Kirja
2 posters
Sivu 1 / 1
Kirja
Ostin sumujen saarilta divarista taavettikirjan hintaan 15.43€ - kotiin tuotuna. Ihan ensimmäiseksi ihmettelen miten kuninkaallinen posti saa viikossa kuljetettua 600g painavan kirjan minun postilaatikkoon puolellatoista puntaa.
Mutta itse kirjasta. Erkin kirjastossa on sama kirja, mutta halusin semmoisen myös omaksi, Colin Holwell, David Brown Tractors, a British Legend. Se on 150 sivuinen kyljellään olevan A-nelosen kokoinen kovakansi. Minun mielestä Colin Holwell on onnistunut keräämään näille sivuille aika lailla tavaraa tiiviiseen pakettiin. Siinä on runsaasti hyviä kuvia ja vain rajoitetusti tekstiä. Pikaisella plarauksella sanoisin, että jokainen Melthamissa valmistettu traktorimalli ja mallisarja on mainittu ja lyhyesti kuvattu sivuilla, samoin taavetin omat lisälaitteet. Sieltä löytyy myös Oliver 500 ja 600 ja VAK1:n halkaisukuva, jota en ole nähnyt missään muualla. Siitä puuttuu vain sakslaisten tekemä 750 ja japanilainen Taavetin näköinen "pienoistraktori" Satoh. Jos etsii itse kunkin mallin tarkempaa spesifikaatiota, niin sitä pitää kyllä etsiä muualta.
Mutta siis kaiken kaikkiaan, tämä olisi kyllä jokaisen Taavetti "tietäjän" perusteos. Kieli vain varmasti asettaa hidastetta, vaikka ei olekaan kovin kiemuraista, onhan kirjoittaja (toisen polven) vuokraviljelijä.
Niinkuin sanottu, tämä on minun mielipide jatekemäni virheet omia.
Mutta itse kirjasta. Erkin kirjastossa on sama kirja, mutta halusin semmoisen myös omaksi, Colin Holwell, David Brown Tractors, a British Legend. Se on 150 sivuinen kyljellään olevan A-nelosen kokoinen kovakansi. Minun mielestä Colin Holwell on onnistunut keräämään näille sivuille aika lailla tavaraa tiiviiseen pakettiin. Siinä on runsaasti hyviä kuvia ja vain rajoitetusti tekstiä. Pikaisella plarauksella sanoisin, että jokainen Melthamissa valmistettu traktorimalli ja mallisarja on mainittu ja lyhyesti kuvattu sivuilla, samoin taavetin omat lisälaitteet. Sieltä löytyy myös Oliver 500 ja 600 ja VAK1:n halkaisukuva, jota en ole nähnyt missään muualla. Siitä puuttuu vain sakslaisten tekemä 750 ja japanilainen Taavetin näköinen "pienoistraktori" Satoh. Jos etsii itse kunkin mallin tarkempaa spesifikaatiota, niin sitä pitää kyllä etsiä muualta.
Mutta siis kaiken kaikkiaan, tämä olisi kyllä jokaisen Taavetti "tietäjän" perusteos. Kieli vain varmasti asettaa hidastetta, vaikka ei olekaan kovin kiemuraista, onhan kirjoittaja (toisen polven) vuokraviljelijä.
Niinkuin sanottu, tämä on minun mielipide jatekemäni virheet omia.
mattkau- David Brown : 880 Sel 1966, 1210 1974
DBTCF:n jäsen nro : 36
Viestien lukumäärä : 1656
Paikkakunta : Saarijärvi
Vs: Kirja
Tuttu kirja on. Kuvat on pääosin hyviä, mutta seassa on joitakin traktoreita, joiden "entisöinti" ei ole ihan 100%:nen. Valmistusmäärät ja vuodet sekä lyhyet selotukset teknillisistä ominaisuuksista on esitelty lyhyillä teksteillä.
Mikä on merkille pantavaa, niin harvalla niin pienellä tehtaalla on ollut niin laaja tuotevalikoima toimintansa aikana.
Mikä on merkille pantavaa, niin harvalla niin pienellä tehtaalla on ollut niin laaja tuotevalikoima toimintansa aikana.
erkki- Asiantuntija
- Viestien lukumäärä : 5095
Vs: Kirja
Se tuotannon moninaisuus saattoi olla jopa jonkinlainen ongelma sen ajan brittiläisessä ympäristössä. Siihen aikaan ei ollut myöskään tietokoneita auttamassa suunnittelua/tuotannonsuunnittelua eikä JITtejä eikä JOTteja oltu vielä edes keksitty eikä systeemin laatuajattelua miten vältytään virheiltä.
