Vaihdelaatikot

Melthamin reissulla käytiin katsomassa päältä David Brownin tehtaita Huddersfieldissä. Putiikki on David Brown Gears ja se tekee isoja teollisuusvaihteita mm. tuulimyllyihin. Firman omistaa brittiläinen teollisuuskonsortio Clyde Blowers. Tänään on julkaistu uutinen, että sama Clyde Blowers on ostanut entisen Valmetin vaihdelaatikkotehtaan J-kylästä ja Santasalon Karkkilasta, jotka ovat Moventasta nykyään.
Niin se maailma pyörii, nyt on jännät paikat nähdä mitä näille suomalaisille tehtailla tapahtuu tulevaisuudessa. Ainakin Huddesfieldin tehdas on niin ahtaalla tontilla, että siellä ei pysty vanhalla paikalla laajentamaan.

Miten Erkki veikkaa noiden menevän,vievätkö pois vai tuovatko lisää,mitä vaihteistoja nuo Valmetin tehtaat on tehny?

Tuohan on mielenkiintoinen uutinen.
Saadaankohan Suomen David Brown tehdas.Tervetuloa vaan.

Kunnioitettavan näköinen putiikkihan se Parks Worksin tehdas on.
Mukava oli nähdä David Brown logo monella ovella ja seinällä.
Sattuihan siellä muutakin hauskaa,,,

Joo,oli sattunu... Erkin kans oli puhetta.

YT tuntuu olevan nyt Suomessa päällä. Se ei lupaa mitään hyvää. Joku asioista perillä oleva taho oli tietävinään, että Moventaksen olisi kannattanut pysyä poissa tuulimyllyvaihdehommasta kun nyt on vaarana mennä perinteinen Santasalokin samalla iskulla kontalleen.
Tuntuu, että saattaa DB Gears myös olla vaarallisessa paikassa jos maailman talous kehittyy niinkuin monet ennustaa. Mitäköhän täällä kohta enää kannattaa valmistaa?

Jep, semmonen 120 työtöntä eli neljännes näyttäisi Jykälästä tulevan ensivaiheessa. Ei se Moventas ennenkään tätä kauppaa kovin hyvässä hapessa tuntunut olevan. Uutisten mukaan emo kyykyllään ja tyttäret saneerauksessa.

Lähes täysin asiasta poiketen esitän ihmettelyni ääneen tähän tuulimyllyasiaan. Hiljaa mielessäni olen miettinyt onko tuo nykyinen rakenne tosiaan paras mahdollinen. Isot koneet hilataan toistasataan metriin ylös. On siinä hoitaminen ja huolehtiminen. Näyttää noissa puistoissa aina seisovan suunnilleen neljännes myllyistä. Jo iloisella 70-luvulla luin Machine Design nimisestä lehdestä tuulimoottorirakenteista. Sieltä pisti silmään pystyakselinen, jossa akselin ympärille oli pingotettu kolme lentokoneen siipiprofiilin tapaista lapaa, oiskohan ollut Darrius nimeltään tämä keksintö. Se ei välitä mitään tuulen suunnasta ja koneiston voi vaikka haudata maahan. On siinä rakenteessa varmaan jotain haasteitakin vaikkapa tuo kantileveerattu rakenne (laakerointi samassa päässä ja siipikuorma ulokkeessa) Viisaammat varmaan tietävät, kun tästä ei ole kuulunut mitään sen koommin. Nyt sitten tänä kesänä Vaasassa olivat keksineet hyvin paljon tätä muistuttavan laitteen.

