mitä eroa 1490 suutinkärjissä?

Mitä eroa on BDLL140S6417 ja BDLL140S6592 Suutinkärjellä kun toinen firma antaa toisen ja toinen toisen kärjen samaan koneeseen?

Tuohon en osaa vastata.Mutta kaikki mitä olen uusia laittanut,ovat IKH:n Seven:n suuttimia.
Oliko ne nyt noita jälkimmäisellä numerolla olevia.Hyvin toimivat.

Olisikohan avautumispaineessa tai viuhkassa eroa? Jos samaan moottoriin antaa, niin voi olla niinkin että konetta/pumppua on rukattu vuosimallista toiseen siirryttäessä.

Omakohtaista kokemusta ei SEVEN:in suuttimista ole,
mut tuttu dieselkorjaamon pitäjä sanoi parisen vuotta sitten niistä,
et monet 5-7000h ajetut käytetyt on parempia kuin ne....

Oiskohan Seven:n tekijä enää pystyssä jos ne noin huonoja ois.

En mitenkään niitä voi siis itse moittia kun ei kokemusta ole.
Eikä tule.
Jos merkkisuuttimet on noin 25-50% hintavammat (noin esim 20->30€ homma ei siihen kustannukseen kaadu),
en itte ainakaan viitti samaa hommaa kahteen kertaan tehdä.
Niitä jos tehdään paljon ja myydää halvalla "Sulo Vileenille" niin tuskin tehas siihen kaatuu.
On siellä varmasti hyviäkin yksilöitä joukossa, mut mitä ovat sit 5-10000tunnin päästä?

Selvitin asian eli IKH:n tarjoomassa BDLL140S 6417 Kärjessä on sama reikä koko kun Marjakankaan tarjomassa BDLL140S 6592 Suuttimessa mutta neulan aukeama pienempi eli jos haluua pitää tehot tallella niin BDLL140S 6592

Katselin hieman noita koneitten tietoja niin huomasin että samaa konetta on käytetty myös pienemmissä Brauneissa. Joten sen takia taitaa tarjota tohon koneeseen kaksia erilaisia kärkiä.

Vaikea tietää onko kysymys merkittävästä tai vähemmän merkittävästä asiasta, mutta yleisesti ottaen kaikkien Taavien suuttimet käyvät keskenään ristiin -49 mallin cropmasterista -88 mallin kuutosiin. Jossain kataloogeissa toinen tyyppi on mainittu sopivaksi Leylandiin ja toinen Perkinsiin.

Merkkisuutin ja merkkisuutin.
Seven on italialainen vuodesta 1974 toiminut yritys ,valmistaa vuosittain yli 700 000 suutitinta.
Toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä.
Over and out .

Tuo antiikkiaikojen suutintenkin teko on nykyään "halpamaiden" hommaa. Simms, CAV, Lukas tai Delphi, riippuen tekovuosikymmenestä joutuu nykyään tyytymään Delphin Mexikossa tehtyyn alkuperäis "laatuun". Bosch puolestaan on tehnyt mekaaniset suuttimensa ja kärkensä jo pitkään Intiassa (poislukien CR).

erkki kirjoitti:Vaikea tietää onko kysymys merkittävästä tai vähemmän merkittävästä asiasta, mutta yleisesti ottaen kaikkien Taavien suuttimet käyvät keskenään ristiin -49 mallin cropmasterista -88 mallin kuutosiin. Jossain kataloogeissa toinen tyyppi on mainittu sopivaksi Leylandiin ja toinen Perkinsiin.

Pirulauta. Lisää kiinnostusta tätä merkkiä kohtaan. Eikös noissa vanhemmissa ole jotkut ihan merkilliset kierteet ettei ole minkään standardin mukaiset? Näin olen kuullut

Selailin noita huoltotiedotteita.
Toi 6417 on vanhempi malli ,selectoissa ja vanhemmissa ollut tuo.
Vaihtunut sitten 6592:een.Joka käy kaikkiin.
IKH:ltakin saa molempia malleja.

Taaveissa on englantilaiseen tapaan tuumaiset kierteet. Taitaa olla niin, että vanhimmissa on BS eli British Standardin mukaiset jengat ja uudemmissa, joissa on valuosissa U - merkki , on ISO -järjestelmän mukaiset UNC tai UNF -kierteet. BS järjestelmän mukaisia pultteja ja muttereita on Suomeen kulkeutunut englantilaisten koneiden mukana aikoinaan vähän joka verstaalle, mutta tuskin ne on kovin yleistä rautakauppatavaraa koskaan olleet. ISO-tuumakierteitä ja vastaavia pultteja on sitten paljon yleisemmin. Minulle oli yllätys, että mm. appiukon Valmet 602:ssakin oli etupäässä etupainotelineen kiinnitysreijissä tuumaiset 5/8" kierteet.

Juu ei löytyny kaverin Fortsonkuormaajaankaan Lahdesta pulttiliikkeestä pultteja etuakseliin,joutu korjaamaan nelivetosen olka-akseleita niin olikin erikonen kierre.
Sattuipa mulla olemaan sitten semmoset mitkä kävi,Lahdessa vaan sanottiin että "ei noita enää mistään saa".
Tuntuu olevan tuo yleistä isoissa liikkeissä että kun tuote häviää listalta on se myös maailmasta loppu,ihme hommaa nykyään!!

Onkohan engelsmannit siirtyneet metrisiin pultteihin vieläkään? Jenkit ei kyllä ole.

Mielenkiintoinen juttu muuten, että metrin prototyyppi on tehty Ranskassa pian vallankumouksen jälkeen, taisi olla 1799. Silloin sen pituus määriteltiin 1/40 000 000 osaksi maapallon ympärysmittaa päiväntasaajalla mitaten. Myöhemmin kun maapallon ekvaattorin pituus saatiin mitattua tarkemmin niin huomattiin että metri oli jotain 0,08 mm liian lyhyt. Itte olen tuota miettinyt että millä ilvellä ne tuohon aikaan mittasivat maapallon ympärysmitan 4 kilometrin tarkkuudella. Menikö se nyt oikein???? Ei ollu sateliittia, teotoliittiä eikä laseria, harppi vaan. Niin, ne joutui tekemään metrin mitan sitten uusiksi ja se on edelleen jossain tasalämpöisessä paikassa Gallian kukkojen hallussa.

Sakemannit meni metriseen järjestelmään 1850 ja Suomen autonominen suuriruhtinaskunta muistaakseni 8 vuotta myöhemmin.

Muistui tämä mieleen fysiikan tunnilta. Mitenkä tuokin sitten on aikanaan mitattu? Renesanssiajalla italialaiset keksivät kyllä aikamoisia laskutapoja ja vehkeitä. Tuossa on sitten metrin käsite. Joskus tekisi mieli käydä mittojen ja painojen museossa Pariisissa.