan, mutta toiseen suuntaan ei.

Huonolaatuiset pikaliittimet saattaa myös tukkia virtauksen jossain tilanteessa.

Molemmista vaivoista on omakohtaista kokemusta, mutta se on sitten eriasia mikä tuota klapikonetta vaivaa.
Tuskin vika traktorin hytrauliikassa on

Vika on pikaliittimien yhteensopivuudessa. Traktorissa on niin sanotut push-pull liittimet, joiden keskijousi on heikompi kun halvoissa (vanhan standardin) yleisliittimissä. Hanki uudet koirasliittimet joissa on heikompi jousi työkoneeseen ja ongelma on ratkastu. Häiriö johtuu siitä, että naarasliitin menee kiinni paineiskusta kun sylinteri tapaa päätyasennon. Kaikki varaosia myyvät liikkeet eivät tiedosta tätä, joten on parasta mennä Case IH merkki liikkeeseen. Yhteen sopivuuden voi tarkistaa sillä tavalla että painetaan kaksi eri standardista koirasliitintä vastakkain. Jos jompi kumpi keskiventtiili aukeaa aikaisemmin tai enemmän kun toinen, on enemmän aukeava sopiva liitin (heikompi jousi).

Morjens ja kiitokset asiantuntevista neuvoista . Häikkä hydrauliikan juntturassa hyvinkin piilee noissa venttiili-istukoissa.
Elikkä Ollen ja metsamanin vinkistä asia tutkitaan pikimmiten.
Sellainen seikka vain tuli mieleen että voisiko käyttämäni paluureitti joka kulkee t-haarana josta toinen suunta painepuolelle  taavin omaan lohkoon ja toiseen suuntaan vasemman takasillan päällä olevaan paluureikään.
Samaisessa paluulinjassa on siis sulku jolla piiriä voi käyttää yksi tai kaksitoimisena.
Tuli mieleen sellainen että onko ns.vapaa paluu kunnossa kun se kulkee t-haarana paineisenkin linjan yhteydessä,vaikkakin nyt yksitoimseksi kytkettynä.
Voisiko ajatella että laittaisi sinne taavin paluureikään haaran ja urosnipan ja toisen paluun jota nyt olen käyttänyt sulkuun.

Se on tuo Taavetin hydrauliikka aikamoinen hässäkkä taitaa olla niin monta sepitystä kun on isäntääkin ollu tekemässä,onkohan missään muussa samanlaista kun ainakin vanhemmissa se pumppu perässä niin hankalaa on monelle ollu ja tilakin kortilla.
Meillä ei ole hydrauliikkaa laajennettu kun käyttöä ei ole ollu normaalit nostolaitteet riittäny,jotenkin tuntuu että Taavetti on vähän joka paikasta omanlaisensa niin on ollu outo ja vaikea monelle muun merkin miehelle,jotkui asiat on kyllä hyvin toteutettuja omasta mielestäni.

Hmmm. Järkiparkani ei onnistu muodostamaan käsitystä putkituksesta selostuksen perusteella.

Miten se paluun t-haara oiken menee? Paluuta varten on traktorissa proppu, jonka kautta paluuöljy menee vaihteiston voiteluputkistoon, jolloin paikat saa voitelun myös traktorin paikalliskäytössä. Jokin syy on ollut varmaankin haaroittaa paluu jonnekin muuallekin, mutta en kyllä keksi minne ja miksi.

Tuosta paluulinja selostuksesta en oikeen ottanut selkoa minäkään. Paluuöljyä voi tietysti tulla useammasta kohteesta ja jos siellä on pelkkä t-haara asia on kunnossa.
Mutta jos haaran ja paluureijän välissä on jotain virtausta kuristavia "systeemiä" on putkityöt tehty väärin.
Vapaa paluu täytyy olla nimensä mukaisesti vapaa eli paineeton.
Ilmeisesti paluu on kuitenkin traktori takasillan päällä oikeassa kohtaa kiinni

Joo, yks vanha maanviljelijä oli aikoinaan punasesta 880 taavista ohittanut omat nostolaitevivut ja rakennellu omat vivustot ja hydrauliikka lohkot. No hyvinhän se pelas, mutta paluuöljy oli johdettu lisäystulpan reijästä sisään ja orginaali paluuöljy järjestelmä ei ollut enää käytössä, niin siinä ratkorissa oli melkosen mielenkiintoiset vaihteiston äänet vanhemminten...

Traktorilla ajettaessa loodassa roiskuu öljy, ainakin isommilla vaihteilla, mutta paikalliskäytössä jää ulosottovaihteen voitelu niukaksi jos hydrauliikan paluuöljy ei palaudu voiteluputkistoon. Vanhaan aikaan sellaisia tilanteita ei tainnut usein olla, että voimaotto vääntää kaikin voimin ja hydrauliikka otetaan ulkopuoliseen käyttöön samanaikaisesti, mutta nykyään pystyy olemaan semmoisia yhdistelmiä kun tuo työlaitepuoli on niin kehittynyttä.

Juu entisaikaan oli kaikenmoisia seppiä ja varsinkin traktoreissa oli sitten vaikka mitä itse saatu aikaan,joskus jopa autoissa tapasi omia patentteja,ne sentään katsastetaan että jää ne hurjimmat hitsaa,rautalanka,klemmari viritykset pois.
Olipa se joku hitsari käyny hitsaamassa meidän 850 Taavin etupyöränlaakerimutterit kiinni akseliin,mikä lie siinäkin ollu ideana?
Omisti vissiin hitsin muttei porakonetta,ite aukasin hitsit ja kirrasin mitä voi ja laitoin sokat akseleihin,vielä ne siel on pysyny kotiajossa.