matti

Ammattilehdissä pystyakselivehkeet on mainostettu toimiviksi wattiluokassa. Jo kilowattiluokassa niiden koko kasvaa nopsasti ja megawattiluokassa ne olisi aivan valtavia laitoksia. Myllyssä on tehon mittana kaksi tärkeää asiaa, jotka ovat siipien pyyhkäisypinta-ala ja siiven korkeus maasta yläkuolokohdassa. Niistä pystyy Klubi-askin kanteen laskemaan tehon tyydyttävällä tarkkuudella. Jos ajatellaan, että tavallisen ison myllyt ropeli on halkaisijaltaan vaikka 100 metriä, on pyyhkäisypinta-ala vajaat 8000 neliömetriä. Samaan pyyhkäisypinta-alaan tarvittaisiin pystyakselille laakeroitu roottori, joka on yli 85 metriä halkaisijaltaan ja korkeutta saman verran. Ja siitä sitten napalaakerit noin 80 metrin korkeuteen ja saman pituinen akseli jalkatolpan sisään pyörittämään genua. Eli aika suuri, Jope Ruonansuuta lainatakseni.

Niinpä niin, tietysti...

Tehoja elikkä hyötysuhdetta huonontaa se että osa siivistä on aina tulossa takaisinpäin vastatuuleen. Sähköksi on muutettavissa vain näiden erotus. Toisekseen, se pystyhärveli saattaa myös kuormittaa epätasaisesti rakenteita ja koneistoa tästä vaihtelusta johtuen. Jos ei nyt ihan rynkytä vaihteistoa rikki niin ainakin siivet saa vaihtokuormaa.

Pystyhärveli ei lähde käyntiin pienellä tuulella ja sen säätelykin taitaa olla vaikeampi juttu kuin ropelikoneen. Halkaisjaltaan melkein satametrinen häkki tulee kalliiksi rakentaa jos se yritetään tehdä edes jotenkin kevyeksi hieman lentokoneen rakennusperiaatteita noudattaen. Potkurin lavat ovat siihen nähden yksinkertaisia ja huokeita valmistaa. Megawattiluokassa potkurikoneelle ei ole vaihtoehtoa. Se on rakenteeltaan yksinkertainen ja jos genu ehdottomasti haluttaisiin maanpinnalle niin potkurikoneen väännön saisi käännettyä pystyakselille kulmavaihteella, joka kyllä pitäisi olla melkomoinen murkula sekin. Niin omalaatuiselta kuin se tuntuukin, niin elefantin kokoinen vaihdelaatikko ja sarvikuonon kokoinen generaattori eivät ison tolpan nokassa aiheuta mikään kestävyysongelmaa. Suurin taivutusmomentti tulee potkurin pyyhkäisypinta-alan tuulenpaineesta kun vipuvartena on tolpan korkeus. Minulle on pieni mysteeri, että miten se tolppa pysyy maassa kiinni, mutta näyttäähän nuo pysyvän kun on riittävästi massaa juurressa.

Mukava huomata, että työnantajan uusimmat sekoilut on havaittu täälläkin..
Täältä katsoen(..ja saneeraus-suunnitelmia lukien) vaikuttaa siltä, että nimenomaan tuon meidän tuulivaihdepuolen osaamisen takia kaupat syntyi. No, tulee vähän omaa kilpeä kiillotettua.

David Brown gears:lla on aivan sama tuoterepertuaari teollisuusvaihdepuolelle kuin meillä, mutta tuulivaihdepuolelle koko Clyde Blowers:lla ei ole riittävää tarjontaa/asiakaskontakteja. Eli RD:n vinkkelistä asiat näyttää hyvältä.
Tuotannossa ei niinkään.

Mutta onhan täällä jo muutama työkaveri naureskellut, että harrastus on mulla muuttumassa työksi.

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ratkaisu+tuulivoiman+ongelmaan+rengasmainen+tuulimylly+ei+tuota+melua/a723646

Mielenkiintoinen.

Joo, ovelan näköinen härveli. Tuo 20kW on suunnilleen normaalin omakotitalon kytkentäteho (3x25A=18kW). Keskiarvo 15000 riittäisi yhden sähkölämmitystalon tai kahden ei-sähkölämmityksen tarpeisiin etelä-keskisuomessa. Haaste tietysti on tuo keskiarvo, sillä ei eletä.

Mut ei mittään, joka pihaan vaan tuommonen. Sähkölankojen kulutus jäisi paljon vähemmälle. Samalla energiatuotanto olisi varmistettu kriisitilanteen varalle. 100 000 tuulimyllyä jakautuneena 300 000 neliökilometrin alueelle on paljon hankalampi lamauttaa kuin muutama ydinvoimala.

matti

Talon lämmitykseen soveltuu pikku mylly varsin hyvin kun vastukset ei ole nöökön nuukia vaihtosähkön laadusta. Jo 5 kW myllyllä pystyy tuulisella paikalla säästämään mukavasti ostopanoksia lämmityskuluissa, erityisesti jos on oppia ja tarmoa rakentaa ropeli pyörittämään lämpöpumpun akselia. Kovilla pakkasilla halkoja uuniin kun tuuli ei jaksa puhallella.

erkki kirjoitti:Talon lämmitykseen soveltuu pikku mylly varsin hyvin kun vastukset ei ole nöökön nuukia vaihtosähkön laadusta. Jo 5 kW myllyllä pystyy tuulisella paikalla säästämään mukavasti ostopanoksia lämmityskluissa, erityisesti jos on oppia ja tarmoa rakentaa ropeli pyörittämään lämpöpumpun akselia. Kovilla pakkasilla halkoja uuniin kun tuuli ei jaksa puhallella.

Tuollasta pikkumyllyä lämmitys ja valaistuskäyttöön tuumaillut itselle, kun sattuu talo olemaan korkealla puuttomalla(lue tuulisella) mäellä. Vähän kun olisi viitseliäisyyttä, niin homma lähtisi liikkeelle...

Tuommonen mylly olisi tosiaan kiva laskun pienentäjä ja miksei varavoima myös.

Mutta sitten yksi vaihtoehtoinen energiantuottotapa on suomalaisittain häkäpönttö. Meitin poppoo pusasi viime talvena noin kymmentä sellaista. Sitten tuli kesä, ja meidän, siis minun ja taistelijaparin kesätyöt painoivat päälle ja kone jäi koepolttoa vaille valmiiksi ja meillä kesä jatkuu vielä. Tarkoituksena on tehdä pönttö, jonka kaasulla pyöritetään Volvon kaksilitraista (jossa jako rattailla) joka taas pyörittää suoravedolla 1500 kierroksen noin 20kW generaattoria. Toisin sanoen sähköä tulee omakotitalon tarpeisiin. Jos lämmöt vielä ottaa talteen niin ne pitävät tuvan kuin tuvan lämpimänä. Koko homman juju on kokeilla miten tämmönen konsepti toimii, minkälaisia polttoaineita siinä palaa ym. ym. Puuhaahan se vaatii ja läsnäoloa, mutta tommonen tuulimylly saattas korvata poissaolon ajan energiatarpeen.

Meni kyllä aika kauas alkuperäisestä aiheesta vaihdelaatikko.

matti

Jos sähkön tarve on tasainen niin kai siihen saa sellaiset säätimet että koneessa pysyy jokseenkin vakiokierrokset. Isot vaihtelut tekee puukaasuttimen säätämisen hankalaksi. Eikö tuossa kannattaisi käyttää suosista dieselmoottoria? Siinä on korkeammat puristukset ja käynnistys onnistuu ilman mitään ylimääräistä kikkailua. Kun moottori käy niin sille voi syöttää imusarjaan puukaasua ja kaasuttimen saa sytytettyä paremmin kun siellä on imu valmiiksi päällä. Polttoaineen kulutus tyhjäkäynnillä on pieni. Tervaa siinä tulee sivutuotteena ja tuhkaa, mutta paikalliskäytössä on se etu autokäyttöön verrattuna, että on tilaa kunnollisille erottimille. Puun tuhkasta tulee muuten suurin osa kuoresta, joten ison mittakaavan käytössä puu kannattaa ehdottomasti kuoria ennen pilkkeeksi tekoa.

Tuhkahan on hyvä lannoitusaine vaikka metsään.

