David Brown mallien valmistuksen lopetus

Kiinniostais David Brown mallien valmistuksen lopetus Casella, miksi tuotanto ajettiin alas. Oliko syynä vain tehtaan kapasiteetin hyödyntäminen, ja kun olisi pitänyt satsata jälleen tuotekehitykseen ja linjaan, oli kannattavampaa lyhyellä aikavälillä lopettaa koko tuotanto. Vai oliki muitakin syitä? Olen ihmetellyt asiaa, koska samaan aikaan noita natikkapohjaisia malleja tehtiin, ja oikeastaan yli kymmenen vuotta pidempään, mutta ei ne sen kummempia taida olla, hydra siftikin oli oikeastaan aikaansa edellä taavetilla, eikä vastaavaa ollut natikalla. Englannista ei tuotannon lopettaminen tuskin johtu, koska saksan natikkamallien tuotantokin siirrettiin pienenpien mallien osalta englantiin -89.

Erkkihän tuon historian hallitsee.
Amerikkalaiset kun otti David Brownin omistukseensa niin kuullun mukaan tuotekehittely tyrehtyi.
Joidenkin mielestä 90-sarja oli paremmin tehty kuin 94-sarja.
Oisko päälimmäinen syy Melthamin tehtaan sulkemiseen talouden lisäksi ollut tehtaan huono sijainti.
Rautatie sinne oli ,mutta suljettiin muistakseni 60-luvulla.
Meikäläisen mittapuun mukaan Melthamiin kulkevat tie ovat lähinnä kyläteitä vastaavia.
liekö päällimmäinen syy tehtaan sulkemiseen

Melthamin tehtaan sulkemista ei olla Casen puolelta käsitelty julkisuudessa kovin tyhjentävästi. Siellä se oli todellinen shokki, tehdasta oli modernisoitu ja se oli hyvässä iskussa, traktorit kävivät hyvin kaupaksi, Maxxum oli kuulemma osittain Melthamissa kehitystyön alla, kaikki toimi. Docasterin tuotteet kilpailivat Melthamin tuotteiden kanssa ja kun niillä oli rinnalla tuotantoa Saksan Neussin tehtaalla ja kai muuallakin Euroopassa niin IH oli vahvempi ja isompi brändi ja sai jäädä, Meltham pantiin kiinni. Saattaa olla että Doncaster kotiutti enempi rahaa pääkonttorille tai ainakin ajateltiin, että se myöhemmin tulee niin tekemään.

80- luvulla 1390 oli ajoittain kokoluokkansa myyydyin traktori Englannissa. Tunnettu traktorikirjailija Stuart Gibbard kertoo yhdessä Tractor News numerossa, että hän lopetti maanviljelyksen, johon oli kuulunut ainakin sokerijuurikas vilja ym. hommaa ja pihalle jäi joutilaaksi IH 885 ja DB 1390. Toinen joutaisi myyntiin. Molemmilla oli ajettu jo aika tavalla ja kokemusta oli kaikenlaisista hommista. Stuart kertoi, että vaikka 1390 on tehollisesti ja moottorin iskutilavuudella mitaten pahasti alakynnessä 885:een nähden niin käytännössä niillä kuitenkin tehtiin samat työt kaikkein raskainta äestämistä lukuunottamatta. Jonain hankalana syksynä jurtin nosto meni mutapainiksi ja käsi niin, että jurttikoneen edessä neliveto Fordi kaivoi pyörillä jurtit penkalle kun se möyrysi kaikilla vetävillä pyörillä liejussa. 1390 vei takavetona jurttikonetta samalla pellolla ilman isompia ongelmia.
Tehoa ja painoa kun on sopivassa suhteessa niin ratin takana sen huomaa. Natikka lähti ja 1390 jäi, vaikka Sturat sanoi, että hänestä IH 885 on yksi parhaista tuotteista mitä Doncasterissa on koskaan tehty.

