VM 250 J Takalanan kunnostus, ja modernisointi

Ajattelin kirjoitella juuri valmistuneesta pienestä projektistani pienen tarinan tänne (kuvineen). Eli sain ostaa tuossa menneenä syksynä tommoisen melko hyväkuntoisen perälevyaihion, johon oli mielessäni heti rakennella hydraulinen levynkääntö, koska levyn perusmalli tuossa on todella hyvä tähän muutokseen. Muutos ei kumminkaan ollut aivan vähätöinen, koska "käsin käännettävän" VM:n levyn kääntö on keskitetty vaan kääntö/lukitustappikehältä, niin siinä on toleranssia joka suuntaan noin 5 - 7 mm (laidasta laitaan noin 10 - 14 mm). Jos tuohon laitettaisiin aivan tuolleensa hydraulikääntö, niin levynkääntö voisi olla melko takkuista (juurikin tuon ison toleranssin vuoksi), tällöin olisi riskinä, että hydraulisylinterillä käännettäessä levy "leikkaisi" lähes koko ajan tuolta "iso toleranssiselta" kääntökehältä jumiin, (tuosta ongelmasta on tiedossani eräskin esimerkkitapaus). Siispä oli alusta alkaen selvä asia, että perälevy täytyy laittaa kahteen palaan, ja avata rakenteet levyn takaa, sekä ylärungosta, ja sovittaa itse levyyn pitkä ja luja käännön tappi (hyvin tuettuna ja vahvistettuna levyyn), sekä ainesputkesta sorvattu pusla täytyisi asentaa perälevyn ylärunkoon. Tällöin levyn kääntö saataisiin toimimaan ongelmitta, koska levy keskittäisi (melko tiukalla sovituksella olevalta) pystytapilta ja puslalta. Rakensin levyn takakoteloon tukirakenteineen noin 800 mm pitkän vanhan kaivurin tapin (joka on halkaisijaltaan 70 mm vahva). Ylärunkoon tuli tosiaan puolestaan ainesputkesta sorvattu pusla, jonka hitsasin sopivien vahvistuksien kera runkoon. Tuossa samalla vahvistelin hieman levynkäännön (alkuperäisiä) tukirakenteita parilla vahvalla tukilatalla. Käännön "kaaren" (josta sylinteri kääntää levyä) tein tuohon kahdesta polttoleikatusta (vahvasta) plootusta. Käännön sylinterin löysin käytettynä, johon luonnollisestikkin vaihdoin kaikki uudet tiivisteet. Sylinterin stratekiset mitat ovat: mäntä 100 mm, varsi 60 mm, iskunpituus noin 900 mm. Ostin myös levyyn uuden terän, jonka asennusta edeltäen hitsasin "emäterään" (varooksi) 15 mm lisää taustatukea (alaspäin), vaikka vanhaa terää ei ollu kumminkaan ajettu niin loppuun, että "emäterä" olisi hirveesti kulunut. Lopuuksi viimeistelin VM:n uudella (oikean sävyisellä) maalilla, ja uusilla tarroilla sekä (turvallisuutta lisäävillä) heijastintarroilla  Levyn hydraulikäännöstä tuli erittäin hyvin toimiva, vaikka sovitukset olivat todella haasteelliset, (tapin ja puslan täytyi olla hyvän toiminnan edellyttämiseksi lähes millilleen toisiinsa nähden kohdillaan). Jätin pystysuuntaisen toleranssin myös melko minimiin, tällöin alkuperäinen kääntölevykin ottaa vielä mahdollisia (levyyn kohdistuvia) pystysuuntaisia vääntökuormia vastaan, toisin sanoen tuon käännön pitäisi nyt kestää melko massiivisia kuormia, koska ei tuo VM:n alkuperäinenkään levyn kiinnitys ylärunkoon ole ollut mitenkään heikon maineessa. Perälevyn kokonaispaino on nyt arviolta (muutoksien jälkeen) noin 600 - 650 kg.... ja sen kyllä huomaa, kun 1410:llä ajaa tiellä heittoon, niin kummasti Taavetti keventelee etutassujaan...  Jollei otettaisi huomioon vahvaa masinisti mieltä, ja sitä että tuo palvelee itseä nyt lopun ikää, niin ei tuossa muutoksessa varmaan olisi hirveesti ollut kannattavuutta, mutta kun ottaa huomioon, että tuo oli kummiski suuri osa harrastetta, niin asian laita on toinen... Rakkaudesta masinisti harrastukseen!

Hieno tuli! En mä jaksaisi noin siistiä tehdä..

Kyllä maalaus on aina se paras viimeinen silaus.

Komian levyn olet tehnyt/kunnostanut. Olen haaveillut myös hydraulisesti käännettävästä levystä, kun tuo takapuoli tuntuu aina niin raskaalta nostaa traktorin penkistä keväisin vesivakoja tukkiessa ja pellon nurkkiin pitäisi työnnellä lisämaata. Toisaalta olen ajatellut, että saan hyvän tuntipalkan itselleni kun vain viitsii nousta hytistä ja kääntää levy käsin. (Vertaa hydraulinen kääntö/ käsin käännettävän levyn hintaa.) Tuo kiinnitti huomion, ettei sinulla ole lukkoventtiiliä tuossa hydraulisylinterissä. Eikö vaarana, jos levyn päähän kohdistuu isku esim. kivestä, se aiheuttaa kovan iskun traktorin hydrauliikalle? Jotku valmistajat laittaneet jopa,oliko se shokkiventtiilejä, joissa tulee kolmeletkua traktorin perään eli yksi vapaaseen paluuseen. Tämä venttili päästää nimen omaan tuon kovasta iskusta aiheutuneen öljyvirtauksen vapaaseen paluusaan, ettei se aiheuta iskua traktorin hydrauliikkaan.

Kyllä sinä vaan jaksat vääntää ja komiaa tuloo (minäki oon Pohojanmaalta mutta pikkusen ylempää, sieltä missä jätetään toiset ässät pois ja juuaan kahavia). Ei se ihan pientä ole tuo veturikaan. Ja tallissa näkyy olevan seuraava rojekti eli eikös sieltä pilkistä C-Kadetin persuus.

Eikös shokkiventtiilin saa helposti kun ottaa satasen mukaan ja käy hydekaupassa. Minusta sen venttiilin saa helpoiten kiinni tuohon sylinterin lähtöjen väliin eli pari T-kappaletta lisää Ei tarvii rakentaa raktoriin mitään, siis jos siinä ei satu se ohjausventtiili oleen sitä mallia missä on jo shokki sisällä.

Takalevyyn tulee yllättävän kovia tällejä kun se oikein mellevästi osuu kiinteään esteesen. Maansiirrossahen ei helpostikaan pääse niin käymään, mutta lumitöissä on josku sattunut olemaan jotain kiinnin jäätynyttä neitseellisen lumen alla ja se on kyllä aika jysäys. Vaikka tuossa kuvan lanassa on pultti aika jämerä, oli 70 mm, niin se saattaa olla yllättävän tiukilla jos tuon kokoinen traktori saa sitä ruhjoa koko tarmollaan. Kertanykäyksellä sitä ei tietenkään saa mikään poikki, mutta kannatta joskus katsoa tarkasti tapin juuressa oleva hitsin rajaviiva, ettei siihen ole alkanut kasvaa väsymishalkeama.

On kyllä erittäin nätti levy, ja ihan siisti toteutus muutoksille.
Vahvan josko meinaa tapin/levyn käännön "kiekkarilevyn" liitoksesta, niin läpiastihan sen on mentävä, ja kiekkarilevyn alapuolella vielä tukilevy tapille.
Siis että tappi menee kiekkarilevystä likimain 10cm vielä alemmas.

Itsessään jotain 60-70mm tappia ei neltoistkympilläkään saa vääntymään......

Jokapojalle on tässä hyvä keino arvioida akselin kantavuutta:

Pyöreän akselin taivutusvastus on halkaisija x halkaisija x halkaisija / 10

60 mm akselille siis 60 x 60 x 60 / 10 = 21600

Jos materiaalin on "tavallista" S355 -terästä, niin sille "sallittu jännitys" on noin 240 N/mm2

Siitä saadaankin kätevästi sallittu taivutusmomentti: 21600 x 240 = 5184000 Nmm.

Kun se muutetaan Newtonmetreiksi, se pitää jakaa 1000:lla, jolloin saadaan sallittu M = 5184 Nm.

Koska 1 kp on 9.81 Newtonia, on sallittu momentti tuttuina yksiköinä 518 kpm, eli metrin vipuvarrella saa taivuttaa noin 500 kg painolla ennenkuin akseli joutuu liian tiukille.

Vertailun vuoksi 70 mm akseli: 70x70x70/10 = 34300 ja sallittu taivutusmomentti = 34300 x 240/ 10 000= 823 kpm.


Tähän samaan hengenvetoon menee myös tuollainen nyrkkisääntö kardaaniväännöstä:

Vääntövastus pyöreälle akselille on halkaisija x halkaisija x halkaisija /5.

60 mm akselille se on siis 60x60x60/5 = 43200 mm3. "Tavallisen" S355 teräksen sallitty leikkausjännitys on noin 140 N/mm2

Silloin sallittu vääntömomentti on 43200 x 140 / 10 000 = 605 kpm. Vastaavasti 70 mm akselille:

70x70x70/5 = 68600 mm3, sallittu momentti: M = 68600 x 140 / 10 000 = 960 kpm.

Pehmeälle teräkselle, siis jollekin, jota joskus kutsuttiin Fe 37:ksi nuo arvot pitää jakaa 1,5:llä. Lujat nuorrutusteräkset kestää kaksinkertaisia lukemia ihan kevyesti.

Menee reilusti ohi aiheen, mutta tuo 1690 kardaani katkesi joskus kun korjasin vääntymän sorvatulla holkilla. Eli hitsaaminen pyöreän kardaanitangon ympäri aiheuttaa särön, vaikka kaikenlaista hitsailen eikä jäänyt mielestäni mitään kuumahaavaa akselin pintaan vai mikä se termi nyt onkaan. Toisaalta etuakseli oli keinusta väljä eli klonkkasi sivuttain myös ja jännityksiä tullut sitäkin kautta.
Nyt pitäisi kardaanin booriuria vähän täyttää, migillä ajattelin tehdä sen kun ei kuumenna niin paljon kuin puikolla hitsaus. Kuitenkin tosi vähän voimaa menee tuohon nelivedon käyttöön, käsin kääntämällä liikkuu jo traktori pikkupihdeillä.

jusape kirjoitti:On kyllä erittäin nätti levy, ja ihan siisti toteutus muutoksille.
Vahvan josko meinaa tapin/levyn käännön "kiekkarilevyn" liitoksesta, niin läpiastihan sen on mentävä, ja kiekkarilevyn alapuolella vielä tukilevy tapille.
Siis että tappi menee kiekkarilevystä likimain 10cm vielä alemmas.

Itsessään jotain 60-70mm tappia ei neltoistkympilläkään saa vääntymään......

Renkaan pito..

Pyörivään puikkokardaaniin ei koskaan ympärisaumaa .... Eikä vetoakseleihin ......

Itellä uusi Vama JH 1 3000 ja ei siinäkään lukkoventtiiliä,myyjäliike pukkasi kyselyä tehtaalle että onko vaaraa vetokoneelle jos tökkää,ei ole oli vastaus ja tökkäsi niin että tappi katkesi sivurajoittajasta mutta ei rikkonu veturia.

Mä laitoin levyn käännön sylinterille shokkiventtiilin, josta menee letku paluulinjaan. Korvakuuloltan olen tuota säätänyt, toivottavasti toimii jos kolahtaa. Mulla oli tommonen vastaava VM mutta terän ottavuuden säädöllä. Siihen suunnittelin hydraulikääntöä mutta tuo ottavuussäätö teki hommasta hankalan. Myin pois ja hommasin Eskona ja Tekona myytävän 2,5m levyn, jossa hydraulikääntö ja sivusiirto. Tuo sivusiirto on näppärä kun oppii käyttämään. Esim. auraamisessa saa käännyttäessä levyn seuraamaan ajolinjaa ja siirron avulla pääsee koukkimaan vaikka talon kulmissa helpommin. Toi nykyinen levy vaikuttaa heppoisemmalta kuin VM tosin vielä en ole saanut rikki kumpaakaan. Aikaisemman Vaman sain rusetille kun puuttuva pito korvattiin vauhdilla.

Riku kirjoitti:Komian levyn olet tehnyt/kunnostanut. Olen haaveillut myös hydraulisesti käännettävästä levystä, kun tuo takapuoli tuntuu aina niin raskaalta nostaa traktorin penkistä keväisin vesivakoja tukkiessa ja pellon nurkkiin pitäisi työnnellä lisämaata. Toisaalta olen ajatellut, että saan hyvän tuntipalkan itselleni kun vain viitsii nousta hytistä ja kääntää levy käsin. (Vertaa hydraulinen kääntö/ käsin käännettävän levyn hintaa.) Tuo kiinnitti huomion, ettei sinulla ole lukkoventtiiliä tuossa hydraulisylinterissä. Eikö vaarana, jos levyn päähän kohdistuu isku esim. kivestä, se aiheuttaa kovan iskun traktorin hydrauliikalle? Jotku valmistajat laittaneet jopa,oliko se shokkiventtiilejä, joissa tulee kolmeletkua traktorin perään eli yksi vapaaseen paluuseen. Tämä venttili päästää nimen omaan tuon kovasta iskusta aiheutuneen öljyvirtauksen vapaaseen paluusaan, ettei se aiheuta iskua traktorin hydrauliikkaan.

Kiitokset! Juu tuo palvelee nyt tosiaan meikäläästä hautaan saakka...
Harkitsin vahvasti tuon lukkoventtiilin asentamista tuohon, mutta ajattelin että siitä saattaa olla haittaa (ehkä) levyn "taka heitossa".....  Ja tehdastekoisissa VM:n levyissäkään tuota lukkoventtiiliä ei ole, uudemmissa VM:n levyissä on toki tuo shokkiventtiili (joka antaa levyn kääntyä, mikäli esim. auratessa levy ottaa kiveen), ohjekirjassa tuon shokkiventtiilin virka oli kuvailtu muistaakseni siten, että "shokkiventtiili päästää tiukan paikan tullen levyn kääntymään, eikä vaurioita sylinteriä".... Mielestäni tuon ei pitäisi käydä pahasti traktorin hydrauliikan päälle, koska ulkopuolisessa hydraulilohkossa (tässä tapauksessa perälevyn kummankin painelinjan) öljy lepää karaa vasten, ja kara on todella tarkalla sovitteella venttiililohkossa. Ainoastaan meinasin lukkoventtiilin asentaa tuohon siinä pelossa, että miten paljon traktorin lohko "falskaa" ja päästää työstäessä levyä hiljalleen kääntymään, mutta päätin että koitan ilman lukkoventtiiliä ensin, onhan se sitten helppo tuohon tarvittaessa lisätä...
Tein huomion, että Sami-merkkisessä perälevyssä ei myöskään ole lukkoventtiiliä, eikä toki shokkiventtiiliäkään, (ainakaan siinä levyssä minkä huomioin)...

Itellä uusi Vama JH 1 3000 ja ei siinäkään lukkoventtiiliä,myyjäliike pukkasi kyselyä tehtaalle että onko vaaraa vetokoneelle jos tökkää,ei ole oli vastaus ja tökkäsi niin että tappi katkesi sivurajoittajasta mutta ei rikkonu veturia. kirjoitti:

Juu Vamassakaan ei taida tosiaan tuota lukkoventtiiliä olla, ja kyllä tosiaan kun miettii noiden hydraulikomponenttien "sielunelämää", niin ei "tärähdyksen" pitäisi rikkoa hydrauliikasta mitään.

