Olle:kysymys nopeuksista

Kun Olle toimit huoltopäällikkönä ,niin oliko 70-luvun alkupuolella tiedossa että taavetteja saa eli pyörävältyksillä ? Jos oli niin tilasiko myyntiosasto traktorit tietyillä välityksillä vai myytiinkö vain mitä lordit lähetti?
990,995, 996,1200 näkee 9/50 ,10/49 ja 11/49 välityksillä. Taavettihan on tosi"hyväkulkuinen" noilla 11/49 ronkilla.
6+2 vaihteiset taisi olla yleensä noilla hitailla välityksillä?
Jossain vaiheessa luulin että kaikki 995:t on nopeimmilla mutta ei sekään pidä paikkansa.

Jäkikäteen tuntuu että kaikki Suomeen tuodut olis saanu olla noilla nopeimmilla vältyksillä.

Entä sitten 94-sarja?
Traktordata sanoo etta 86 syksyllä vaihteiston välityksiä muutettiin jotta saatiin 10% lisää tienopeutta.
No sen tiedän että esim 1494:n ronkat muutettiin 10/49:stä 11/49. Muutetettiinko pudotuslaatikossa jotain etupään nopeuttamiseksi? Vai tuliko tuo nopeusmuutos yhdessä Carraro 709:n kanssa?

Mitä 1594:ssa muutettiin nopeuden lisäämiseksi ? Muuttuiko 9/59 välitys 11/58:ksi yhtäaikaa kun 709 tuli nokalle??

Entä sitten 1694 ? Nehän oli kaikki 11/58:lla ja samalla etuakselilla?
Tuliko 1694:een lisää nopeutta syksyllä 86? Jos niin miten?
Jotenkin tuntuu mitä olen valkoista 1694:ää pääsyt kokeilemaan että se oli hitaampi kuin 1987:n 1694 ??

Taavetteihin ei koskaan ollut valinnanvaraa pyöränvälitysten hammasluvuissa eikä vaihteistojen välityssuhteissa. Kussakin mallissa oli aina tehtaan ainoina toimittamia välityssuhteita joita ei siis voinut valita. En millään muista mitkä välityssuhteet oli missäkin mallissa, mutta sen tiedän, että koneisiin on vuosien varrella vaihdettu hammaspyöräpareja eri ihmisten toimesta. Johtunee siitä, että suomalainen ei tahdo hyväksyä valmistajan tekemiä ratkaisuja, vaan koneet pitää aina "parantaa".

OlleK kirjoitti:Johtunee siitä, että suomalainen ei tahdo hyväksyä valmistajan tekemiä ratkaisuja, vaan koneet pitää aina "parantaa".

On toki näinkin, mutta kyllä 12 vaihteisessa taavetissa riittää ryömintä nopeuksiakin vaikka ronkissa olisi nopeammat välitykset. Jos nyt pitäisi ostaa taavetti niin kyllä siihen vaikuttaisi vähennyspyörästöjen välitys. Kutosista esimerkiksi 1594 kovaloota 2wd sekä (punapeltiset nelikot) tai 1690 2wd kovalla laatikolla olisivat liukaskulkuisia pelejä ihan tehtaan jäljiltä. Tai vaikkapa 1410 jos laittaa 38" renkaat alle.

Vanhemman taavetin katselisin 11/49 välityksillä, 11/49 taavetti kulkee suunnilleen 2000 kierroksella saman kuin 10/49 taavetti lusikka pohjassa, siis noin suunnilleen. 16.9-34 tai 13.6-38 renkailla huippunopeutta on jo ihan reippaasti, näin taavettimiehen näkökulmasta. Toinen taavetti kulkee 25 ja toinen 35, jonkunlainen ero siinäkin.

Etenkin kutoskoneissa polttoaineen kulutus tippuu huimasti kun ajaa maantiellä vaikkapa 3-400rpm pienemmillä kierroksilla. Nämä 50kmh väölitykset ovatkin jo melkoisia "ekolaatikkoita", matka joutuu ja tankissakaan ei käy niin kova pyörre kuin kaasu pohjassa. Eipä nuo tämänpäivän isot traktoritkaan vie juurikaan enempää löpöä työsaavutusta tai maantiekilometriä kohden jos ajaa oikeasti pienillä kierroksilla.

Vähän pistää miettimään miten ajelee, kaikki varmasti tietävät mitä polttoaine tänäpäivänä maksaa.

