case ih 845xl -89

Moi,voiskos joku auttaa,kun yritän selvittää,että onko siinä 87 heppaa vai 80, jossain tiedoissa on että 80,mutta niiden valmistus loppui kuulemma -86. 845 plus mallissa on 87 tietääkseni. Olen tarkistanut konedatasta myös.

Kyllä niitä on 87 heposena pidetty,turbojaki on laitettu ja hyvin kestävät senki.

variete kirjoitti:Moi,voiskos joku auttaa,kun yritän selvittää,että onko siinä 87 heppaa vai 80, jossain tiedoissa on että 80,mutta niiden valmistus loppui kuulemma -86. 845 plus mallissa on 87 tietääkseni. Olen tarkistanut konedatasta myös.

Minulla vuosimallia -90 oleva Case 845 siinä on vakiona minusta 83 DIN hv ja turbotettuna 92 DIN hv.
Case 844 Ih tuonti Suomeen loppui minusta -86 ja siinä oli nelikossa sivukartaani ja Case 845 tuonti alkoi -87 joka keskikartaanilla ja se muuttui plussaksi joskus -92. Plussa tarkoittaa digitaalisia mittareita, ei mitään muuta. Kaverilla oli ennen Case 845 -91 ja se oli ainakin vielä mekaanisella tuntimittarilla. Case 845 on saksalainen , mutta ABC kahvikerho tiesi viimeisten vuosimallien koottuen Englannissa saksalaisista osista. Olisiko edes Methanissa ? ( Erkille kysymys).

Kiitos Erkille tiedosta ! Etelä-Pohjanmaalla ainakin Saksalaiset Caset paremmassa maineessa kuin Englantilaiset, pois lukien tietenkin Taavetti pohjaiset .

Saksan malliston kokoonpano siirtyi -89 Doncasteriin. Käsittääkseni se juontaa juurensa 1965 vuonna esitellysta yhteisestä Ranska-Saksa mallistosta. Moottori -65 esitelty uusi Neusin tehtaan valmistama D -sarjan suoraruiskutusnelonen tasapainotusakseleilla. Vaihteisto on Ranskalaisvalmisteinen täysin synkronisoitu 8+4 ZF. Lisävarusteena hydraulinen pikavaihde. Hydrauliikka Rexrothin. 1000 kierroksen ulosotto. 1967 ZF etuakselilla varustettu neliveto. 1981 XL Ransakalaisvalmisteinen XL ohjaamo, sama pikkuisen myöhemmin Brittinatikoihin.
*
*
*
Minusta tämä viimeinen on paras Brittinatikan versio: http://www.konedata.net/Traktorit/caseih3210.htm

Juuri tuosta sarjasta puhun, siitä lähti kehittymään "saksan natikka". D-sarja moottorit ovat suoraruiskus -tyyppisiä, ei etukammio. Traktorisarjan mallinumeron ensimmäinen kertoo tehon ilman nollaa, keskimmäinen valmistusmaan ja viimeinen numero sylinteriluvun. Esimerkiksi 724 mallissa D-339, joka löytyy myöhemmin vaikkapa Brittimallista 684 tai 1990 -luvun puolesta välistä mallista 4210. En tiedä miksi joillakin on ongelmia D-moottorien kylmäkäynnistyksessä, itsellä ainakin tuo 83 hv:n D-268 tärähtää tulille lämmittämättä hehkutuksella -21 pakkasesta, kokeilin tänä talvena. Ehkä niissä ei hehku toimi kunnolla, kun liekkihehkun tulppaan tulee monessa mallissa alhaalta päin letku ilman säiliötä. Itse laitoin pidemmän letkun kiepille tulpan yläuolelle, autoi paljon.

Ompa mielenkiintonen tuo tehojuttu,minulle on jääny mielikuva että alkusarja oli tuo pienempitehonen ja 88 mallista eteenpäin olis 87 heponen,mutta ei näköjään ollu niin yksinkertainen juttu,meillä oli nimittäin tuollaisen vaihtokauppa kotona menossa vuonna 1990 ja 87 heposeksi sen myyjä väitti,ei saatu isäukkoa lämpenemään sillon tuohon,minusta tuo olis ollu hyvä traktori,siksi on tuosta mallista jääny jotain mieleen.

1490 oli vaihtolistalla silloin,mutta joka on ikänsä taavetilla ajanu ei osannu vaihtaa saksanmalliin vaikka oli tiedossa että nuo ih mallit on kestäny hyvin.

Kokusi ne noistaki loput englannissa,nuo mallit oli pitkään tuotannossa,se on kokonaan eri traktori kun engklantilaiset mallit.

En ole mikään huippuasiantuntija, mutta minusta niissä ei ole loppujen lopuksi muuta eroa brittinatikoihin kuin vaihdelaatikko, perä, sekä nostolaite.

845 XL mallissa on muuten D-268 moottori. Tehoiksi ilmoitetaan 80, 87 ja 94hv. 80 hv:n versiota näyttäisi joissakin läheteissä kerrotun ettei sitä ole tuotu Suomeen. Tehojuttu on sikälikin jännää, että Brittisarjalaisissa on turbottoman tehoksi ilmoitettu samalla moottorilla 82 tai 83hv.

Kesko kauppasi ainakin -88 mainoksissa sekä 885:sta että 845:sta samoilla teholukemilla, eli 83hv. Kai saksalaisessa on edes Boschin sähköt englannin serkun surkeiden Lucasten tilalla?