Kyllä sinä vaan jaksat vääntää ja komiaa tuloo (minäki oon Pohojanmaalta mutta pikkusen ylempää, sieltä missä jätetään toiset ässät pois ja juuaan kahavia). Ei se ihan pientä ole tuo veturikaan. Ja tallissa näkyy olevan seuraava rojekti eli eikös sieltä pilkistä C-Kadetin persuus. kirjoitti:

jusape kirjoitti: On kyllä erittäin nätti levy, ja ihan siisti toteutus muutoksille. Vahvan josko meinaa tapin/levyn käännön "kiekkarilevyn" liitoksesta, niin läpiastihan sen on mentävä, ja kiekkarilevyn alapuolella vielä tukilevy tapille. Siis että tappi menee kiekkarilevystä likimain 10cm vielä alemmas. Itsessään jotain 60-70mm tappia ei neltoistkympilläkään saa vääntymään...... kirjoitti:

Kiitokset! Joku pinttymä tuola päänupis on ku ei saa aikaansa kulumaan, etteikö sotkisi käsiään jonkin härvelin kanssa...
Mittailujeni perusteella uudessa VM (ainakin 2,5 m levyssä) on tuo keskitappi myös juurikin 70 mm paksu... Tuo tappi tuli tuossa omassa levyssä ulottumaan "kiekkarilevystä" vielä noin 300 mm alaspäin tällöin sain takakotelon sisään hitsaamani vahvikeplootun (johon tappi tulee alapäästään kiinni) sijoitettua rakenteellisesti melko jäykkään kohtaan levyä...
Juu kyllähän tuo 1410 on jo melko jymy veturi (Wanahaksi takatuuppariksi)  Tulee levy olemaan tulevaisuudessa myös paljon (ainakin....) 1690 ja 1594 nelikkojen perässäkin. Tallissa odottelee tosiaan yksi seuraavista projekteista vuoroaan... katotaan ny sitten milloin sen ehtii ottaa työn alle... Toi Coupe C Kadetti on ollut itselle aina se semmonen "sydänkäpynen" autojen puolelta, että kun semmosen joskus sais... mutta tuo Opelixi onkin sitte jo aiva oma juttunsa...

Shokkiventtiili suojaa letkun räjähdykseltä. Nuo venttiililohkot on useimmiten kaivettu paksuun umpiaineeseen, joten ne kestää painetta julmetusti. Karathan on normaaliajossa porttien tukkeena, joten shokki ei pääse traktorin hydrauliikkaan perille saakka. Teoreettisesti on mahdollista, että joskus levy tökkää juuri kun on säätö päällä, eli paineisku pääsee pumpun linjaan. Siellä on kuitenkin ylipaineventtiili estämässä vauriot. Paluulinjaan paineisku ei pääse tekemään vahinkoa. Letkun räjähdyksessä saattaa läsnälolija saada öljysuihkun iholleen tai jopa silmille, joka on terveyden kannalta mitä valitettavin tapahtuma.

Nyt en malta olla laittamatta tätä kuvaa näkyville:

(letku ei räjähtänyt, mutta pumppu kylläkin... )

Noinkin pystyy käymään jos pumppulinjassa ei ole ylipaineventtiiliä. Alumiinikuori ei välttämättä poksahda, mutta voi pullistua pilalle. Tuo kuvan pumppu taitaa olla valurautaa, mutta onko se siipipumppu? En tunnista kuvasta tyyppiä.

Tuossa oli linjassa säädettävä paineensäätöventtiili, mutta ilmeisesti oli pyöritetty "vähän" tiukemmalle kuin mitä pumppu kestää. Ja pumppu on Vickerssin siipipumppu.

Lukkoventtiilillä, joka on yleensä sylinterin kyljessä, paine ei totaalisesti pääse mihinkään. Monasti lukkoventtiilille tehtaalaisissa tunkeissa, on sylinterin kanavista teräsputket, ei letkuja.
Tällöin kaikki rasitus iskuissa tulee puhtaasti levyn oman rakenteen kestettäväksi sellaisenaan.
Shokkiventtiilit ( joita tarvittaisiin ilmeisesti 2kpl, 2-toimisessa tunkissa ) taasen päästäis paineiskuja vapaaseen paluuseen, eli perälevyssä se vaateisi kolmannen täysin oman letkulinjan, joka on puhtaasti vapaapaluulinja, shokki-iskujen karkureitiksi .....

Täältähän löytyi mielenkiintoinen projekti

Hommasin juuri VM250K levyn vastaavalla kääntölaakerilla, ja se pitää modernisoida tapille ja hydraulikäännölle. Tästä sai hyviä vinkkejä  

Mistä hommasit nuo uudet tarrat?