996 nelivedot osat

Nyt kun oman vehkeen koekäynnistys alkaa olla lähellä niin ajatukset huonosta vaihtoehdosta pyörii myös mielessä. Eli jos siellä sisuksissa onkin jotain rikki ja joutuu ronkkimaan ja siihen konkurssiin voisi tyrkätä vetävää etupyörääkin jos jostain saisi sopivasti. Eli olikos niin että tuohon ei käy muut kun ns. omat osat? Vai onko esim. jotain muuta akselia missä sama välitys?

En haluaisi olla tylsä, mutta minun mielestä 996:een saa nelivedon helpoiten ostamalla valmis nelivetotraktori. Kyllähän tietysti näitä konversioita voi tehdä ja on tehtykin "kotona", mutta se on kyllä melkoinen projekti. Ei ihan kuussa käymistä vastaa, mutta melko lähellä on.
Mutta kysymyksiisi: Tehtaan nelivedot oli DB:n omalla akselilla mutta myös Carraroa vietiin "joihinkin maihin". Suomi ei kuitenkaan kuulunut näihin. Nämä kaksi konversiota olivat tyystin erilaisia lähtien traktorin rungossa olevasta pudotuslaatikon reiästä. Hyvä uutinen tässä kuitenkin on, että itse vaihteistoon ei tätä varten juurikaan tarvitse tehdä muutoksia. Pudotuslaatikon veto otetaan holkilla pinioniakselin päästä.
Minusta tuo välitysten tällääminen kohdalleen on tässä projektissa kuitenkin pienein ongelma. Hammasrattaitahan myös tehdäänkin.

Juu tiedän hyvin että olisi melkoinen homma kaikenkaikkiaan ja järkevämpää olisi ostaa valmis nelikko ja niitäkin on katseltu.
Mihin maihin sitä Carraroa vietiin silloin? Se on käsittääkseni ollut hyvä akseli..?

Menee arvailuksi kun ei tiedä. Näköhavaintoja on Saksasta ja Hollannista, meitä lähin paikka ehkä Ruotsi. Sitten siihen veikkaukseen. Mihin meni DB akselilla, niin ehkä entisiin ja nykyisiin imperiumin maihin ja meille. Jenkkilä ja jotkut manner-Euroopan maat sai Carraroa.

Mutta niinkuin sanottu, sivistynyttä arvailua tämä.

Mulla on edelleen vaiheessa tuo Carraro-akselinen -77 996.
Neliveto sinällään on traktoriin jo tehtynä, mutta etuakseli on niin heikossa hapessa, että projekti on loppuun saattamatta.

Mitä homma vaatii:
-Laatikon pohjaan aukko, muistaakseni 159mm halk.
-vaihteiston akselin päähän uloke
-pudotuslaatikko
-nelikon akseli eteen
-kardaani
-ohjaus

Minun tapauksessa sain sopivat Carraron akselin ja etukehdon 1490:stä, samoin tuon pudotuslaatikon ja kytkinholkin. Etukardaanin ja sen kytkentäholkit. 1300€
Purkupojilta ostin 4wd 1390:n perävälityksen, niin sain tuon vaihteiston akselin kytkinhammastuksen. 600€

Vanhan etuakselin myin 400€:lla pois ja vanhasta välityksestä sain 100€
Ei olisi ollut liian kallis konversio, jos etuakseli olisi ollut edes siedettävässä kunnossa.. Nyt tuli maksettua paskasta kova hinta.  Mutta aina ei voi voittaa..
Jos itsellä olisi sorvi, niin kustannuksia ei kovin paljon tulisi vieläkään.

Reiän kairaaminen laatikon pohjaan oli hommista pienimpiä. Laatikon purkaminen osiksi niitä isompia..
Laatikon pohjan korkeusero 1490:n verrattuna oli n. 28mm, minkä hoidin erillisellä sovitepalalla pudotuslaatikon ja vaihteiston kopan välissä.
Isomman etukehdon sai sovitettua 996:n poraamalla pari reikää lisää ja vääntämällä niihin kierteet.
Ohjaus tuli 996:n alkuperäiseestä sylinteristä(pitkittäin) ja sille tehdystä korvakkeesta kääntöpäähän. 20mm levyä, ei notku..