Tuo mitä Markku sanoi tehtaan sijainnista, on totta ja jos siihen lisää sen, että tehdas on rakennettu semmoiseen notkoon, joka on lisäksi täyteen rakennettu, että laajeneminen kaikkiin suuntiin on työlästä.
Kiinteistö on suureksi osaksi vanha tekstiilitehdas, jossa on lattiatasoja ja korkeuseroja riittämiin ja traktoritehdas on sinne sijoitettu sitkeän työn takaa. Oikeastaan on vaikea ymmärtää miten ihmeessä sieltä saatiin tulemaan semmoinen määrä traktoreita ihmisten ilmoille Huddersfieldiin ja paluukuormana menemään valtava määrä valuosia, valmiita moottoreita, ohjaamoja yms. ilman että tiet olivat aina tukossa. Melthamiin mene kolme kapeaa tietä ja pari niistä on niin mutkaisia ja mäkisiä, että eipä kiinostaisi talvikelillä ajella rekalla sillä suunnalla, eikä oiken kesäkelilläkään. Satunnainen matkaaja ei sinne osu vahingossa, hyvä että kartan kanssa osaa kun oikein tahtoo.

Vieläkin on elossa jääriä, jotka ovat nähneet traktorituotannon alkamisen ja loppumisen Melthamissa.

Missä muussa traktori-kerhossa on tälläista sivistynyttä asiantuntijaa kuin meillä on Erkki ??

Onko muuten Melthamilla tekemistä Maxxnumeitten 4-portaisen powersiftin kanssa?

Kyllähän siinä on samat insinöörit asialla ollu,miten lienee tuo HS- aikanaan ollu,oliko casen inssit sitten sitä kehittämäsä kaverina,en tiedä,mutta parannettu versio Hydra-Shiftistähän se on,IH ei tuonut koskaan vastaavanlaisia markkinoille,noh se Hydro tietenki omanlaisensa.

Vanhat huoltomiehet jotka on käynyt Melthamissa kertoilivat näin,Maxxum on kehitelty ja testailtu Melthamissa,mutta tuotantoa ei koskaan siellä aloitettu.

Oli siellä Doncasterissaki ollu monenlaisia kehitelmiä melthamin tuotteet yhdistettynä intikan tuotteisiin kuulemma.

Huonot kulkuyhteydet ja tehdaskiinteistön sijainti on kuulemma ollu suurin syy lopetukseen,käsityövoimaaki on pitäny olla, tehdas on silloin ollu nykyisen Valtran suolahden tehtaan tasoa,ei sen vanhanaikaisempi.

Hydra-shiftin ensimmäinen versio tuli markkinoille jo 60-luvun alkupuolella kun automaattilaatikkoinen 990 esiteltiin. Siinä on laatikon perustoiminnot samanlaiset, planettapyörästöt ja öljynpaineella lukittuvat jarrupakat.
Vivun tilalla oli vaan käännettävä nuppi vaihdelaatikon kannessa, jossa asennossa A toiminta oli sillä tavoin automaattinen, että esim. kyntäessä ja äestäessä laatikko vaihtoi automaattisesti isommalle jos vetovastusta ei ollut riittävästi. Muissa asennoissa nopeuden sai valittua kuin hydra-siftillä, ilman kytkintä. Laatikko sai kunigattaren palkinnon "teollisuuden kehittämisen saavutuksesta" vuonna 1964.

Automaattilaatikko oli vaivannut Herbert Ashfieldin päätä jo useita vuosia ennekuin päästiin niinkään pitkälle.

Automaatti 990 oli kallis ja siihen aikaan ei sellaiselle tekniikalle riittänyt kysyntää, joten homma kuopattiin vähäksi aikaa kunnes 1212 tuotiin markkinoille 1971. Sekin sai myöhemmin kunigattaren vientipalkinnon ja vuonna 1976 jonkin "Design Coucil Award" -nimellä tunnetun korkean huomionosoituksen.

