880 Imple ja vesipumppu

Huomasin tuossa keväällä, että Taavetti hukkaa vettä. Tarkemmin asiaa tutkittua vuotokohta paikantui vesipumpun akselin reikään, ropelin puolelle. Painoin prässillä rasvaa laakeriin jolloin vuoto ainakin vähäksi aikaa lakkasi. Ilmeisesti se on pumpun vaihto, noita kun tuntuu hyvin  löytyvän eivätkä ole hirmuhinnoissa. Jos pumppu on korjattavissa toki sekin käy.

Korjaussarjalla ja pikku puuhastelulla saa vanhankin kuntoon.
Mutta kojaussarjan hinta alkaa huonoimmillaan olemaan yli puolet pumpun hinnasta.
Se tosiaan panee miettimään uuden pumpun ostoa. 

Kais riippuu kans kuinka paljon falskaa, että onnistuuko helposti. Onhan siinä kummiskin aina enemmän kunniaa korjata jotain kuin ostaa uus!   

Vesipumpun korjaussarjan mukaan ei tule vesipyörä. Jos vesipyörän otsapinta on pahasti naarmuuntunut, vaatii se vähintään tasaussorvauksen. Jos joutuu ottamaan hiukankin enemmän materiaalia pois, vaikuttaa se tiivisteen jousivoiman vähenemiseen ja vuotoon. Tämä on hoidettavissa sorvaamalla laipallinen holkki jota sovitetaan sorvaamalla vesipyörään tila holkkia varten. Edellä mainitut toimenpiteet yhdessä korjaussarjan kanssa taitaa kustantaa niin paljon, että uusi pumppu on edullisempi ja varmempi ratkaisu.

 Tilasin Marjakankaalta tälläisen ja pistin nokalle. No, siinä tuli vastaan ihan normaali vanhojen rattoreiden ongelma; kierteiden sekamelska. Ylävesiletkun käyrä meni uuteen pumppuun M8 pulteilla vanhaan pumppuun oli jälkikäteen vedettu samaan kohtaan M10 kierteet. Aattelin, että ainakin ropellin siivet menee vanhoilla pulteillä, eipä menneet. M10 ei käy, vanhat pultit eivät mene alkua pidemälle. No, mitä näistä, laitan Marjakankaalle viestin, että tarkistavat pulttikoon ja kierretyypin.

Alkuperäisosassa ei kyllä pitäisi oleman metrisiä kierteitä. 5/16" ja 3/8" taitavat olla lähellä M8 ja M10:ä, mutta hiukka pienempiä ja eri nousulla.

Bolt, 3/8 BSF x 3/4 in alunperin.
En yllättyis vaikka uustuotantopumpuissa  oliskin UNC kierre

BSF hyvinkin kun on brittikone. Se ihmetyttää miksi vanhat pultit eivät käyneet pumpun keskiöön vaikka olivat ilmeisesti jotain muuta kun metristä standardia ?
Löysin "naapurista" hyvän viestiketjun aiheesta:  http://www.masinistit.com/viewtopic.php?t=24461&sid=36919ffded0095895e7637131c7414b3
Tuo Torafors vaikuttaa hyvältä firmalta http://www.torafors.com/ruuvitskruvar.htm

Tietämäni mukaan käytettiin Implematic malleissa yleisesti BSF pultteja ja muttereita. Selectamatic malleissa käytettiin UNC pultteja ja muttereita. Metrisiä pultteja / muttereita ei käytetty missään David Brown traktorissa. Ohjaamot ovat asia erikseen, niissä oli alun alkaen metrisiä pultteja / muttereita.

elektroonikko kirjoitti:BSF hyvinkin kun on brittikone. Se ihmetyttää miksi vanhat pultit eivät käyneet pumpun keskiöön vaikka olivat ilmeisesti jotain muuta kun metristä standardia ?
Löysin "naapurista" hyvän viestiketjun aiheesta:  http://www.masinistit.com/viewtopic.php?t=24461&sid=36919ffded0095895e7637131c7414b3
Tuo Torafors vaikuttaa hyvältä firmalta http://www.torafors.com/ruuvitskruvar.htm