Etuakselin kanssa taitaa olla ihan sama minkä lähtökohdaksi valikoi, kun välityksen saa kyllä täsmättyä renkailla/pudotuslaatikon välitystä muuttamalla tai lisäämällä sopivan välilootan..
Mulla on nyt kuitenkin Taavin osista koottu Carraro-4wd-996, mikä todistaa homman olevan ihan mahdollinen..

Mitään järkeä tuossa hommassa ei ole, mutta onpahan teknistä harrastelua..

Toivoinkin hiljaa mielessäni että Gary vastaisi tähän Selailin projektitopikin läpi ja meinasin kysyä siellä, mutta tein sitten kuitenkin uuden.
Perustelen näitä rakenteluajatuksia osittain sillä että vanhat nelikot alkaa jo väkisin olla niin väsyneitä että saa heti olla tekemässä remonttia kuitenkin niin miksei sitten tekisi sen jo etukäteen kasaamalla osista. Hyvä että 13 -ja 1490:stä käy osat noinkin "pienellä" vaivalla. Täytyy pitää mielessä.

Jos nelikkoa tarvii pääasiassa puunajoon, niin ennen isoon projektiin ryhtymistä kannattaa kokella ajohommaa takapotkulla, jossa on hyvin karheat ketjut. Jos kärryn akseli on tarpeeksi takana, siitä tulee vetoaisalle paljon painoa, joka paitsi lisää takapyörien vetokykyä, myös kevittää keulaa. Ohjausjarrut pitää siinä puuhassa olla suunnilleen kunnossa. Metsässä takapotku on notkeampi ja siellä tuntuu joskus senkin kääntösäde turhan suurelta. Perävaunun nivelaisaa arvostaa kaikki sitä kokeilleet notkeuden lisääntymisen vuoksi. Nelikko on siitä hyvä, että sillä pärjää pikku lumilla ilman ketjujakin, mutta usein niissäkin ketjut on todettu tarpeellisiksi, ainakin takana.

Ehken etenevämpi ja kuljetuskykyisempi paketti syntyisi vetävän akselin omaavalla puukärryllä.
Toki oma hommansa välitysten sovittamisessa ja mille vaihteelle sa passaamaan.
Tuos omas HIAB-kärryssä, vanhan Mersun alusta, veto sopii kärryn vaihteistosta parilla eri vaihteella 1494 2 ja 3 alueiden HS 1 vaihteelle, sekä pakkikin kärryssä sopii riittävällä tarkkuudella.
Pientä pohdintaa tietty tarvii, että mikä kärryn vaihde, 540 vaiko 1000rpm perällä, ja mikä traktorin vaihde oliko 2 vai 3 alue, ja VOA-kytkimen ja kytkinpolkimen liki yhteisaikaista käyttöä sopivassa suhteessa ( pitäisi oikein kaavio kärryn vaihde, traktorin vaihde, 540 vaiko 1000, tehdä itelle käyttöohjemuistipaperiksi ) .....
Tosipaikassa ja toimissa, pehmeällä ei ole vielä oltu....

https://konekansa.net/threads/mb-alustainen-hiab-k%C3%A4rry-vedolla.60597/

Vetävä perävaunu on niin pätevä aparaatti, ettei sitä ole helppo uskoa ennekuin on kokeillut. Kun kärriin tulee auton laatikko, niin siinä tarvitaan suunnanvaihtolaatikko väliin ja kokemuksesta voin sanoa, että suunnanvaihtolaatikon pitää olla huomattavasti nopeuttava. Yksi yhteen suunnanvaihdolla käy niin, että 540 kierroksen perävaunun pakki natsaa Taavetin ryömintäpakin kanssa ja 1000 kierroksella suunnilleen toiseksi hitaimman pakin kanssa. Se muodostuu ongelmaksi jos samaa perävaunua käyttelee traktorilla jossa on vain 540 kierroksen ulosotto eikä hidasta peruutusta. Joku kertoi, että vetokärissä toimii parhaiten esim linja-auton automaattiaski, mutta en tiedä mihin se mahtaa perustua.

