Uusi harrastaja!

erkki kirjoitti:Pienen halkeaman korjaus kylmänä hitsaamalla onnistuu kun on asialla tekijämies ja nikkelipohjainen lisäaine. Iso halkeama on sellainen, että sitä on vaikea saada tiiviiksi. Valurauta on sellainen materiaali, että siihen tulee hitsin viereen hyvin hauraita alueita ja kun hitsi jäähtyy, niin sen kutistuminen herkästi naksauttaa uuden halkeaman hitsin ja perusaineen liittymään. Siksi käytetään usein sitä temppua, että kun hitsiä on tehty sentti tai jotain sitä luokkaa, niin hitsiä vasaroidaan, niin että se kuumana niittautuu ja samalla leviää niin, että se ei kutisuessaan halkaise itseään irti perusaineesta. Lohkon kylki on niin ohutta ainetta, ettei sitä pysty vasaroimaan kovin raskaasti. Sitäkin tehdään, että koko kappale kuumennetaan 400 asteeseen ja hitsataan lämpimänä, jolloin koko kappale jäähtyy samanaikaisesti eikä hitsiin jää niin kovaa jännitystä. Koko lohkon lämmittäminenkään ei ole ihan pikku juttu kun se pitää tehdä irrallaan jos siihen ryhtyy. Siitä syystä joskus entiseen aikaan näki korjauksia, että halkeaman ympärille oli tehty kierrereikiä ja niihin oli ruuvattu halkeman päälle teräslevy ja lohkon ja leyn väli oli täytetty jollain massalla.