Nyt kun on saksalaisen natikan klooria rapistunut hiukan kun on selvinnyt että siinä on samoja osia paljon kuin Doncasterin tuotteissa, ja jopa sähkökomponenteissakin ainakin mittaristot, kytkimet, lämmityslaitteen säätimet ja moottorit on ihan samoja, niin kerrotaan että parjattu malli B 250 MC Cormik on sekin Neusin tekeleisiin pohjautuva. Ensimmäinen kantaisä on Farmall malli DF 25 vuodelta -51, sitten sen kehitysversio DGD 4 -54 vuodelta, josta on B 250(B 275, B 414, B 276, B 434) on rakennettu: Voimansiirto on identtinen, moottori suurelta osin, joka kehitelmä jostakin Neusin 30-luvun Farmall bensiinimoottorista ja tehty lisäämällä alakertaan runkolaakereita ja kansi uusimalla. Mallia tehdään vieläkin Intiassa Mahinda B 275:sena.

Olisiko siitä 885:sesta mennyt tasapainotusakselit? Ei kärsi ajella ylikierroksilla, hajoaa varmasti.

Joo,ohjaamo ja moottori on sama,kytkimestä lähtien perään astihan se on sitten ohjaamoa lukuunottamatta eri kone,etuakseliki taisi olla ZF sakemannissa,englantilaisissa on ollu useampaaki merkkiä.

Nuo saksalaisethan on hyvin mekaanisia koneita samaan tyyliin kun taavetit ja fiiatit,ulosottoki vaatii käsikytkimen nostelua,englantilainen on siinämielessä edellä.

Runkorakenne on erilainen,englantilainen lyhyt,hieman pystössä,sakemanni pitkä ja tasallaan oleva runko.

Tuon tasapainokoneiston pettämisen vuoksi niistä on menny moottoreita,oli huoltokurssilla selvittäny jälkimarkkinointipäällikkö että hän sanoi tienpäällä irti noista takuita kun ajo perässä ja mittasi nopeuksia,sitten pysäytti niin hirveät ylikierrokset oli ollu.

Aikonaan perusteluksi miksi ih sai jatkaa oli ollu yhtenä nimenomaan moottori,vaikka se syöpömpi on,kampiakselin sijainti ja rakenne moottoriin nähden on keskempänä ja paremmin tuettuna ja tasapainotettuna kun taavetissa,toinen perustelu oli ollu voimansiirto,planeettaperä, runkokotelorakenne oli korkeampi ja hammaspyörien kehäkoko oli voitu kasvattaa tarvittaviin mittoihin mitä teho vaati,taavetin matala runkokotelo ja kakskotelorakenne ei mahdollistanu samaa ja pyörien kehäkoko jäi riittämättömäksi vaikka kuin täyteen kotelon ahto,siksi ih oli katsottu kehittämiskelpoisemmaksi ja tehdaski oli parempi.

-80luvulla oli tämmöinen informaatio annettu kun saneeraukset alkoi.

885 mallista,voimansiirtovikoja niissä oli täällä paljon,siitä pääsi tippumaan sokka pakkipyörän päälle ja tuhoa alkoi syntymään todenteolla ja traktori piti purkaa kokonaan,niissä oli joku rakennevika tietyssä sarjassa,tunsi Toivolakin tuon jutun siellä Jyrkin korkeuksilla.

Jos italialaisen sähköjä ei voi kehua,ei enklantilainen ainakaan parempi ole niissä hommissa...merkkiin katsomatta

Tuo on varmaan kyllä totta,ainahan ne herrat perustelee hommat itelle mieleiseen muotoon kun jotain ollaan sulkemassa,nämä kouluhommat mm.ja ulkoistamiset kuntien tahoilla,joo menihän se natikan tehtaatki molemmat sitten pienen ajan sisään,taisi italian puoli korjata kentän sitten myöhemmässä vaiheessa.

Toki nuo käypiä perusteluja on noiden rakenteesta mitä olivat aikanaan esitelleet.

Ne jotka vieraili melthamissa tuotannon aikana sanoivat että vanha ja ahdas se rakennus oli,mutta tuotantolinjat oli vuonna 1988 samantasoiset kun suolahti tänään,ja onhan noita videoita sieltä katellu ite kukanenki.

Oli se aikanaan murhesanoma taavettimiehille tuo tehtaan sulkeminen kautta maan.

Meillä tuli aikanaan Suomen viimeinen uusi 845xl plus ja isä oli maahantuontihuollossa töissä. Muistelen, että 83hv ja 87hv tehoero tehtiin syöttöruuvia Suomessa kirertämällä. Savutti kovassa vedossa "vakionakin " aika reilusti.

Tuo 845 oli mainio ajettava,etenkin maantiellä se eteni pehmeästi.moottori vähän laiskahko.956-1o46 malleja pidän noista parhaana,moottorin ääni varsinkin on musiikkia korville Täälläpäin oli erittäin vähän ih-cace traktoreita,ku taas DB oli erittäin yleinen.Johtu varmaan myyjien aktiivisuudesta,varsinkin 94 sarjaa ostettiin paljon siihen asti,kunnes myynti siirtyi SOK:lle.Sen jälkeen ei tullu yhtään uutta konetta tännepäin.