HS-lootan hävinnyt mootorijarrutus

Onkohan vakavakin vika, kun HS-n 1ja2 pykälältä on hävinnyt moottorijarrurus? Veto on hyvä kaikilla pykälillä. Kone on 1694.

Joo,kyllähän se vakavaa laatua on,jarrupanta on poikki ja planeetta pääsee pyöriä huristamaan vapaasti moottorijarrutuksessa,sehän sitten taitaa olla takapanta poikki,oliko se niin että vasemmalta puolen sen propun alta näkee etupannan ja oikealta puolen takapannan mutterin ,se voi olla sekin pyöriny irti,kun irroittaa tankin mutteri näkyy,jos se vaan olis pyöriny auki sen vois kiristää siitä tulpasta oikeiden ohjeiden mukaan.

Tuota järestystä pitää tutkia opuksesta.

Okei. Pannaan kone huilille ja ruvetaan tutkimaan tilannetta.Ohjeita otetaan nöyrästi vastaan.

Joo,ei kannata ajaa,jos ainaski on niin että vain mutteri on pyöriny irti,sen saa siitä sivusta pyöritettyä paikalleen,mutta kun sillä ajaa se hurttaa kierteen siitä pannan päästä kun se joka kerta jynssää sitä siihen reijän laitaan.

Kirjoittelen huomenna lisää jos ei joku toinen sitä ennen vastaile tarkennuksia,jos ei sitten innostu illan päälle,sahasin päivän halakoja hakkipilke 2xkoneella ja fiudella niin meni jäseneen.

Juu. Eihän tässä kiireitä.1690 turboton on varakoneena. Kyllähän se sitten putki punasena painaa , jos tosi töihin joutuu. Eikä muuten ole mikään kielikuva . Joskus aikasemmin totesin, kun on kolme Taavia, että yhdellä ajetaan, yksi on varalla ja yhtä korjataan .

Veli-Mattihan antoi hyvät ohjeet.Onko 1694:n looata vielä alkuperäisessä kokoonpanossa,vai onko "räikkälaakerit " ,O-renkaat ja levyt jo vaihdettu ???
Omana ajatuksena on,että noi alkuperäisasenuksena olevat "krouvimmat" räikkälaakerit voisivat ennen hajoamistaan kiusata myös noita pantoja ?? Jos laakeri ei enää pelaa kunnolla,se aiheutaa ylimääräistä värinää,joka edesauttaa pannan ruuvien aukiruuvautumista???
Ylimääräistä rasitusta pannoille aiheuttaa myös HS:n väärinkäyttö varsinkin edestakaisessa työssä.
Jos mun tarttee tehdä oman 1594:n lootalle joskus täysremontti,niin laitan tukevasti erittäin lujaa kierrelukitetta noille pantojen ruuveille.(Tai laitan migillä pikku tartunnat )
Taavetin HS on varmaan äärirajoilla noissa 110 heppaisissa,joten väärä käyttö tai runsaat lisähepat koneesta ovat sille myrkkyä.
Oikea asiallinen käyttö tuskin HS:ää hajottaa alle 5000 tunnin kuutosissakaan?
Veli-Matin kanssa on puhuttu muutenkin Hs-laatikoista ja niiden korjaamisesta.Se on yksinkertaisempi ja halvempi laatikko korjata kuin kovaloota.Onnistuu näin tumpeloltakin.
Kun siihen laittaa O-renkaat,räikkälaakerit ja uudet levyt ( noin 1000 Eskoa), voi seuraavat 5-10000 tuntia olla huoletta.

Vaihteiston aikaisemmista vaiheista ei ole tarkempaa tietoa. Jotain säätöä ainakin aiemmin tehty.Mittarissa 5600 tuntia, joista olen ajanut pari tuhatta viimeistä. Kovillahan se muokkaustouhuissa etenkin lautasäkeellä on.Turboton kuutonen laskee jo voimasavua ja putki hehkuu. Kolmisen vuotta sitten kytkin antoi periksi kesken sarkaa äestäessä. Nyt täytyy lähteä nuotalle . Kyselen kyllä ja laittelen kuulumisia mitä vaihteistolle tehdään. Omana urakkana sitä yritetään

Joo,kyllä sen ite saa kuntoon kun muistaa että ei mene ropeloimaan ajoitusventtiilien säätöjä summassa,niitä ei tarvi säätää juuri koskaan.

Kyllä irroittaisin ekaksi vasemman tankin ja se 3/4 tuuman proppu siitä auki,se on vinosti siinä kannen nurkassa,sen alta näkyy mutteri,jos se on irronnu se pöklöttää siinä irrallaan,sen vaan pyörittää kierteelle lähes tasaan asti ja laittaa koneen käyntiin ,pitkä hylsy siihen valmiiksi.

