1210 Etupyörän pultit

Tulin metsästä 1210 asfalttitietä, yht äkkiä kuului kova pamahdus, nopean pysähdyksen jälkeen huomasin että toisesta etupyörästä pultit poikki, saatiin tienpäällä laitettua pyörä takaisin neljällä pultilla. Suunnilleen kilometsin päästä taas paukahdus ja samasta pyörästä pultit poikki. Nyt traktori kotona ja olen tutkaillut mistä johtuu, puoli mistä pultit katkesi on vanne uusittu reilu vuosi sitten. Ajattelin ensin jos lakkaus tai maalaus olisi hävinnyt kartion kohdalta ja pultit olisi löystynyt, tuntuu vaan aika utopistiselta, miksi olisi katkennut heti uudelleen. Vanteissa ei näy mitään mikä olisi voinut aiheuttaa katkeilemisen. Tuntuu aika ihmeelliselle. Onko kenelläkään muulla käynyt näin?

Onko laakeri ehjä

Luulis kyllä haraavan sitten sinneppäin vastaan aika rajusti missä vika jos laakeri jo noin jumissa ettei kunnolla pyöri ja jos taas reippaasti väljä renkaan lenuamisen kyllä jo huomais.
Kai pultit on oikeat?
Nuohan selviää kun laittaa vielä kerran kiinni ja kokeilee miten käsin pyörii...
En ole kyllä tuommosta kuullu ihan heti,liekö sitten vanteessa kummiskin joku ero alkuperäseen?

Tosiaan jos se uusi vanne ei mene perille eli vanteen ja navan väliin jää pieni rako. Silloin katkeaa pultit

Hieman epäilyttää tosiaan se vanteen yhteensopivuus napaan ......

Joo, vanteen istuvuus paikalleen tuli myös mieleen ja esimerkiksi reikäjako, kun ei uudesta vanteesta tiedä enempää. Jos reikäjako ei ole ihan kohdallaan, niin ruuvin kartiokiinnitys tekee ylimääräistä jännitystä, mikä saattaa murtaa ruuvin. Ja ruuveista vielä. Tehtaan ukko sanoo, että ne kiristetään 70lbft tiukkuuteen, mikä on meidän mitoilla 95Nm, yllättävän vähän, vähemmän kuin henkilöautojen pyöränpultit. Jos ne vetää yli, niin ei hyvä.

Kuulostaa todella pienelle momentille ja harva noin löysälle jättää. Mikä siinä syynä? tiheäkierre?

Niin, nehän on melko olemattomia tappeja, 1/2" UNC. Tuosta momentista päätellen lujuus ehkä grade 5 ( 8.8 ), jonka normaali momentti tuota luokkaa, jos halutaan käyttää uudelleen eikä venyttää pilalle. Kiusaus kyllä on melkoinen, kun kanta suuri, siitä saa hyvän otteen.  "Käyttöohjeessa" muistaakseni sanotaan, että traktoria pitäisi silloin tällöin kierrellä ympäri ja kokeilla että pyörät pysyy kiinni.

Muuten, tiheän kierteen vastaava momentti on enemmän.

Ammattilaiset vetää rengasliikkeessä pi pyssyllä ainakin 500nm 12mm auton pultteja.. . Näitä olen aukonut monesti ja samat pultit 20v tai enemmän autossa.

Kerran omilta jäljiltä renkaan pultit meni poikki autossa löystymisen vuoksi 2kk renkaanvaihdon jälkeen. Sen jälkeen olen laittanut hieman ylitiukkaan.

Ei M12x1.5 pultti kestä tollasta 500nm lukemaa .....

Nyt sitten selvisi hieman asia. Uudessa vanteessa oli pultin kartiossa maalia ja lakkaa aika paljon, puhdistin kartiot sopivalla kartioterällä ja tilasin IKH:lta uudet pultit jotka on juurikin samanlaiset kuin vanhat. Mitä nyt olen ajellut ei ole ollut mitään ongelmaa ja pyörät pysyy paikallaan. Laakerit tarkastin ensimmäisenä, ei mitään vikaa eikä muualtakaan löytynyt suurempaa välystä. Ainoa mistä löysin pienen välyksen on pultit millä ilmeisesti saadaan levitettyä raideväliä kun laittaa erikohtiin. Ilmeisesti pulteissa on jotkut muovi tai nailon levyt välissä, ilmeisesti nämä kuluneet, en kylläkään usko sen pienen välyksen vaikuttavan tähän. Ajattelin aukaista ne ja katsoa millaiset levyt tai prikat siellä on mutta eipä niitä tunnu saavan auki, kuvista kun katsoo kierre on aika syvällä enkä oikein tiedä auttaako lämpö, ainakin haihtuu ne levyt tai prikat jos palavaa materiaalia. Onko kenelläkään tähän konsteja millä saa parhaiten aukaistua.

Noissa joita olen avannut ei liitoksissa ole ollut mitään muoviin viittaavaa, mutta sehän ei ole mahdottomuus, että sinne on joku edellisistä omistajista jotain lisännyt.

Ne akselintumpit on kartiot ja puristuvat ulomman putken vastakartioon aika tiukkaan. Etukuormainkoneissa ei ole tavatonta, että kartiot on alkaneet hiukan antaa periksi, jolloin jos olkatapit aikoo saada takaisin oikeaan asentoon, on keksittävä jotain täytelevyä siihen ulkoakselin ulkopään kohdalle.

Irrotusöjyä on vaikea saada osumaan niihin ruuveihin jos raideväli on ihan kapeimpaan asentoon säädetty. Mutta jos sisäakseleissa on yksi reikä näkyvissä, pystyy siitä letkullisella spruutalla suhauttamaan irrotusöljyä kierteille.

Jumipultin avaamiseen on vanha kikka mojauttaaa pultin kantaan oikein reilusti lekalla ennekuin yrittää kiertää pulttia auki. Isku murentaa kierteen ruostekerrosta ja helpottaa pultin pyörimistä jengassa. Kuumentaminen tuossa tapauksessa saattaa olla melkein tekemätön paikka koska pultin kannasta on niin pitkä matka mutterikierteeseen. Jos pultin pistää pillillä kovin kuumaksi se voi pehmetä pysyvästi.

Tuohon Erkin mainioon selostukseen lisäisin pari omaa huomiota, kun juurikin 1210:n akselia laittelin.
- Polvipalkin tiiviisti paikallaan pysyminen huononee, jos sen kolmio vastaa keskipalkin "kattoon". Millin pellin suilut polvipalkin kylkiin ovat ihan riittävät, jotta tulee ylös sopivasti välystä. Pellit kannattaa sen verran täpätä kiinni hitsillä, etteivät asentaissa tipu paikaltaan. Polvipalkin sisällä on teräsnauha missä on ruuvien kierrereiät. Sinne pyrkii ruostepeikko pesimään ja huonontamaan irroitusta. Yleensä entinen omistaja on myös laittanut ne ruuvit "kiinni". Liuotushoitoa kannattaa yrittää, jos vain pystyy ja Erkin vasarakonstia, mutta lämpöä ei sinne saa. Ruuveja ei kannata katkaista, jos suinkin pystyy välttämään. Ne ovat nimittäin jokseenkin hankalaa hankkia. Tässä mallissa ovat 7/8"UNC- 3"3/4 ja ei ihan rekipulttitavaraa. Minä löysin omat sumujen saarelta, mutta kuusiokolona. Kannan alle ei kannata laittaa jousiprikkoja, kun ne kuitenkin jossain välissä katkeaa ja tippuu pois. Hiotut HV laatat olisivat parhaita, mutta hätätilassa käy "tavallinen" prikkakin, mieluusti kuitenkin oikeasta pulttikaupasta ostettu lujuusluokiteltu sellainen

Semmoinen vinkki vielä, jos käytät polvipalkkia irti. Palkin sisäpäähän alapintaan kannatta laittaa sopivan kokoinen pala rautaa estämään palkin kallistumista, mutta ei niin paksua ettei se liukuisi paikalleen. Helpottaa asennusta ja myös osallaan auttaa kannattelemaan akselin sisäpäätä. Niin, ja sitten siellä saattaa joissain tyhjissä rei'issä olla punaisia muovihattuja.

