Case 1394 Hydra-shift

Otsikon mukainen taavetti tuli hankittua, kunnoltaan hyvin rujo ja muun muassa hydra-shift ei osoita minkäänlaista merkkiä mistään vaihtotapahtumasta.



Moottori on ehkäpä jonkinlaisessa käyttökunnossa, pieni harmaa savutus kielisi kannentiivisteviasta mutta huohotus on maltillista. Pieni naputus yläkerrasta korjaantunee venttiilinvälysten säädöllä. Mittarissa taisi olla vajaa 5000h tunteja mutta mittarin toimivuutta en edes katsonut vielä.

Myös toisen puolen jarru tuntuu olevan aika vahvasti päällä joka vaikeutti koeajoa jonkin verran.

Etuakselissa vaikutti äkkiseltään olevan välyksiä ja kardaani puuttuu kokonaan ilmeisesti etuperän puolella olevien boorien huonon kunnon takia, toivottavasti itse etuakseli ei olisi aivan päreinä. Nostolaite on hieman takkuisen oloinen, voi tosin johtua ihan öljyistä ja suodattimista..

Ohjaamo on aivan lohduttoman näköinen sisältä, muun muassa penkistä puuttuu kaikki pehmusteet ja verhoilut ovat aivan riekaleina.

Siinä on tosiaan pientä tekemistä kesäiltoihin, tämä jää luultavasti itselle metsätraktoriksi ellei joku välttämättä halua tätä ostaa mahdollisen hydra-shift remontin ja muun kunnostelun jälkeen. Ja jos niikseen niin tuskin entisöin tätä viimosenpäälle ulkoisesti, tekniikka kuntoon ja ohjaamoon hyvät mahdollisuudet työskennellä metsäkuormaimen kanssa ja pohjapanssarointi tietysti. Myös maavaran kasvattaminen tulisi siinä kohtaa mieleen mutta korjaillaan nyt ensin tuo jonkinlaiseen liikuttelu kuntoon. Tämä on myös meidän koko 25D:stä alkaneen taavetti historian ensimmäinen hydra-shift joten kyllähän sellainen nyt varmaan olisi syytä löytyä omastakin rivistöstä.

Taavetti on ollut metsätraktorina myös edellisellä omistajalla/myyjällä ja takaa löytyy jonkinlainen oma tuppisovite viritelmä. Myös lokasuojat on purettu irti vuonna 1985 ja ne sisältyivät kauppaan uudenveroisten rappusten kanssa joten ompahan nyt sitten ne ja tehdasuudet lokasuojat.

Sanoisinko, että ..... Tota .... näköinen kapine ....
Miten tollaseen kuntoon onkaan joku päästänyt ( vaikka onhan niitä kaikenlaisia hälläväli-käyttäjiä .... )

Niin onhan tuo hieman kovia kokenut, mutta tuo lokasuojien irroittaminen uutena kertoo kuitenkin siitä että on vähän ajateltu että ne ei metsässä ehkä kestä mukana kun paksu oksa tarttuu ketjuihin kiinni.

Myyjänä oli tosiaan perikunta ja he tiedostivat koneen todellisen kunnon ainakin sen jälkeen kun tunti tolkulla herättelin sitä jostain liiteristä ulos. Startti vetelee viimeisiään ja maapiuha piti korvata apukaapelilla, onneksi oli akkuja ja toiset kaapelit vielä mukana. No sain koneen pyörimään niin eikös edessä ollut täydellinen polttoainejärjestelmän ilmausoperaatio. Käynnistyksen jälkeen ihmettelin kytkimen toimimattomuutta ja se selittyikin kopista löytyneellä DOT 4 jarrunestepurkilla. Ihmeen kaupalla sain kytkimen kuitenkin sen verran ottamaan noiden vääränlaisten litkujen kanssa että sain vaihteen päälle ja tehtyä pienen koe-ajolenkin.

Myös toimimaton hydra-shift vaikutti kauppojen syntymiseen, ostin ihan mielelläni halvalla vaihteistovikaisen hs taavin niin sen kun laittaa kuntoon niin menee hamaan tappiin saakka. Vielä on tosin täysi kysymysmerkki mitä tuon vaihteiston kanssa teen, täytyy tutustua täältä löytyviin ohje ja korjausvinkkeihin koskien hydra-shiftiä.

Klubilehdestä "Traktoriposti" n:o 1/2018 on lyhyt juttu HS-vaihteiston sielunelämästä.

Brittien FB-sivuilla on seikkaperäinen kuvaus HS:n toiminnasta
https://www.facebook.com/jim.cochrane.589/videos/3140581022834291/

MikkoT kirjoitti:Brittien FB-sivuilla on seikkaperäinen kuvaus HS:n toiminnasta
https://www.facebook.com/jim.cochrane.589/videos/3140581022834291/

Ehkä on, mut ei näy lärvikirjaan kirjautumattomille ....... Joten se siitä ......

https://drive.google.com/drive/folders/0B9-7bn5CX9NDejZtM0RRVjBPSGc

Ja tuolta löyttyytehtaan ukkojen kirjottamia korjaamokirjoja. Numerot 6225, -30. -35, -36 ja -40. Jostain syystä vain on isommista taaveteista, mutta perusrakenne kyllä on sama. 6230 kertoo perusteellisesti kuvitettuna itse HS-osasta, muut pumpusta, ohjausventtiilistä, sekvenssiventtiilistä ja aluevaihteistosta.

On kuulemma kirjoitettu yksinkertaisen miehen selvällä englannilla

Tervehdys

Minulla on samaa mallia oleva HS, johon olen tehnyt muutama vuosi sitten HS:n remontin. Löytyy myös korjaamokirja englanninkielellä,

https://oamk-my.sharepoint.com//g/personal/a9ojja00_students_oamk_fi/EVFpVTJaZtNIjnlx7ZMj13MBbYeVbEbVwCmsD07jFOYs0Q?e=zhjDCG
Annan olla muutaman päivän tuolla.... Ostin tuon netistä, kun omaani remppasin.

On muuten purettava aika atomeiksi koko kone, jotta saa sen HS:n esille. Vaihdoin kaikki kytkinlevyt, laakerit, tiivisteet.... Oli mm. mennyt jarrupannat päreiksi, irronneet rungosta, kytkinlevyt kaikki... Engalnnista löytyi osat taisi vajaan tonnin maksaa kaikki, muut uutta, mutta jarrupantoja ei saanut uutena, niin ne oli käytettyjä.

Kuviakin voisi jostain bittiavaruudesta löytyä laatikosta osina...

Jari

jartsa kirjoitti:Tervehdys

Minulla on samaa mallia oleva HS, johon olen tehnyt muutama vuosi sitten HS:n remontin. Löytyy myös korjaamokirja englanninkielellä,

https://oamk-my.sharepoint.com//g/personal/a9ojja00_students_oamk_fi/EVFpVTJaZtNIjnlx7ZMj13MBbYeVbEbVwCmsD07jFOYs0Q?e=zhjDCG
Annan olla muutaman päivän tuolla.... Ostin tuon netistä, kun omaani remppasin.

On muuten purettava aika atomeiksi koko kone, jotta saa sen HS:n esille. Vaihdoin kaikki kytkinlevyt, laakerit, tiivisteet.... Oli mm. mennyt jarrupannat päreiksi, irronneet rungosta, kytkinlevyt kaikki... Engalnnista löytyi osat taisi vajaan tonnin maksaa kaikki, muut uutta, mutta jarrupantoja ei saanut uutena, niin ne oli käytettyjä.

Kuviakin voisi jostain bittiavaruudesta löytyä laatikosta osina...

Jari

No jopas sattukin, tuhannet kiitokset laitan tämän talteen!

Projekti on nyt pari viikkoa tauolla, nyt keskitytään työkuntoisten taavettien voimin toukotöiden tekemiseen.

Latasin ite kans toin peedeeäffän koneelle .......

Jarrupannoista sen verran, että Muhoksella päin asuu muuan DB- mies, joka teki omaansa itse uudet jarrupannat HS -laatikkoon kun kaupasta ne oli silloin loppu. Pantamateriaali on kuulemma samaa, kuin mitä Valtra käyttää.

Hei, minulla 1494 ja HS:ssä sellainen vika, että kylmänä ei toimi kuin 1 ja 2 nopeus HS:n puolella. 3 ja4 luistsa, kun ajaa noin 4-5 km korkeilla kierroksilla alkaa 3 ja 4 toimimaan normaalisti. Onko taavetti taitajilla heti heittää mikä olisi syy tähän.

ILHU;n traktorisa on nähtävästi toisen kytkinpakan puolelle vaikeuksia paineensyötössä. Tämä on puhdas arvaus, mutta voisiko olla, että kun öljy hiukan lämpenee ja notkistuu, niin se pääsee perille paremmin. Jotain häikkää siellä on, mutta on vaikea sanoa että olisiko ulkoa päin mitään kikkaa kokeiltavissa. Sehän ekana tulee mieleen, että jossain kohtaa öljykanavaa on jotain mikä ei kuulu olla siellä.

Pientä päivitystä tännekkin, vaihteistoon sain eloa aikaan öljynlisäyksellä ja hydra-shiftin sihdin puhdistuksella. Itseasiassa vaihteisto toimii äkkiseltään yllättävän hyvin, kaikki 4 pykälää löytyy ja moottorijarrukin tuntuu tyhjällä traktorilla alamäessä toimivan.

Voidaan tietysti spekuloida että onko traktorilla ajettu vähillä vaihteistoöljyillä ja aiheutettu vahinkoa vai onko öljypinta päässyt laskemaan pitkän seisonnan aikana nelivedon pudotuslaatikon vuodon johdosta. Traktorin edellinen omistaja kun ei ole enää kertomassa milloin sillä on viimeeksi ajettu. Kun traktoria liikutettiin lyhyt matka kuorma-auton kyytiin katsoin peräöljytikusta että kyllä se ainakin kastuu mutta ilmeisesti öljytaso oli kuitenkin liian alhainen.

Traktorilla on ajettu noin 4800 tuntia ja mittari pyörii, voisi olla mahdollista että hs olisi vielä tehtaan jäljiltä? Täytyy nyt suoritaa painemittauksia ja huuhdella vaihteistoa mahdollisista epäpuhtauksista mutta siltikin tulisi mieleen että pitäisikö laatikko käyttää auki. Painemittausten ja muun toiminnnan jälkeen täytyisi suorittaa koeajo jonkinlaisen kuorman kanssa. Jos kaikki vaikuttaisi hyvältä niin mitäpä sitä silloin purkamaan, mutta jos vaihteisto osoittaa pieniäkin korjauksen merkkejä niin halvempi se olisi laittaa ns ennakoivasti ja silloin kun kaikki ei ole aivan tohjona. Oli aivan postiviivinen yllätys ettei koko vaihteisto olekkaan aivan mykkä niinkuin aluksi vaikutti. Ostin taavetin kuitenkin siinä kunnossa jossa se kaupantekohetkellä oli, myöskään myyjällä ei ollut mitään käsitystä taavetin todellisesta kunnosta.

Metsäajoa ajatellen ajattelin metsästää tähän isommat ristikudosrenkaat jostakin, pistin vain merkille että ei tuonne etupäähän taida kuitenkaan mahtua kovin isot renkaat, akseliväli kun on lyhyempi kuin 1490 jolla olen tottunut ajamaan.


Kuvan runkosovitteet lähtevät pois tieltä mutta jossain vaiheessa tulee ihan kopin etukulma vastaan kun kasvatetaan rengaskokoa ja puetaan etupyöriinkin ketjut päälle
1490 ja 1690 onkin huomattavan paljon enemmän tilaa isommille renkaille, pitää kokeilla vaikka valtran tai 1690 etusia tähän alustavasti että paljon saataisiin lisää tilaa etuakselin alle ja renkaat vielä kääntymään.