Toki pitää laskea hiukka että kuinka paljon saa ajaa että nopeammat rattaat tienaavat hintansa. Toisaalta onhan se paljon mukavampaa kurvata kyläpaarille hiljaisilla kierroksilla körötellen sopivaa nopeutta kuitenkin, harrastuksien hintaahan ei lasketa

Englantilainen ei ilmeisesti tuntenu sanaa asiakaspalvelu ja traktorikohtainen "räätälöinti" mitä esim.kotimainen Valmet on pitkään ollu,pistivät tulemaan mitä sattui varastossa olemaan,ei taida kovin kukoistaa asiakaspalvelu vieläkään siellä,olen parasta aikaa töissä henkilölle joka on asunu tuolla,oli Yokshire ja Meltham tuttu paikka,tuntee maan tavat hyvin

Firman historiasta ja toimintatavoista olen lukenut niin paljon, että rohkenen tuosta asiakaskeskeisyydestä olla sitä mieltä, että aloittaessaan toiminnan DB oli siinä suhteessa aivan eturivin firmoja. Samaan aikaan kun Fordilla, Fergusonilla tai vaikkapa Valmetilla myytiin yhtä tai kahta mallia käytännöllisesti ilman mitään optioita, DB:llä oli tyrkyllä 2D, 2D vineyard, 25 bensa-petrooli, 25 diesel, 30 bensa-petrooli, 30 diesel, 50D, 30TD, 50TD ja 50 ITD, ja Taskmaster. Tuotantomäärä oli yhteensäkin vain murto-osa esim. Fordin määristä, mutta myyntiorganisaatio möi kaikkea mitä tehdas suinkin suostui tekemään. Tuollaisen tuotekirjon pitäminen ohjelmassa tuli erittäin kalliiksi, joten pakkohan siihen oli muutos tehdä. 2D eri versioineen ja 50D sekä kaikki telakoneet ja teollisuusmallit pudotettiin pois tuotannosta 50-luvun loppua kohti mentäessä ja 60-luvun alussa. Selectamaticin konepelti ja ruskea-valko väritys otettiin käyttöön ensin USA:ssa jossa traktorin piti erottua ulkonäöltään. Siellä kuitenkin haluttiin edelleen käyttää implematic -hydrauliikkaa, joten sinne sitten tehtiin valkoisia implejä. Kanadassa oli kysyntää pienille besatraktoreille, joten vaikka bensiinimallit oli tiputettu tuotannosta kokonaan 50-60 -lukujen vaihteessa, Kanadan markkinoille tehtiin 70- luvulla kolmipyttyinen bensiinimalli 3800. Ruotsin markkinoille 900- mallia meni 36-tuumaisilla takarenkailla, joita ei nähty Englannissa vielä edes 990 -mallin lanseerauksen yhteydessä.

Jos Suomen maahantuoja olisi ilmoittanut tehtaalle, että tänne tulevat traktorit pitää olla nopeilla ronkilla, ne olisi kyllä todennäköisesti sellaisilla tulleet. Kysymys oli siitä, ettei markkina ollut Suomessa vielä niin kehittynyt, että tuollaisia singnaaleja olisi mennyt perille saakka. Täällä oli totuttu runsasta kahtakymppiä kulkeviin traktoreihin ja joka halusi lisää vauhtia tielle, osti Nuffin. Koska 6-vaihteinen laatikko oli alenevassa polvessa Cropmasterin jälkeläinen niin 6-vaihteisten mallien peltonopeudet haluttiin pitää suunnilleen entisellään, jolloin olosuhteista riippuen mm. kyntöön oli käytettävissä kolme eri nopeutta, äestykseen kaksi ja ykkösellä kävi riviviljelyhommat ja pakit olivat hyvät. Nopeampi kokonaisvälitys olisi siirtänyt kaikkia vaihteita isommiksi eikä se olisi hyödyttänyt juuri muita kuin tielläliikkujia. Nopeampi kolmosvaihde olisi sekoittanut muuten nopeustaulukon.

12-vaihteisten kanssa ainakin 1200:t oivat kaikki 11/49 ronkilla, mutta niitä oli mielestäni ainakin 70-luvun alussa myös 990:ssa. Kaikki 880 selectat joita olen nähnyt, on myös 11/49 välityksillä. Englannissa on tavallinen näky, että 995/996 on 13.6-36 tai 16.9-30 tararenkailla, joka Suomessa oli 990:n rengasvarustus. 38-tuuman takaset taisivat olla pääasiassa Skandinaaviset varusteet, Englannissa niitä oli vain 1200 ja 1210 -mallessa.

Korkeampi maantienopeus on Englannissa jostakin syystä aika vähän intohimoja nostava aihe. Ehkä siitä syystä vielä 80 -luvullakaan välityksiä ei alettu isommasti rukkaamaan.