Kirjan kuvat on kerätty jostain. Olisi voinut kyllä kertoa mistä. Pari puutetta tahi epätarkkuutta löysin tässä yön aikana. Ysisatasen jälkeen kun tehtiin 950, niin kirja hyppää suoraan Implematiciin eli unohtaa mainita välimalli ysiviiskympin. Samaten ei ole mainintaa, että viimeiset kaksviitoset tehtiin jo jakajapumpulla (ilman ongelmaa). No, pieniä puutoksiahan nämä ovat muuten hyvässä kirjassa. Niinkuin jo aiemmin kirjoitettu, se antaa hyvän kokonaiskäsityksen traktorista David Brown.
Kirjan kuvat on kerätty jostain. Olisi voinut kyllä kertoa mistä. Pari puutetta tahi epätarkkuutta löysin tässä yön aikana. Ysisatasen jälkeen kun tehtiin 950, niin kirja hyppää suoraan Implematiciin eli unohtaa mainita välimalli ysiviiskympin. Samaten ei ole mainintaa, että viimeiset kaksviitoset tehtiin jo jakajapumpulla (ilman ongelmaa). No, pieniä puutoksiahan nämä ovat muuten hyvässä kirjassa. Niinkuin jo aiemmin kirjoitettu, se antaa hyvän kokonaiskäsityksen traktorista David Brown.
mattkau- David Brown : 880 Sel 1966, 1210 1974
DBTCF:n jäsen nro : 36
Viestien lukumäärä : 1656
Paikkakunta : Saarijärvi
Vs: Kirja
DB ei päässyt suursarjatuotantoon koskaan. Siihen ei Melthamin syrjäinen sijainti ja tehtaan antiikkinen lay-out antanut mitään mahdollisuuksia. Silloin piti hakea asiakaat muilla keinoilla kuin hinnalla. Harmaata Fergusoina tehtiin pienin muutoksin vuodesta 1948 vuoteen 1956, oikeastaan ainoa muutos oli dieselin tulo markkinoille, ja valmistusmäärät olivat parhaimmillaan 70 000 kapaletta vuodessa.
Samalla aikajänteellä Mlethamissa tehtiin Cropmaster, Cropmster Diesel, Super Cropmaster, 25C ja 25 Diesel, 30 C ja 30 Diesel, VIG 1 ja VID 1 (teollisuusmallit), telakoneet 30 T, 30 TD ja 30 ITD sekä 50 TD ja 50 ITD, iso pyörätraktori 50 D ja pientraktori 2D. Työlaitepuolella tehtiin auroja kaksisiipisestä kuusisipiseen puolihinattavaan, äkeitä, peruna-auroja, myyrä-auroja, lananlevittimiä, kylvinkoneita, nitokoneita, pöyhimiä, paalaimia, niittosilppureita, hinattavia leikkuupuimireita, kippikärryjä, jauhomyllyjä, halkosirkkeleitä ja etukuormaimia.
Ansaintalogiikka pystyy olemaan niin erilainen.
Samalla aikajänteellä Mlethamissa tehtiin Cropmaster, Cropmster Diesel, Super Cropmaster, 25C ja 25 Diesel, 30 C ja 30 Diesel, VIG 1 ja VID 1 (teollisuusmallit), telakoneet 30 T, 30 TD ja 30 ITD sekä 50 TD ja 50 ITD, iso pyörätraktori 50 D ja pientraktori 2D. Työlaitepuolella tehtiin auroja kaksisiipisestä kuusisipiseen puolihinattavaan, äkeitä, peruna-auroja, myyrä-auroja, lananlevittimiä, kylvinkoneita, nitokoneita, pöyhimiä, paalaimia, niittosilppureita, hinattavia leikkuupuimireita, kippikärryjä, jauhomyllyjä, halkosirkkeleitä ja etukuormaimia.
Ansaintalogiikka pystyy olemaan niin erilainen.
erkki- Asiantuntija
- Viestien lukumäärä : 5095
Vs: Kirja
Joo, olihan se tehtaan sijainti melkoinen logistinen painajainen, varsinkin sen jälkeen, kun yksityinen rautatien omistaja purki pois kiskot Melthamista. Tehdas oli niin piilossa etteivät saksalaiset löytäneet sitä sodan aikana. Syytä kyllä olisi ollut, koska Merlin moottoreiden potkurivaihteet ja joitain muitakin kilkkeitä lentokoneisiin tehtiin siellä. Merliniä käyttivät Spifire- ja jenkkien Mustang hävittäjät, Lancaster pommittajat ja puinen ihme Mosquito - ainakin nämä. Ja tehtiin siellä myös panssarivaunujen voimansiirtoja.