Suuri kiitos neuvoista, täytyy kokeilla saisiko pultit auki katkomatta niitä. Katselin netin kautta ja Lapin pultista voisi löytyä noita vaikka hinta on aika suolainen. Toi on hyvä neuvo että palkkien reinoihin lisää peltiä ettei osu kattoon eli kiristyy paremmin kartioon. Ymmärsinkö oikein että akselipätkän sisällä on levy tai rauta jossa on ko. pulttien kierteet? Jos näin on niin nehän on helppo muuttaa myös milliseksi kairaamalla reiät oikean kokoiseksi.

Joo, palkin sisään on hitsattu latta missä nämä mutterireiät on. Ihan helppo homma uudelleen kierteittäminen ei kuitenkaan ole. Latta on tiukasti sisällä kiinni ja melko syvällä, alkuperäiset ruuvit ovat noin 95mm pitkiä. Seuraava sopiva millikierre lienee M24. Jos en ihan väärin muista, niin minut tuohon remppaan innosti, kun yhden ruuvin kanta putosi jonnekin. Siinä sai hetken soveltaa luolamiehen konsteja "kuinka irroittaa katkennut ruuvi". Kun kanta poistui, niin eihän sitä pitänyt siellä enää muu kuin ruoste

Tuo sovituspeltijuttu on ihan tehtaan ukon neuvo

No niin nyt sain palkit tiiviisti kunnolla kiinni, tosiaan palkin yläreuna osui "kattoon" ja oli todellakin hyvä neuvo laittaa millin pellit molemmille puolille. Homma alkoi hieman hankalasti kun neljästä pultista kolme poikki (ajattelin laittaa molemmat puolet samalla) Katkenneista pulteista huomasi että kierrelatan yläreunasta pultit oli syöpyneet ja ehjänä piti ainoastaa parin millin kaistale keskellä pulttia. Katkenneista pulteista kaksi lähti poratessa kiertymään sisäänpäin ja katkenneet osat mahtui alakautta tulemaan pois kierrelatan ja palkin välistä. Viimeinen porattavasta tulikin haaste, pultti on varmaan kovuudeltaan 12.9 ja siinä tarvittiinkin jo parempia teriä,pikkuhiljaa poraamalla sen sai myös pois. Seuraava ongelma olikin että 7/8 UNC 3 3/4 putteja ei löydy mistään.Palkki koneeseen ja 22,5mm terällä reikä, oli haastavaa saada keskitettyä palkki porakoneeseen hyvin tuettuna, kun reikä oli valmis niin M24 x 1.5 tapilla kierteet. Traktorin akseliin suurensin reikiä 25mm jyrsinterällä. M24x90x1.5 pultit ja nordlock prikat ja kunnollinen kiristys. Oli siinä työtä mutta kannatti mielestäni tehdä ja saada kuntoon, sekin olisi ollut ikävää jos pultit olisi päättänyt katketa ajossa.

Varmasti hyvin tehty ja tulee toimimaan. Nordlock on ehkä kuitenkin paras ratkaisu aluslevyksi, unohdin sen tuolla edellisessä viestissä.

Polvipalkki on tosiaan hankalan muotoinen kappale eikä ihan kevytkään

Se on hitusen vaikea selittää miksi löysä pultti väsyy poikki., mutta kun on  luonnon laeista kysymys, niin ei maha mittään.  Mutta yritänpä kuitenkin. Moottorin  kansipultti kokee moottorin käydessä tuhansia jännityssyklejä minuutissa, mutta äärimmäisen harvoin pultteja kuitenkaan katkeaa väsymällä. Kun kansi vedetään momenttiin niin paksu kansi puristuu hieman kokoon ja ohut kannenpultti on tavallaan kuin henkseli kireällä ja pitää lohkon ja kannen tiivisti vastakkain. Kun sylinterissä tapahtuu työtahti, tulee kanteen monen kymmenen ilmakehän paine, joka painaa osia erilleen toisistaan. Mutta. Koska kannen pultit ovat kuin henkselit kireällä, hellittää kannen ja lohkon välinen paine hieman, mutta se muodonmuutos on niin pieni, ettei henkseleiden tarvitse venähtää käytännössä lainkaan. Pultit kestää ihan hyvin kun ne vaan ovat oikeissa momenteissa. MOT

Juurikin näin. Sen voisi vielä lisätä, että tuo koskee kaikkia ruuviliitoksia, jotka on tehty oikein. Kun ruuvi kiristetään, se venyy pikkasen ja siihen syntyy ruuvin varren suuntainen voima, mikä kiristää liitosta. Niin kauan kuin liitokseen ulkoa kohdistuva voima on pienempi kuin ruuvin kiristysvoima, se "näkee" vain kiristysvoiman, joka on staattista vetoa välittämättä siitä millainen ulkoinen voima on, tasainen, vaihteleva tai leikkaus-. Staattinen veto ei väsytä ruuvia poikki.

Tästä, siis ruuvien ja ruuviliitosten vaurioista on kirjoitettuna muutaman sivun mittainen esitys, jos vain joskus saisi sen laitettua kerholehteen luettavaksi

Tuttavalla meni Fordson Dextasta kaikki perän lautaspyörän pultiti poikki,ihmettelyä oli kun kesken kyntäessä ei enää kone liikkunu minnekkään.
Tiedä sitten oliko jo tehtaalta asti löysälle jääneet tai jotian outoa metallissa?
Ei kuulemma ollu edes kovin pahasti konetta rasitettu koskaan,ollu samalla omistajalla jo pitkät ajat.

Tessu kirjoitti:Tuttavalla meni Fordson Dextasta kaikki perän lautaspyörän pultiti poikki,ihmettelyä oli kun kesken kyntäessä ei enää kone liikkunu minnekkään.
Tiedä sitten oliko jo tehtaalta asti löysälle jääneet tai jotian outoa metallissa?
Ei kuulemma ollu edes kovin pahasti konetta rasitettu koskaan,ollu samalla omistajalla jo pitkät ajat.

Mahdollinen pulttien karkaisuvirhe on ollut aikanaan Fordsonilla, kun olen tälläistä kuullut pariltakin taholta, aikanaan tapahtuneen.
Liian kovaksi karkaistu pultti on liki lasikova, eikä myötää yhtään - ei siedä edes kunnolla sitä esikiristysjännitystä + siihen päälle käytön aikaiset rasitukset + pienetkin lämpötilavaihtelut.
Tai jos löysällä olis ollut, niin sen kyllä näkee pulttien, sekä kierteiden muodonmuutoksesta, ja reikien lievästä soikeaksi kulumisesta.

erkki kirjoitti:Se on hitusen vaikea selittää miksi löysä pultti väsyy poikki., mutta kun on  luonnon laeista kysymys, niin ei maha mittään.  Mutta yritänpä kuitenkin. Moottorin  kansipultti kokee moottorin käydessä tuhansia jännityssyklejä minuutissa, mutta äärimmäisen harvoin pultteja kuitenkaan katkeaa väsymällä. Kun kansi vedetään momenttiin niin paksu kansi puristuu hieman kokoon ja ohut kannenpultti on tavallaan kuin henkseli kireällä ja pitää lohkon ja kannen tiivisti vastakkain. Kun sylinterissä tapahtuu työtahti, tulee kanteen monen kymmenen ilmakehän paine, joka painaa osia erilleen toisistaan. Mutta. Koska kannen pultit ovat kuin henkselit kireällä, hellittää kannen ja lohkon välinen paine hieman, mutta se muodonmuutos on niin pieni, ettei henkseleiden tarvitse venähtää käytännössä lainkaan. Pultit kestää ihan hyvin kun ne vaan ovat oikeissa momenteissa. MOT

Loppujen lopuksi, vakio-ahtamattomassa koneessa palopaineet pyörinee luokassa 60-80bar. Ja käynnistyksen aikaiset puristuspaineet on yleensä luokassa ~22-24bar.
Jos sylinteri on esim 100mm halkaisijaltaan, päästään pikaisella laskutoimituksella voimalukemaan ( 5x5 x pii = ~78.54cm2 ) x 60bar = ~4710kg on sylinterissä vallitseva piikkipuskuvoima.
Tämä kun jaetaan kannenpulttien määrällä, vaikkapa nyt esim 5kpl / sylinteri, niin yhdelle pultille kohdistuu n.940kg voimaa.
Eli aika vähän lopulta.
Jos oletetaan palopaineeksi vaikka 80bar, niin voima on vajaan 6300kg sylinterissä, eli n. 1250kg per pultti ( viidellä kannenpultilla per sylinteri ) - pultin myötölujuus on kuitenkin jotain ehken tuo em x 2-4 .
( esim Nuffin vakio 1/2"UNF kannenpultti pettää kiristäessä ( ohjearvo 136Nm ) momenttiin 200-220Nm, joko pinnapultin/mutterin kierteistä, tai katkea n.7-9tn vetovoimassa )

