Kuinka monta nopeaa kuutosta?

Juolahti mieleen jotta montakohan noita nopeita kuutosia onkaan.. Varmaan joillakin epäilyttää tuo homma kun EI OLE ajanut moisella vehkeellä/nähnyt moista livenä ajossa. Taitaa suurin osa noista majailla pohjanmaan seudulla .
Mullahan noita on kaksi, 1594HS ja 1690. Onkohan nämä eteläisimmät koneet? Tuohon 1594HS on tehty se kallein nopeutusversio, ja tuohon 1690 halvempi eli 11/58 takavälitykset ja pudotuslaatikon rattaat uusiksi.

Menee ohi aiheen,mutta saisikohan tuota meikäläisen 1210 nopeutettua jollain lailla

1210 kulkee tehtaan jäljiltä noin kolmeakymppiä ja siihen ei taida olla sen nopeampia kynkkiä olemassa. Pystyyhän siihen teettämään nopeammat ratasparit, mutta vetoakselin reikä kynkän kotelossa on niin pieni, että sitäkin pitäisi todennäköisesti avartaa isommaksi ja holkittaa. Nopeutuksen hinnalla saa vaikka vanhan IH 574:n ja sillä ehtii ihan hyvin vakionakin jos se vaan muuten jaksaa pelittää.

Joo,se 1210 nopeutus on myös tutkittu,siihen sais modifoitua 37 hampaisen valmiin pyörän sellaisenaan,tietenki se on vähän kapeampi kun alkuperäinen,sitten se vastapyörä pitäs olla 22 hampainen,mikä tehtäis vanhan pyörän päälle,käytännössä vaan tuo yksi pyörä tarvis tehdä,ja pyörälle tila koteloon,mutta nopeus olis muistaakseni noin 80 km/h noin,miten se olis edullinen tehdä.

Sillain jos koko satsin tekis uuden,ei tarvis kun sisempää laakeripesää avarrrettas muistaakseni 10 mm,ja siihen vaan seuraava laakeri,joka löytyy hyllytavarana,näin 1210 menis noin 50 km/h,mutta jotain 3500e menis rahaa siihen.

On näitä mietitty valmiiksi Koivumäen Hannun kanssa,kyllä homma onnistuu.

Täällä nopeampia kuuspyttyisiä on kolme kappaletta,niistä yksi tuo takapotkuni,joka on alkujaan jo ollut tuollainen.

Utajärvellä on vanhempi taavetti nopeutettu myös ronkkahommilla kenttäsirkkelin vetoon.se on ilmeisesti 1210,johon on sepitetty 885 ronkat,se ei tietenkää kestä hurjaa revitystä sellaisena,mutta tuossa hommassa menee.

Eikö 1210:n ronkat ole vakiona 11/49? 1200 kun tuli markkinoille niin 6-vaihteiset tuli hitailla 9/51 ronkilla ja kaksitoistavaihteiset nopeammilla ja minusta 1210:ssä on kaikissa nopeat ronkat. Jos se nopeutuu sillä että vaihtaa 885:n vetopyörät niin täytyy olla, että 885:tä on olemassa nopeammilla välityksillä kuin 11/49. Minulla on se käsitys, että ainakin 880;n ronkat on samaa tavaraa kuin 990:ssa, mutta onko mahdollista, että 885;een voimansiirto periytyy kokonaisuudessaan 770:sta?

Katsopa sen 1210:n tyyppikilvestä välitykset niin siitä selviää jo jotakin.

Mun 1200 on as eli 12+4 vaihteinen ja 11/49 välityksillä.Se on aika iloinen kulkupeli,reippaasti yli 30 kulkee.
Jos 1210 sattuu olemaan noilla hitaammilla välityksillä,niin siitä saa muikean pelin jos vaihtaa siihen 11/49.
880 on eri alennuspyörästöllä kuin 990 .Muistaakseni 880 on 10/37 välityksellä.