Mietin omalla kohdalla että ostan varmaan toisen 95 tai 96:n mihin laitan ton korjatun Sekuran jos koneen sisuksia joutuu ronkkimaan isommin. Voi sitten korjailla ajan kanssa. Tekee sitten mitä tekee.
Totta varmasti että kärryn kanssa veto ja hyvät ketjut auttaa jo kummasti. Ostin ex appiukolta omaan kärryn pumpun aisalle. Sen kärry on samanlainen ja teki aikanaan pumpun säiliöllä kun edessä oli vielä 165 Fergu. Nikkaroin varmaan jossain vaiheessa rullat telille ja hydraulimoottoreilla käyttö.

Jos tosiaan joutuu koneen muutenkin osiksi ottamaan, niin silloin lisätyö nelikoksi rakentamisessa ei ole kovinkaan iso.
Laatikon purku ja kasaus ja pudotuslaatikon reiän kairaus. Ei ole monen tunnin homma, jos tietää mitä tekee..  Jos ei tiedä, niin ottaa helposti päivän-pari..
Reiän teko on sitten enemmän kiinni välineistä.

Osien kasaan haaliminen vaan vaatii, että joku purkaa nelikkoa..

Tuohon perän pinioniakselin kytkentähammastukseen olisi tosiaan ollut olemassa sekin vaihtoehto, että olis hitsauttanut siihen osaavalla pajalla pooritetun akselintumpin.
Alkuperäinen akselin lukitusmutteri on vaan melko pienellä halkaisijalla, niin sekin pitäisi "upgreidata". Nelikossa on reilusti isompihalkaisijainen tuo kierre.

https://huutokaupat.com/1748358

Siinähän olis elintenluovuttaja

Pienemmällä pääsee ku toin laittaa kuntoon ....... En usko että mahdottoman kallis vika osallisesti on, ehkä työtä hieman voi teettää .......
Jos oli nyt aikaa puuhata ja muuten resursseja, niin ehken tosta vähän reippaan 2 - 2.5 vois ajatella maksaa, ja kunnostaa,sit myydä seiskalla .....

erkki kirjoitti:Vetävä perävaunu on niin pätevä aparaatti, ettei sitä ole helppo uskoa ennekuin on kokeillut. Kun kärriin tulee auton laatikko, niin siinä tarvitaan suunnanvaihtolaatikko väliin ja kokemuksesta voin sanoa, että suunnanvaihtolaatikon pitää olla huomattavasti nopeuttava. Yksi yhteen suunnanvaihdolla käy niin, että 540 kierroksen perävaunun pakki natsaa Taavetin ryömintäpakin kanssa ja 1000 kierroksella suunnilleen toiseksi hitaimman pakin kanssa. Se muodostuu ongelmaksi jos samaa perävaunua käyttelee traktorilla jossa on vain 540 kierroksen ulosotto eikä hidasta peruutusta. Joku kertoi, että vetokärissä toimii parhaiten esim linja-auton automaattiaski, mutta en tiedä mihin se mahtaa perustua.  

Riippuu ja roikkuu asiat monista tekijöistä .....
Tossa mun kärryssä suunnanvaihdin on aika tasan 2:1 alentavana, ja viimeisimmässä VK-lehdessä ollut kalkkisetkajutun kärryssä liki 4:1 alentavana tuo suunnanvaihdin ( olikos se jokin 3.7-3.8 :1 )....

No juu ihan vitsi oli tuo 1390. Siisti ja toimiva muuten niin kannattaisi korjata tuo perävika.
Melkein pitäs irto-osina löytää noi etuakseli, jakolaatikko jne jne.

Perävetokärrin välityksistä sen verran vielä kommenttia, että jos raaka-aineena on kuorma-auto, jonka moottori työhommissa pyörii vaikka 1500 r/min ja se kulkee pakilla vaikka 10 km/h, niin 1/1 suunnanvaihtajalla sama voimansiirto liikuttaa kärriä pikkasen päälle 3 km/h kun saparo pyörii 540 r/min. Jos laatikon eteen laitetaan hidastava suunnanvaihdin vaikka 1/4, niin kärri kulkee pakilla alle 1 km/h kun saparo pyörii 540 r/min.

Vetoja voi tosiaan tehdä monenlaisista aihioista. Meillä on Bedfordista ja Sisusta tehtyjä ja lootina on ollu Befordin, Mersun ja Fullerin tekeleitä.