Sitten kun mennään virikoneisiin, niin homma onkin jo aivan toisella levelillä.
Mulla esim Nuffissa on puristuspaineet pelkillä starttikierroksilla jo sen 31-32bar, käynnistyskierroksilla siis.
Käydessä ne lie vähän enemmän. Tähän kun lisätään 4bar ahtopaineet, niin puristustahdin paineet huitelee äkkiä jo jossain likimain + - 80bar = melkeinpä jo enemmän kuin matalavireisen vakio-vaparin työpaineet .....
Ja ne työpaineet onkin sitten jo isoilla syötöillä jotain + - 200bar , eli työtahdin teoreettinen voima sylinterissä onkin jo luokkaa 16 000+kg
Siksi erikoislujat ~14.9 1/2" UNF kannenpultit onkin kiristetty sellaiseen momenttiin ( moly hd49 voideltuna 190Nm = vastaa öljyttynä n.280-300Nm ), joka vastaa jo melkein 10tn kiristysvoimaa, per pultti.

Väsymismurtuma tulee pulttiin hyvin paljon pienemmällä jännityksellä kuin pultin myötöraja. Väsymisraja vetotykytyksen alaiselle pultille on muistaakseni 8.8 lujuusluokassa vain 50 Newtonia neliömillille, eli semmoista se kestää 5 miljoonaa sykliä 97,5% todennäköisyydellä. Tuohan on alle kymmenen prosenttia pultin myötörajasta. Valssattu kierre on väsymistä vastaan lujempi kuin sorvattu, koska kierteen pohjaan tulee aikamoinen puristusjäännösjännitys, joka vaikeuttaa väsymissärön ydintymistä ja antaa sitä kautta lisää sietoa vaihtelevaa jännitystä vastaan.

Kiitos Jusape,jotain tuommoista Fordsonissa epäilinkin ei muuten pitäs poikki kaikkien mennä.
Kaikkea voi käydä se on huomattu.

Tuo kansiesimerkki taisi olla huono.

Kun sylinterissä nousee paine, niin sylinterilohkon ja kannen välien esikiristys löystyy ihan pikkasen. Siis pienen osuuden siitä mitä kannen esikiristys on tehnyt puristusta pintojen välille, jolloin pintojen välinen puristus löystyy isolta pinta-alalta. Tuo puristuksen löystyminen tarkoittaa niin äärettömän pientä muodonmuutosta ettei pitkä kannenpultti huomaa muuta kuin oikein pienen jännityksen nousun. Se on selitys sille miksi kannenpultti kestää periaatteessa ikuisesti. Siihen tulee niin pieni jännitysvaihtelu, ettei väsymismurtuman syntymiselle ole edellytyksiä. Jon kannenpultit ovat löysällä, tulee paineisku sinne täysin voimin kuten Jusape laski. Mutta löysillä pulteilla moottori ei pelitä muutenkaan. Pitkä pultti kestää vaihtokuormitusta paljon paremmin kun lyhyt pultti. Niin se vaan on.

Taavetteihin on laitettu nostolaitteeseen kiinnitettäviä kourakuormaimia ja on monelle käynyt niin, että perärepun kiinnityspultit taka-akseliin ovat katkenneet ja koko reppu on pudonnut irralleen. Jos pulttaukseen tehdään sellainen modifikaatio, että vaihdetaan pidemmät pultit ja pannaan perärepun laipan päälle pätkät ainesputkea ja ne pidemmät pultit, saadaan kestoiälle selvästi parempi ennuste. Edellyttäen tietenkin, että kuormain on muuten oikeassa suhteessa perärepun kiinnityspultteihin. Parempi ratkaisu on tietysti laittaa lappu työntövarren korvakkeen ja vaihteen väliin ja laittaa siitä välilevystä pitkät esikiristetyt vetotangot vaikka samoihin levyihin, joihin ohjaamo on kiinnitetty.