Meitin 880 selecta on 11/49 ronkilla ja se pysyy tiellä samassa tahdissa Dextan ja 35 verkun kanssa. Impleissä voi olla nopeampi ronkkia, mutta 37-hampainen pyörä on niin pieni, että ronkassa täytyy akseliväli olla erilainen kuin 11/49:ssä.

Kylillä on edelleen juttuja nopeista 850:stä. Olisiko mahdollista että niitä ja muitakin implejä olisi tehty myös nopeilla välityksillä, siis samoilla mitä on ollut joskus 30:ssä? Eikös Veli-Matti ole nopeuttanut jonkun 990 implen semmoisilla osilla?

Tarkoitin nimenomaan tuota 880 impleä ,siinä on pienemmät alennuspyörästöt 37 hampaisella rattaalla,akselin hammaslukua en ihan 100%:sti muista. Toki selectassa on on isommat alennuspyörästöt.

joo,pari kappaletta on nopeutettu,jos samasta traktorista ottaa ronkat,pitää lukonpuoleinen akseli jatkaa,mutta se onnistuu kyllä.
Näitä 37 hampaisia ne on,käytännössä sama hammasluku on vanhoissa 25 ja 30 mallissa,sitten 880 imple,ja 885 mallissa myös,nillä saa nopeutta jo mukavasti sitten.

sitä ei taida historian kirjat kertoa syytä, että miksi DB tehtiin alunperin noin hitaaksi. miksei sitä voinut vähän nopeuttaa jo tehtaalla, tietenkin ryömintä nopeuksien siitä kärsimättä.
kestävyyteenkään ei ole vaikutusta, sanoo käyttäjät.
taas piti olla suomalainen, joka tuon nopeutuksen teki esinmäisenä, ratastamalla kuutostaavin, vai oliko?
hulluja nämä suomalaiset

50-70-luvun traktoreissa on aika vähän hirmunopeita.35 kilsaa kulkevia löytyy ja jotkut taavetitkin kulkevat noita vauhteja.
Ehkä enempi näitten 90 ja 94-sarjalaisten kanssa pudottiin vauhdista. Oisko amerikkalaisen rahan määräysvalta osasyy??
Engeslmanneja ei tosin tänäpäivänäkään tunnu kiinnostavan suuret nopeudet ,Tämä tuli hyvin esille kun olimme Eerkin kanssa männä kesänä Melthamissa.
Briteillä on vissiin noi pellot niin lähellä ,ettei suuria nopeuksia tarvita.

Juu, muualla maailmassa traktorilla kierretään pellonsivuja. Tiekuljetukset ovat lyhyitä, huippunopeudella ei ole paljon merkitystä.
Cropmaster oli aikoinaan erittäin nopea traktoriksi. Samaan aikaan Fordsinit kulki reipasta kävelyvauhtia, ns. sarvipää Majorin nopein vaihde riittää jonnekin alle 10 kmh. Implet taitaa olla niitä 25 kmh luokkaa melkein kaikki 880:aa lukuunottamatta. Samaan aikaan Majorin huiput 1600 kierroksella oli 20 kmh, Nuffield on nopeampi. 65 verku on hidas ainakin ilman Multi-Poweria eikä MF35 myöskään ole varsinainen raketti.
Kyllä 60- luvulla oli melkeimpä kaikki hitaita ehkä Nuffieldia lukuunottamatta.

70-luvun alussa 990 Taavia tuli aika paljon maahan 11/49 kynkillä, ja se kyllä kulkee kolmeakymppiä. Jostakin syystä maahan tuli myös hitailla välityksillä 990:ia ja taitaa synkrot olla hitaita melkeimpä kaikki. MF 165 Multi-Power oli ensimmäinen nopea traktori meidän kylillä eikä yhtä nopeita nähty ennekuin osuuskauppa alkoi myymään nopeita Natikoita. Taisi olla jotain lakiin perustuvia säännöksiä jotka jarrutti kehitystä aikoinaan.

jeps, hyvä tiivistys, tuohon menneitten traktoreitten nopeus asiaan.