Hs vipu 4 vaihteelle ja moottoriin 1200 kierrosta ja käyttöä niin kauan että vaihteiston öljy on jonninverran lämpösempää kun käsi.

sitten toinen kaveri hyttiin ja toinen kiertää ruuvia kiinni niin kauan että moottorin kierrosluku laskeee hieman,ehkä noin 25 kierrosta ja kytkin välittömästi pohjaan ja sitä pidetään siellä niin kauan että mutteria palotetaan takasi 4 täyttä kierrosta,sitten kytkin ylös .

Jos virallisesti tehtäs pitäs myös toinen tankki käyttää pois ja se 1. panta säädettäs ensin noin,sitten vasta tämä taempi 2. panta,nuo kyllä kannattee säätää jos alkaa olla viiveellisyyttä moottorijarruissa,tulee pajon napakampi kytkentä.

Sitten vaan iso proppu kiinni ja se 3/4 tuuman kannalla oleva,ja pultti /mutterilukitussysteemi kierretään pönkkäämään pannan ruuvia ja senjälkeen löysytetään 1/4 kiekkaa ja lukitaan siihen välykselle.

Siinä pitäs olla Hurhillin mittarit yms. systeemit kiinnitettynä siihen käyttöventtiiliin,mutta sitä ei ole saatavissa monestikkaa niin noin sen saa kotikonstein pelittämään,itellä on tuo mittari,mutta olen säädelly ilmanki.

Tulikohan tämä niin selkokielelle että ymmärtää.

Tälläsistä neuvoista tarvis tehä tälle foorumille oma FAQ tai UKK osio ettei nää huku muiden postauksien jalkoihin.
Esim.näin http://www.slck.net/index.php?c=8
Tehä joka mallille oma osio.

Aika homma tehdä joka mallille joku usein kysytyt osio.

Hydra-shiftistä on jo yksi tietopaketti mikä näkyy tuossa ylälaidassa ei huku muun pölötyksen sekaan, tämän voisi liittää vaikka samaan viestiketjuun.

Kiitos kaimalle ohjeista . Kyllä niistä lukihäiriöinenkin selvän saa kun useamman kerran tavaa. Kyselen sitten lisää, mikäli tarvetta. Eiköhän sitä huomenna ehdi tankin pudottaa pois tieltä. Nyt kun on pesuvadillisen muikkuja rikkaampi voi taas arkiaskareihinkin uppoutua

Mutterihan sieltä oli irronnut jarrupannanpäästä. Olis helppo korjata, kun vaan pannan päätä saisi sen verran ylös, jotta kierteen saisi prikan päälle. Mutta kun ei niin millään. Vieläköhän irrotuttaa kopin ja vaihdelootan kannen? Ohjeet säätöön on selkeät kun osat on saanut näkyviin. Oikealla puolella propun ja pannan välys säädetääkin kaiketi suoraan propulla.

Koitappa ensin pelkällä mutterilla kiristää,josko pannan pää nousis hiukan.Tuota konstia olen ite käyttänyt.En toki palkän aukon kautta.Laita erittäin lujaa kierrelukitetta jos homma onnistuu.

Sieltä se viimein pomppasi pannan kierre sentin ylöspäin .HS-vipua asennosta toiseen siirtäen tyhjäkäynnillä. 3-pykälällä olikin tappi parin tunnin väsyttämisen jälkeen yhtäkkiä ruuvaus hollilla. Nyt on mutteri paikoillaan. Hienosäätö sitten huomenna. Kiitos avusta

Juu,vikapaikka oli siellä missä arvelin,se on värkki saada tulemaan sieltä näkösille,mutta kyllä se siitä kun houkuttelee,mielelläänhän sen vaikka hitsais kiinni,mutta kun sitä joutuu joskus säätämäänki niin en kannata sitä ajatusta,ennen crc bräkleen puhistus ja mutterilukite siihen jäävään kierteeseen,noin niitä olen tuhrannu kiinni.

Se mutterin irtoaminen on sen lootan tyyppivika jos niin voipi ja tohtii sanoa.

Jos alkaa olla sellainen tuo vaihtotapahtuma pehmyellä alustalla ajettaessa kuormitettuna että kolmonen menee vähän rymähtämällä päälle ikäänkuin ykkösen kautta,tuon pannan säätö auttaa siihen,samoin viiveellinen moottorijarru johtuu tuosta.

Se jotenki pääsee antamaan se rumpu periksi tuossa kun se vaihtaa etupakalta takapakalle kolmoselle mentäesssä,jos pannat on liian välyksellisiä, jarrupannan sylinteri joutuu tekemään niin pitkän liikkeen.

Sillähän saattaa ajella taas vaikka mutkasta tietä näkymättömiin.