Tämä nyt menee pikkaisen asian viereen, mutta muistuttaisin David Brownin olleen maailmassa ensimmäinen, jolla oli sarjatuotannossa hydraulisella nostolaitteella oleva traktori. Se tosin oli nimeltään Ferguson Type A eli Ferguson-Brown. Toisin sanoen kokemusta tästä asiasta oli pitemmältä ajalta kuin millään muulla yrityksellä, jo 30 vuotta Selectamaticin tullessa markkinoille. Se oli silloin edistyksellinen järjestelmä, niin edistyksellinen, että ehkä oli joillekin käyttäjille ja sepille liiankin hieno, ei ymmärretty sen toimintaa eikä vaatimaa huolenpitoa.

Hyvä Matti. Näinhän on asia ja monelta unohtunut ja monet ei edes tiedä

Komipistenostolaitteen kanssa oli myös Allis Chalmers aika varhain liikeellä. Taisin jostain lukea, että heilläkin oli vetovastusttunnustelu jo aika varhain jossain mallissa. On paljon mahdollista että siellä maksettiin Harrylle patenttien käytöstä. Allis on U-mallillaan myös kumipyörien suhteen eturivin valmistajia. Sehän tuolla rapakon takana oli iso ero vanhaan mantereeseen, että ajelivat bensiinillä pitkään myös maatalousajot. Euroopassa innostuttiin dieseleistä heti kun niitä alkoi vaan järkevästi kaupasta saamaan.

Menee hiukka offtopick, mutta haitanneeko tuo.

Olikohan se noin, että tuossa voi pistää hanttiin tuossa halkojan käytössä tuo shokkiventtiili vai mikä lie, Välillä tuossa Hakki-halkojassa oikein iso ja visainen koivunkänttyrä ei jaksa mennä ja lyö kiinni traktorin puolelta. Kun käy kuittaamassa hydevipua hiljaa toiseen suuntaan, silloin taas linja auki. Nuo visaiset pöllit sellaisia mitä ei mies nosta, kourakuormaajalla nosteltu halkojan päälle.

Esim kippikärryä kipatessa, lava ylhäällä lyö heti alas vivun, niin shokki vissii toimii.,pysähtyy siihen. Täytyy uudelleen nostaa vähän, ja hitaammin alas.

Siis täs Taavus seuraavanlainen venttiilistö : Jälkiasennettu venttiilipöytä (lohko) 3x 2-toimista piiriä plus 1x yksitoim. lukittuvalla karalla.
Tähän lohkoon paineet sieltä ns. pääventtiilipöydästä johon orginaalikannen tilalle vaihdettu pihlajaniemeläinen uusi reikäkansi.
Sitten on vielä yksi-karainen ja lohkoinen ns. orginaali -venttiili käytössä siten että toimii yksi ja kaksitoimisena.
Eli putkitus tulee sieltä orginaali lohkon vasemmasta kyljestä mutta toisessa putkessa t-haara joka lähtee paluurikään sinne vasemman takasillan päälle.
Ns . tässä paluuletkussa sitten vielä hana jotta voi käyttää joko kaksi tai yksitoimisena.
Kun sitten tänään otin puugiljotiinin vapaan paluun vaativan naarasliittimen auki nipasta ja laitoin pään öljyntäyttöreikään niin johan alkoi sylinteri palautumaan vaikka tuuppasi männän päähän asti eli nyt pelittää.
Siis ilmeisesti vapaa paluu tosiaan tarvii ainaki isommis sylintereis sen vapaan eikä sellainen linja kelpaa joka on teemisessä minkäänlaisen painehaaran kanssa
Huomenna Taavun vasempaan takasiltaan tulee vie yksi rehti paluulinja urosnipalla haaran avulla ja se jo olemassa oleva paluu / paine linja suljetaan siinä jo olevalla hanalla jottei enää häiritte.

Hydraulinen vinssi kyllä toimi samoissa nipoissa hyvin. Ehkä sen toiminta muutenkin hieman eri.

Kyllä Taavetin hydrauliikka omasta mielestä on hyvin pelittänyt kunhan ei itte noloile

Kiitos kaikille vastanneille ja hönkäillään näinä aikoina vaikka puuhommis Taavujen kas niin aika kuluu paremmin.

Kyllä tässä jokainen oikeassa on jutuissaan,hienot toiminnot ei varmaankaan ollu monelle yksinkertaiselle ihmiselle kovinkaan helppoa,eipä se meidän pappakaan traktorista paljoa tienny,hevosista sen sijaan kaiken sen mitä täytyi.
Tuokin on totta että Allis Chalmers oli aikoinaan iso tekijä,vaikkei tuo meidänkään bensa/petrooli pikku Valmettia kummosempi ole mutta on tuossakin sentään jo hydraulinen nostolaite,ne todella isot Alliksethan olikin sitten jo tekniikkaa täynnä.
Monesti tidellakin unohtuu ne alkuajan hienot keksinnöt kun tulee fuusioita sun muita yhtiövaihdoksia,sitten nykypolvi luulee että joku nykymerkki on kehitelly jotain,aika moni keksintö on tehtykkin jo ajat sitten mutta nykyään ne on vaan digitalisoidussa muodossa.

Kiitos Pakki ja terveisiä.
Sitten jos joku haluaa tietää lisää siitä miten tähän on tultu, niin muistuttaisin uudesta hyödyllisestä kirjasta. Siinä on tämä ja monta muutakin asiaa. Sitä löytyy kerholta, suoraan Alfamerilta, "hyvin varustetuista kirjakaupoista" ja muutamasta nettikaupasta kans.