Toraforsin laatikko kannatais taavettimiesten tilata

outsider kirjoitti:

elektroonikko kirjoitti:BSF hyvinkin kun on brittikone. Se ihmetyttää miksi vanhat pultit eivät käyneet pumpun keskiöön vaikka olivat ilmeisesti jotain muuta kun metristä standardia ?
Löysin "naapurista" hyvän viestiketjun aiheesta:  http://www.masinistit.com/viewtopic.php?t=24461&sid=36919ffded0095895e7637131c7414b3
Tuo Torafors vaikuttaa hyvältä firmalta http://www.torafors.com/ruuvitskruvar.htm

Toraforsin laatikko kannatais taavettimiesten tilata

Ei ole huono ajatus, varsinkin kun Toraforssin hintaso on varsin kohtuullinen ollakseen erikoisliike.
Kävin kokeilemassa rattoria, nesteet kiertää ja pysyy sisällä, mutta näillä kelelellä ei oikein pitkään voi ajaa ilman propellia.... -20° tuskin propellia edes tarvitaan pihatöissä.

Jep kyllä se uus pumppu kannattaa laittaa näköjää tulis aikamoinen homma kun alkais entistä korjaamaan JA yllätyksiäkin on kuulemma toisille just tullu,nykyään kun kaikilla pakkasnesteet sisällä niin se uus kestääkin (jos hyvä laatunen) taas 30v
Tai vaihtoehtosesti jos? löytää jostain käytetyn ehjän voi sitä ehkä kokeilla

Kyllä niihin korjaussarjoja saa, mutta kun ei ole tällä hetkellä korjaamovälineitä millä sen purkaa ja kasaan rässää.
Pumpun korjaussarja on noin 40...50€ ei siinä suurille ansioille pääse.
Hyvin pitää vedet sisällä ei mitään tihkumista mistään, tiiviste tuli mukana yhden tein itse.
http://www.defa.com/img/990228aeb67/72x-serie-FRONT.png
Säikähdin kun letkulämmitin näytti vastusmittauksella avointa, eikä tietenkään lämmittänyt.
Purin lämmittimen ja mittasin vastuksen joka oli ehjä.
Siinä on 3 piimetalli termari joista yksi oli kaput, sen voi hätätilassa vaikka ohittaa, jos paikalle ei saa korvaavaa.

Marjakangas tiedottaa ropelin pultit on uusiopumpuissa UNC 3/8  x 3/4 tämä helepottaa pulttien saantia - jopa Biltemasta löytyy
Tää on aika loogista, koska noista BSF kierteistä luovuttiin jo Taavetissa myöhempinä aikoina.
Sitten tuo vanha pummpu onkin alkuperäinen ja siinä on BSF jenka.

elektroonikko kirjoitti:Marjakangas tiedottaa ropelin pultit on uusiopumpuissa UNC 3/8  x 3/4 tämä helepottaa pulttien saantia - jopa Biltemasta löytyy
Tää on aika loogista, koska noista BSF kierteistä luovuttiin jo Taavetissa myöhempinä aikoina.
Sitten tuo vanha pummpu onkin alkuperäinen ja siinä on BSF jenka.

Eipä ollut yllätys, noinhan sitä taidettiin epäilläkin aiemmissa viesteissä.
Hyvä ettet väärillä pulteilla pilannut

Jaa että Biltemasta löytys? hmm onkos se nyt sitte sakea kierre vai harvakierre hitsi kun en taas ulkoo muista kun ei ioka päivä noiden kans pelaa ,no mutta kummiskin sitä jotain kierrettä kun ei löydy ees pulttiliikkeestä kun kaveri sielä kävi,onkos tää toinen sitte joku tuumakoko??
Semmosia vois? ehkä? jossain vielä ollakkin

Tämmöstä löytyy Biltemasta http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/Kiinnitystarvikkeet/Lajitelmalaatikko/Ruuvit/Ruuvi--mutteri--ja-aluslaattavalikoima-UNC-468-kpl-191046/
UNC ja UNF on jo varsin yleinen, toi vanha brittijenka BSF on harvinaisempi
Lahessa Liukkosen pojilta löytyy vaikka mitä http://www.liukkosenpultti.fi/

Tässä minulla olevassa korjaamokirjassa mainitaan kierteistä seuraavaa: Alettu käyttää UNC-kierteisiä pultteja, sarjanumeroista: 850/310001, 880/350001, 950/400001, 990/440001 alkaen. Marraskuussa 1961

Ei löytyny Liukkoselta pulttia kaverin Fordson Brayloaderin kuormaajan etuakseliin vaan piti multa semmonen hakea,että ei niillä kaikkea ole joku semmonen piruntiheä kierre siinä oli eipä vaan niiltä löytyny,tuumasivat että tommosia ei ole ollu pitkää aikaan enää

Joo, noi pulttien hankinnat osaa joskus olla hankalia. Ettiskelin Taavettiin runkoon sopivia pultteja jokunen vuosi takaperin ja Kouvolasta ei löytynyt. Loppujen lopuksi Helsingistä tilasin. Hyviä pultteja oli, mutta hinnasta päätellen ne oli tehty jalometallista

Tuo Jyryyttimen tieto on hyödyllinen, kannattaa pitää mielessä.

Huvikseni kattelin kunnianarvoisasta Hjalmar Strömmin Teknisistä taulukoista kierretietoja. 3/8 BSW (eli karkeakierre) on sama nousu kuin UNC (Uusi tuumakierre Hjalmarin mukaan) eli 16 TPI, kierrettä tuumalle. UNC ruuvi menee huonosti reikään kun sen kierteen kylkikulma on 60, BSW on 55 astetta. Toisinpäin menee väljästi. BSF taasen on 20 kierrettä tuumalle ja UNF 24 eli ei mene kuin pätkän kierteeseen. Kaikkien näiden nimellishalkaisija on 3/8" eli noin 9.5mm.

Tuo BSW/BSF on ainakin joidenkin lähteiden mukaan ensimmäinen todellinen yritelmä standardisoida koneenrakennuksen kierteitä. Se itse asiassa onnistuikin aika hyvin, koska Briteillä oli tuohon aikaan hallussaan puoli maailmaa. Ja semmoinen mielenkiintoinen mutta turha tieto vielä, että BS ei standardoinut avainvälejä kuten nykyään on tapana vaan numeroi avaimet ruuvihalkaisijan mukaan.

Tuota "Uutta tuumakierrettä" on UNC, UNF ja UNEF eli erityisen hieno plus sitten joitain erkoisprofiileja. Jenkit ovat sitkeästi pitäneet kiinni tuumajärjestelmästään. Yksi, millä ovat perustelleet sitä, on "onhan nuo lentokoneetkin tehty tuumapulteilla, sen täytyy olla paras".

Eihän ne pirut tuumasta luovu. Elektroniikan laiteissa niiden on/oli pakko käyttää desimaaleja, murtolukujen sijaan. Komponenttien rasterit piirikorteille on 1000-osatuuman jaolla "mils".
Tämä mils on vaakiintui piirikortti- ja kompponettiteolisuuteen ympäri maailman, tosin mekaanisia kompponetteja löytyy myös metrisinä. Ehkä joku "uber alles" saku suunnitelee piirokorttinsa metrisenä, koska ohjelmissa se on vaihtoehtona.

Menee ohi asiasta, mutta korjataan tämä heti, ettei mene syy väärille niskoille. Ei oo Kraut se joka käyttää millirasteria vaan Vanja. COST normi sanoo, että on jako 2.5mm eikä 2.54. Ostettin kerran halvalla lujaa TTL logiikkaa. Roskiin meni koko kuorma.

Tarkkaan ottaen GOST, eli Gosudarstvennyi .... jotain.
Metrisen järjestelmä otti käyttöön Franskassa muuan Napoleon, joka teetti metristä prototyypin Pariisiin. Sama sankari yritti muuttaa myös ajan mittaamisen 10-järjestelmään, eli vuorokaudessa on 10 tuntia, joissa kussakin on 100 minuuttia. Ihan loistava oivallus, mutta Napo ei saanut lyhyen valtakautensa aikana uutta systeemiä lyötyä läpi edes Franskassa. Metrinen järjestelmä sai hyvän vastaanoton sittemmin Germaniassa ja Sovjetissa. Onkohan niin, että teollisessa Swedenissäkin Volvo Amazon taisi olla vielä tuumaisilla jengoilla. Samaten Suolahden suunnalla tehdyssä traktorissa oli sulassa sovussa sekä metrisiä että tuumaisia jenkoja vielä 80-luvulla.

Hupsista, tulipahan translitterointivirhe. Tietysti ГОСТ on GOST

Jenkit oli kans jonkin verran innostuneita metrijärjestelmästä. Hyväksyivät jopa konvention siihen siirtymisestä v 1866 (!). Käyttöönotto vaan on vähän kestäny.

Amatsooni saattoi olla kokonaan tuumissa, mutta koneet oli pitempäänkin. Vasta rassasin yhtä B20 pataa, oli tuumissa.