Puoliautomaattilaatikoita ym oli Brittein saarilla kehitelty muuallakin. Itseasiassa Albert Kersey, joka suunnitteli ensimmäisen DB:n, eli VAK1:n ajautui myöhemmin Fordille, jossa hän teki kokeita hydraulisella voimasiirrolla Fordson Majorissa. Myöhemmin Albert piirsi Ford 4000:n vaihdelaatikon Amerikoissa, mutta joku muu kehitteli samoihin aikoihin Fordin kuuluisan Select-o-speed laatikon. MF Multi-Power on hieman vanhempi keksintö, mutta se onkin aika yksinkertainen laitos puoliautomaattiin verrattuna.

Lieneekö Hydra-shift sitten ainoa joka noista jäi henkiin? Monet pitävät sitä joka tapuksessa parhaana pikavaihteena aikanaan.

Toinen homma, jossa DB oli selvästi edelläkävijä, on 1000 kierroksen ulosotto. Kun traktoreihin keksittiin laittaa ulosottoakseli (ei ollut muuten Ferguson joka sen keksi, päinvastoin, Harry ihmetteli että mihin sellaista tarvitaan, eihän hevosellakaan ole ulosottoa!!) niin ensisjainen tarve oli pyörittää niittokonetta.
540 kierrosta minuutissa oli siihen aikaan suunnilleen se vauhti jota hevosniittokoneen ramppa-akseli pyöri työvauhdissa. DB:llä ymmärrettiin, että on turhaa huudattaa moottoria 2000 kierrosta minuutissa jossin hyvin kevyessä hommassa vain siksi, että ulosottoakseli saadaan pyörimään riitävän nopeasti, joten 1000 kierroksen ulosotto tuli Cropmasteriin jo v 1947.

DB ei ollut koskaan suursarjatuotantotraktori, joten monenliset kehitelmät olivat tehtaalle tyypillisiä.
Kun jotain tehdään todella isoina sarjoina on johtoajatus karsia kaikki turhat osat ja työvaiheet pois ja uusien ominaisuuksien ottaminen tuotantoon mietitään hyvin tarkasti.

Tenneco, joka omisti Casen vuonna 1972, on valtavan iso firma ja sen omistama Case myös niin suuri, että DB:n kokoisen valmistajan ostaminen luultavasti käsiteltiin rutiinijuttuna hallituksen kokouksessa. Siten on ymmärrettävää, että pääkonttorissa Amerikoissa joku on katsellut traktoritehtaita kartalla ja nähnyt kaksi melkein vierekkäin Yorkshiressa ja sanonut että eikö tuossa pärjättäisi yhdelläkin. Se, että kumpi suljetaan, riippuu sitten ties mistä. Päätöksentekijä ei välttämättä ole itse käynyt kummasskaan tehtaassa tai nähnyt niiden tuotteita. Numeroita vaan.

Joo,eli taavetin omaa tuotantoa sekin,HS on ehdoton ykkönen pikavaihehommissa,yrityksiä on ollut muillakin,mutta ainut joka jäi henkiin on HS,kyllä se etevä traktorivalmistaja aikanaan oli.

Aika taantumukselle tuntui,kun kävin kyntönäytöksessä kokeilemassa englannin ih pohjaista casea siinä vaiheessa,kun oli näkösillä,että Meltham suljetaan,vaihekepit jäi kyntäissä selän taakse,jne,oltiin jo ajeltu -94 sarjalaisilla hs vaihteisilla siihen mennessä ,niin ei tullu mieleenkää että seuraava vaihdokki olis ih.



Isännät oli niin suivauksissa,että muut ei käyny koeajollakaan kun minä.

Silläkäit ne taavetit on vieläki,kun ei enää uusia saanu,niin piti jäädä ajamaan entisillä,mitäpä sitä hyviä vaihtamaan,vanhemmat Maxxumithan ne kyllä vielä on oikeita raktoreita.

Erkki se tuntee nämä taavetin historiat paremmin kun omat taskunsa.