Traktorissa olevat runkosovitteet jollekkin kevyelle vinssille/maatilapilkille ovat jouten jos joku niille keksii jotain käyttöä.

Tekee mieli siteerata vanhan öljypoltinhuoltajan kestolausahdusta "jos se toimii, niin älä korjaa sitä". Jos HS-laatikossa oli imusihti tukkeessa niin ehkä sekin riitti syyksi ettei pakat alkaneet ottaa kiinni. Nyrkkisääntö on edelleen, että jos veto pelaa HS:n ykkösvaihteella niin molemmat räikkäkytkimet pitävät ja jos veto pelaa nelosella niin molemmat kytkinpakat pitävät. Mutta kyllä sekin on ymmärretävä, että kun tekee itselle perinpohjaisen projektin, niin tarkistaa kaikki paikat varmuuden vuoksi.

Tuon traktorin etupäästä sen verran, että etupään raideväli vaikuttaa pyörien kääntökulmaan aika paljonkin, joten levypyörien offsettia säätämällä sinne voi saada tilaa isommille pyörille. Jos löytyisi jostain etuakseli, jossa olkatappien välimatka on tutuvasti suurempi kuin alkuperäisessä, niin siillä saa tilaa enemmän kuin pelkästään pyörien levyjä kääntämällä.  

Kuvassa näkyvä runkosovite on aika näppärästi rakennettu. Siinä on kiinnitykset traktoriin kaukana toisistaan, jolloin kuormaimesta traktoriin siirtyvä voima on kiinityspisteissä ihan järkevällä tasolla eikä tule niin helposti ongelmaa siitä, että pultit katkeilee tai valut murtuilevat. Vaakapalkkiin kun liimaa hiukan lisää järeyttä niin tuo kestää kuormailla melkein millä vaan.

erkki kirjoitti:Tekee mieli siteerata vanhan öljypoltinhuoltajan kestolausahdusta "jos se toimii, niin älä korjaa sitä". Jos HS-laatikossa oli imusihti tukkeessa niin ehkä sekin riitti syyksi ettei pakat alkaneet ottaa kiinni. Nyrkkisääntö on edelleen, että jos veto pelaa HS:n ykkösvaihteella niin molemmat räikkäkytkimet pitävät ja jos veto pelaa nelosella niin molemmat kytkinpakat pitävät.

Näin juuri, täytyy suorittaa perusteellista koeajoa ja tutkintaa vaihteiston kunnosta. Vähäinen öljymäärä ja hs pumpun mahdollinen kavitointi voi myös aiheuttaa murheita jatkossa mutta onneksi tämän koneen harteille ei tule mitään sellaista työtä jonka keskeytimisestä pitkäksikin aikaa aiheutuisi sen suurempia haittoja  

erkki kirjoitti:Tuon traktorin etupäästä sen verran, että etupään raideväli vaikuttaa pyörien kääntökulmaan aika paljonkin, joten levypyörien offsettia säätämällä sinne voi saada tilaa isommille pyörille. Jos löytyisi jostain etuakseli, jossa olkatappien välimatka on tutuvasti suurempi kuin alkuperäisessä, niin siillä saa tilaa enemmän kuin pelkästään pyörien levyjä kääntämällä.

Sopivasti kun levittää raideväliä tulee näemmä tuo ohjaamon etukulma tai tankin täyttöputki vastaan, leveämpi akseli tai todella suuri muutos offsettiin ei ole oikein realistinen vaihtoehto. Eiköhän tuohon jotkut sopivat renkaat mahdu pienellä raidevälimuutoksella.

Etuakselissa on välyksiä niin keinutapissa kuin olkanivelien laakereissa joten se joutuu myös remontin kohteeksi.

erkki kirjoitti:Kuvassa näkyvä runkosovite on aika näppärästi rakennettu. Siinä on kiinnitykset traktoriin kaukana toisistaan, jolloin kuormaimesta traktoriin siirtyvä voima on kiinityspisteissä ihan järkevällä tasolla eikä tule niin helposti ongelmaa siitä, että pultit katkeilee tai valut murtuilevat. Vaakapalkkiin kun liimaa hiukan lisää järeyttä niin tuo kestää kuormailla melkein millä vaan.

Kuva ehkä hieman hämää mutta tuo sovite notkuu ihan kun mies ottaa siitä kiinni ja heiluttaa, sovite heiluu mutta traktori kestää liki paikallaan. Nuo raudat eivät ole mm portaalipyörästöjen päältä kiinnitetty millään tavalla.

Itse kaipaan myöskin kourakuormaimen iroitusmahdollisuutta jota tuossa rhs viritelmässä ei ole. Joten jos joku tuon haluaa itselleen jatkojalostukseen niin lähtee jollakin kilohinnalla tai kahvipaketeilla tms. Jos päädyn laittamaan tuohon runkosovitenosturin niin teen sitten siihen kunnolliset tuppisovitteet vaikka keulaan asti, niihin sitten hitsaten quicken etukuormaajan "puukot" ja 1690 taavetista aisat tähän. 1690 olisi korkea aika päästä pienen entisöinnin ja hipostelun kohteeksi ja kuormain joutaisi hyvin vaikka tämän keulalle.

Isäni epäili että tuossa olisi ollut kiinni jokin farmi kuormaaja, itselläni ei vain ole minkäänlaista kuvaa piirtynyt moisesta laitteesta.

Ai se sovite ei ole kiinni traktorissa? No huh. Tuppisovitteilla ne tosiaan tapaa kuormaimet olla kiinni niin autoissa kuin traktoreissakin. Tuppisovitteen tekeminen niin ettei ne tee haittaa nostolaitteen käytölle tai muulle tavalliselle puuhalle on hiukan ajatustyötäkin vaativa rojekti. Yhdessä 1690:ssä olen nähnyt ne tehdyn aika ylös, taka-akselin yläpuolelle, ohjaamon ulkopuolelle, mutta se ei ole jäänyt mieleen miten sovite oli kavennettu ohjaamon etupuolella traktorin runkoleveyteen. Pienen kaivurin olen värkännyt pikakiinnitteiseksi 990:n perään ja siinä en jaksanut alkaa laajoihin metallitöihin vaan vedin palkit astinlautojen alapuolelta ja ripusti ne vetovarsien korvakkeisiin. Edessä palkit yltää keulapalssa olevaan 33 mm reikään saakka ja siihen ne kiinnitetään läpi menevällä akselilla. Muuten olen systeemiin tyytyväinen, mutta systeemi syö jonkin verran maavaraa, joka on pehmeissä paikoissa toisinaan hyvin tarpeen.

Joo, nuo sovitteet eivät tosiaan ole kovinkaan hyvin kiinni traktorissa ja vaikka olisivatkin niin vääntöjäykkyys on aivan olematon. Sen takia nuo ovat itselle täysin tarpeettomat mutta kai noista rakentamalla joku voisi jotain keksiä. Kiinnityspisteet ovat tuossa ohjaamon edessä ja taka-akselin alapuolella, en ole niitä sen tarkemmin tutkinut koska pudotan nuo raudat jokatapauksessa pois tuosta.

TIKO joka kirjoittelee täällä foorumilla teki asiallisen näköiset taka-akselin yläpuoliset tuppisovitteet 1690 taavettiin. Olen sitä mieltä että maavaran takia sovitteen on pakko olla taka-akselin yläpuolinen niinkuin useamman muunkin traktorimerkin tuppisovitteiden, vääntöjäykempi rakenne korkealla olevaan kuormaajaan sekä hyvä maavara josta ei ole varaa tinkiä, akselin alapuolisiin sovitteisiin nähden.

Oma näkemykseni sovitteen kavennuksesta ohjaamon etunurkan alla on sellainen että mahdollisimman vääntöjäykkä rakenne kuitenkin siten että kytkimen työsylinteri on mahdollista vaihtaa ilman runkorautojen purkamista ja lähellä oleviin muihinkin kohteisiin pääsee jotenkin käsiksi. Jos tekisin koneeseen tuppisovitteiden lisäksi ek sovitteen voisi runkorauta olla ihan hyvin yhtä puuta, eipä ainakaan rasitu pienen taavetin runko suotta. No katsotaan nyt pysyykö nosturi peräkärrin aisalla vai sovitanko sen 1394 takasiltaan.

Tämäkin projekti etenee hiljalleen, olen nyt huuhdellut vaihteistoa jo toiseen kertaan. Ensimmäiset öljyt otin tuosta t-sarjan valtrasta pihalle hieman ennenaikaisesti, valtraan uudet ja 1394 valtran vuoden vanhat parisataa tuntia pyörineet öljyt. Nyt on sitten taas käytetty imusuodatinkoppa irti ja vaihdettu suodattimet, tällä kertaa uudet öljyt taaviinkin. Voi olla hieman liioittelua tämä puhdistus operaatio mutta ensimmäisellä kerralla erityisesti pohjimmaisena oleva hydrauliikan imusihti oli todella tukossa eikä nostolaitekkaan aluksi tahtonut toimia.

Jäi vain hieman mietityttämään tuo hs pumpun imusihti, siinä ei ollut mitään tiivistettä pumpun pesää kohti, laitoin sinne kuitenkin sopivan napakan tuntuisen o-renkaan kun ei siitä haittaakaan ole. Kuuluuko siihen hs pumpun imusihdin yläpäähän jonkin tiiviste joka varmistaa ettei pumppu vedä öljyä sihdin ohi? Tietysti öljypinta on sen verran korkealla laatikossa että varsinaista imuvuotoa tuo ei aiheuta mutta ihmettelin vain kun ei ole ennen tarvinnut näiden hydra-shiftien kanssa toimia.

Seuraava askel voisi olla polttoaine-tankkien irroitus koska imuputki on ajettu joskus solmuun ja siellä on pieni polttoaine vuotokin.

Siinä samalla olisi luonteva suorittaa hydra-shiftin painemittaus, siihen täytyy vain kaivaa ohjearvot ja tarvittavat mittausvälineet jostakin.

Tämä projekti on nyt ollut tauolla, joulun alla oli maa hyvin roudassa ja hyvät kelit kaivaa pellonreunaojia auki. Nyt kun joulunvietto alkaa ainakin omalta osalta olla loppupuolella tuli talliin hieman kiireisempi potilas kuin 1394.



Tälläinen on näkymä nostolaitevaivaisen fordin nostolaitekannen alla



Kyseessä on viimeisimpiä ford nimen alla tehtyjä tuotteita ennen new holland aikaa, 7740 on malli.

Mikä sille voortille tuli

TIKO kirjoitti:Mikä sille voortille tuli

Se on tuo nostolaitteen vipu vääntynyt kannen alta, ilmeisesti työntövarsitunnustelun vipu ollut pois paikaltaan ja edesauttanut tuhoa.

Jos saisi tämän kohta kasalle ja 1394 sisälle lämmittelemään.

taavettimies kirjoitti:

TIKO kirjoitti:Mikä sille voortille tuli

Se on tuo nostolaitteen vipu vääntynyt kannen alta, ilmeisesti työntövarsitunnustelun vipu ollut pois paikaltaan ja edesauttanut tuhoa.

Jos saisi tämän kohta kasalle ja 1394 sisälle lämmittelemään.

Ohhoh..

Voisin noukkia talteen nosturin jalan jos ei mennyt jo romuun?

zageee kirjoitti:Voisin noukkia talteen nosturin jalan jos ei mennyt jo romuun?

On se vielä tallessa, joutaa kyllä.