Tuhka on hyvä lannoite ihan mihin tahansa. Tulessa palaa hiilivedyt ja tuhkaan jä mineraalit. Mineraaleja tarvitsee kaikki kasvit. Niitä ne maasta imee, kaliumia, fosforia ja typpiyhdisteitä plus paljon muita pienempiä komponentteja. Tuhkan ajaminen kaatopaikalle on suunnilleen typerintä mitä voi tehdä.

Tuhkassa ei ole typpeä. Muuten hyvää ainetta.

Juu, kyllä siihen säätimet saa jolla kierrokset pitää kohtuuden rajoissa. Itse asiassa hankalampi tapaus taitaa olla kolmivaihegeneraattorin vinokuorma. Autossa se on haastavampi kun vaikkapa tyhjäkäynniltä liikennevalosta pitäisi ampautua ylämäkeen, tai ohi toisest. Sitä volvoa on mietitty siksi kun on pari eri konetta, sopivasti saapuvilla. Diiseli tietysti ois hyvä mutta sen joutuisi hankkimaan ja meillähän tässä vielä puhutaan kokeilusta. VTT oli istuttanu puukaasuvehkeet, oliko se vallu 702een. Kaasu sytytettiin dieseliä ruiskauttamalla sekaan. Se oli joku tosi pieni määrä, oisko ollu 1/10 tyhjäkäyntiannoksesta, jolla jo syttyy. Vähempikin piisais mutta pyrkii suuttimet pikeentyyn.

Meidän poppoossa on kaksi autolla kokemusta hankkinuta tyyppiä. Toisella on vanha kuormuri ja toisella olympiavolkkari. Kuori on tosiaan kuulemma pahasta. Joku oli tehnyt sen silleen että puut ajo sirkkelin läpi tuuman rimoiksi, kuivas ja poltti sitten reunaosat takassa.

Minusta systeemi sopii paemmin paikallis- kuin ajoneuvokäyttöön. Niinkuin Erkki yllä mainitsi, puhdistimet ja laitesijoittelu on vapaammin valittavissa. Samaten lämmön talteenotto on järjestetävissä, jos ei tuvan lämmitykseen niin sitten pilkkeiden kuivaukseen tai muuhun. Ja tasaavaa kuormitusta pystyy aina järjestään vaikkapa ajamalla ylimääräsähkö vastuksiin lämmittämään vettä tai lataamaan sähköauton akkuja

matti

Paljonko veikkaatte -88 vw 1.6diesel koneen kuluttavan tyhjäkäynnillä löpöä tunnissa?

0,3 max 0,4 litraa, noin suurinpiirtein, veikkaisin.
Jos autokäytössä kulutus tienpäällä kuormitettuna olis jotain 5-6litraa, keskinopeudella jotain 6-70kmh,
tasaisella 80-90matkavauhdilla ilman taajama-ajoa taitaa olla alta 5L/100km
(kuten eräs -87 1.6D jetta omistajan mukaan menee, mittarissa reilu 600tkm, ensimmäisellä omistajalla vielä )

Tästähän kehkeytyi oikea maamiehen tietolaari.
Osaavaa porukkaa ,pitää hattua nostaa.

Harmi että isot yhtiöt monopoleillaan on onnistuneet sammuttaan monta hyvää toteuttamaiskelpoista ideaa.(=ostaneet hyvät ideat omaan pöytälaatikkoon)
Niin tuulivoima- kuin moottoriosaamisessa.

Tuskin olis maapallon ilmaston lämpeneminen huolena jos fossiilisten pottoaineden korvaajia ois saanu vapaasti kehitellä ja tuoda markkinoille.
Alkaa polttoaineiden hintakin hipoa kipukynnystä.

outsider kirjoitti:Tästähän kehkeytyi oikea maamiehen tietolaari.
Osaavaa porukkaa ,pitää hattua nostaa.
......

Jaa kuinka niin
Mistä ja kenelle

Tuosta linkistä löytyy yhden ruotsalaisen häkäpöntön toteutus vanhaan Volvoon
http://www.vedbil.se/dagbok/bygge/1e.shtml