Casen tullessa valtaan tehtaan sijainnin takia (tai ainakin yksi iso syy) traktorien valmistus lopetettiin Melthamissa ja siirrettiin jo suljettuun mutta uudelleen avattuun Doncasterin tehtaaseen.
Juurikin 60- ja 70-luvuilla teollisuudessa unohdettiin mitä varten siellä oltiin töissä ja keskityttiin ammattiliiton asioihin. Asiasta voi tietysti olla muutakin mieltä, mutta tästä syystä Briteistä hävisi mm. autoteollisuus melkein kokonaan. Yrityksien tiedonkulku oli meille suomalaisille outoa. "Vaakasuoraan" ei liikkunut tietoa. Kun jokin asia piti tuoda esiin, se kuljetettiin komentoportaan kautta ylös ja takaisin alas viereiselle työntekijälle, virhealtista ja hidasta. En pysty sanomaan millainen oli pienehkön yrityksen David Brownin tilanne näissä asioissa, mutta isoissa yrityksissä tapahtui paljonkin tällaista.
En malta olla kertomatta yhtä anekdoottia, joka kertoo paljon brittiläisestä mielenlaadusta. Yksi minun kaveri (suomalainen) oli töissä Englannissa ja maalla asuessaan käytti autona Land Roveria. Naapuri oli vähän jupihtava britti, jolla oli ajopelinä Opel Calibra. Kaveri oli hyvin ylpeä Britannian teollisesta perinnöstä ja varsinkin autoteollisuudesta. Tasaisin välein naapuri piikitteli Kimiä ja aiheena yleensä oli brittien ja Suomen teollisuuden erot, varsinkin autoteollisuuden. Ihmetteli sitä kovin kun meillä ei ole autoteollisuutta. Kerran mun kaveri sitten kyllästyi tähän ja pyysi naapuria avaamaan autonsa konepellin. Sieltä löytyi kilpi missä kerrottiin auton olevan Suomen Uudestakaupungista. Piikittely loppui siihen.
Casen tullessa valtaan tehtaan sijainnin takia (tai ainakin yksi iso syy) traktorien valmistus lopetettiin Melthamissa ja siirrettiin jo suljettuun mutta uudelleen avattuun Doncasterin tehtaaseen.
Juurikin 60- ja 70-luvuilla teollisuudessa unohdettiin mitä varten siellä oltiin töissä ja keskityttiin ammattiliiton asioihin. Asiasta voi tietysti olla muutakin mieltä, mutta tästä syystä Briteistä hävisi mm. autoteollisuus melkein kokonaan. Yrityksien tiedonkulku oli meille suomalaisille outoa. "Vaakasuoraan" ei liikkunut tietoa. Kun jokin asia piti tuoda esiin, se kuljetettiin komentoportaan kautta ylös ja takaisin alas viereiselle työntekijälle, virhealtista ja hidasta. En pysty sanomaan millainen oli pienehkön yrityksen David Brownin tilanne näissä asioissa, mutta isoissa yrityksissä tapahtui paljonkin tällaista.
En malta olla kertomatta yhtä anekdoottia, joka kertoo paljon brittiläisestä mielenlaadusta. Yksi minun kaveri (suomalainen) oli töissä Englannissa ja maalla asuessaan käytti autona Land Roveria. Naapuri oli vähän jupihtava britti, jolla oli ajopelinä Opel Calibra. Kaveri oli hyvin ylpeä Britannian teollisesta perinnöstä ja varsinkin autoteollisuudesta. Tasaisin välein naapuri piikitteli Kimiä ja aiheena yleensä oli brittien ja Suomen teollisuuden erot, varsinkin autoteollisuuden. Ihmetteli sitä kovin kun meillä ei ole autoteollisuutta. Kerran mun kaveri sitten kyllästyi tähän ja pyysi naapuria avaamaan autonsa konepellin. Sieltä löytyi kilpi missä kerrottiin auton olevan Suomen Uudestakaupungista. Piikittely loppui siihen.
mattkau- David Brown : 880 Sel 1966, 1210 1974
DBTCF:n jäsen nro : 36
Viestien lukumäärä : 1656
Paikkakunta : Saarijärvi
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa