DAVID BROWN 990 VM-79 lisähdrali lohkoja

laittaisin juontokouran taavetin perään. minkälaisia asennuksia pitää rakennella. Onko hinnaltaan kannattava lisälohkoja asentaa. pera

Onko siinä vakiona yksi kaksitoiminen venttiili? Nuo kaksitoimiventtiilit istuimen oikealla puolella hytin alla on pinottavissa useampia päällekkäin, joten jos yksi on olemassa niin toisen voi asentaa siihen päälle. Jos ei kaksitoimiventtiiliä ole niin halvin ja yksinkertaisin homma on laittaa parin venttiilin erillinen lohko kolmitieventtiilin ja paluuputken väliin. Silloin joutuu ajellessa sormeilemaan myös kolmitieventtiilin vipua, joten ihan yhtä näppärä ei tule kuin alkuperäistyyppisillä venttiileillä.

-79 mallissa pitäisi jo olla vakiona yksi lohko, lisää saa kätevästi kun vaihtaa lohkon kansilevyn ns sarjakytkentä levyyn josta voi ottaa öljyn venttiilipöydälle (lohkossa pitää olla kolme letkun lähtöä, paine, paluu ja sarjanippa), eikä tarvitse pelata kolmitieventtiilin kanssa. Nuo alkuperäiset hydraulilohkot on yleensä suht kalliita ja nykyään aika harvinaisia.

Jos ei ole ennestään yhtään hydrauli lohkoa niin lisälohkon/venttiilipöydän voi kytkeä alkuperäisen hydraulipakan paikalla olevaan mokkulaan, jos en ihan väärin muista niin paine otetaan takimmaisesta "kyttyrästä" ulos ja paluu etummaiseen. Korjatkaa joku jos muistan väärin. Tämän systeemin kanssa pelaa ihan perus lisälohko (kaksi letkuinen)

Tuo jälkimmäinen systeemi on vaan hankalampi käyttää, lisälohkolle tulee öljyä vain kun nostovipu on ns jousta vasten taakse lukittuna.

Ensimmäisen vaihtoehdon kanssa ei tarvitse pelata nostovivun/kolmitieventtiilin kanssa. Tosin öljy menee ensin lisälohkolle ja vasta sitten nostolaitteelle eli samanaikainen käyttö ei onnistu mutta eipä siitä suurta haittaa ole. Käytettävyys on jokatapauksessa paljon parempi.

taavettimies kirjoitti:Tuo jälkimmäinen systeemi on vaan hankalampi käyttää, lisälohkolle tulee öljyä vain kun nostovipu on ns jousta vasten taakse lukittuna.

Saa tuonkin toimimaan sarjaan kytkennällä, kierto pitää katkaista siitä alkuperäisestä kannen kanavasta eli vaikka rälläkällä siivu pois taaemman propun kohalta ja sitten oikaista jyrsinkoneella ja uudet kierteet siihen. Sitten sarjakytkentä nipallinen lisälohko letkutetaan siihen kanteen. Etummaiseen tulee paluu ja ne taaemmat on paine liitännät, toisesta ulos ja toisesta takaisin traktorin omaan kiertoon. En nyt ulkomuistista muista kummin päin virtaus on. Noin on omassa -77 990 taavetissa missä ei ole alkuperäisiä kaksitoimisia lohkoja eikä tarvitse koskea 3-tieventtiiliin ellei tarvii yksitoimista... Kytkentä on nyt jo eläkkeelle jääneen taavetteihin perehtyneen huoltomiehen ohjeilla tehty ja toimii.

ittelläki on 79 vm 996 eikä siinä ollu 2 toim lohkoa yhtäkää. kone data väittää muuta. taavettihin saa hyvin itte tehtyä n.20 mm rauta levystä kannen mihinkä saa asiallisesti hydr.letkut kiinni. eli sen valurauta kannen tilalle johona kiertää pumpulta nostolaitteelle menevä öljy. mallina voi käyttää sitä alakuperäästä kantta tuo mun on tehty jyrsinkoneella .990:piin tein joskus vaan pylyväsporakoneella. sitte vaan letkujen väliin niin monta lonkoa kun on tarvesta

voisko saaha kuvia mistä ja miten ootte ottanu hydrauli lähtöjä lisää kun meijän taavissakaan ei oo kun 1 liitin ja tarviis laittaa lisää et saa hydrauli halkojan ym. toimintaan ja 990 vm 76 ompi laite

Kuvailin eilen muutaman kuvan meidän 990:stä, mihinkä on tehty lisähydrauliikkaa (2X2 toiminen lisä-venttiilipöytä), ja tälle on rakennettu hydrauliikan suora öljynvirtaus (eli ei tarvi käännellä mitään muita vipuja kun käyttää lisähydrauliikkaa). Öljynvirtaus on "varastettu" koneistamolla rakennetulla "liitoslevy systeemillä" mikä on todella yksinkertainen ja toimiva rakennelma. Kuvat "asennuksesta" ja liitoslevystä tulevat varmaan lähipäivinä tuonne gallerian "projektit ja remontit" osioon.

David kirjoitti:Kuvailin eilen muutaman kuvan meidän 990:stä, mihinkä on tehty lisähydrauliikkaa (2X2 toiminen lisä-venttiilipöytä), ja tälle on rakennettu hydrauliikan suora öljynvirtaus (eli ei tarvi käännellä mitään muita vipuja kun käyttää lisähydrauliikkaa). Öljynvirtaus on "varastettu" koneistamolla rakennetulla "liitoslevy systeemillä" mikä on todella yksinkertainen ja toimiva rakennelma. Kuvat "asennuksesta" ja liitoslevystä tulevat varmaan lähipäivinä tuonne gallerian "projektit ja remontit" osioon.

Kiitos, käyttöä löytynee!

Tervehdys.

Tuntuu tuo hydrauliikan lisäily olevan itselleni vielä hieman epäselvää, joten toivottavasti joku pystyi "vääntämään rautalangasta" selostuksen.

Eli kyseessä malli 990 ja vuosimallia en muista mutta hytillinen malli on kyseessä.
Yritän laittaa liitteeksi kuvan, joka kertoo tämän hetkisen tilanteen.

Kuvaan liittyen kysymys:
Jos haluan käyttää esim. hydraulihalkojaa niin mitä muutoksia nykyiseen tilanteeseen tarvitaan?
Ilmeisesti tästä jälkimmäisestä (korkeampi) oli mahdollista ottaa paine ja etummainen nippa on paluu mutta kuinka homma käytännössä toimii? Täytyykö tälläisessä ratkaisussa koskea siihen penkin toisella puolella olevaan kolmitieventtiiliin?

Jos vain hydraulihalkojaan tarvit öljyä niin ei tarvi muutakuin kippiletkun liittimestä meno ja sitten laitat paluuputken vasemmalla puolella peräsillan päällä olevaan reikään tai sitten muistaakseni kuvassa olevaan etummaiseen proppuun.

Sitten vain kolmitie venttiili 1-asenttoon nostolaitevipu taakse ja töihin.

Yleensä paineöljy otetaan kolmitieventtiilin kautta, siis kipin ulosotosta ja paluu tuon liitoskappaleen etummaiseen napaan. Kipin ulosotosta tulee jatkuva paine kun päästät halkokoneen alas, käännä kolmitieventtiili kipin ulosostoon ja liikautat nostovipua taaksepäin.

Liitoskappaleen takanavastakin saa paineen, mutta kolmitieventtiilin kautta käy kätevämmin.

Kiitos molemmille vastauksista.
Hydraulihalkojan kanssa siis helppo toimia.

Jatketaan kuitenkin aiheen parissa ja kysytään, että kuinka tilanne muuttuu jos käyttökohde olisi kuormain tai hydraulitoiminen perälevy?
Näissä tapauksissa ilmeisesti lisäventtiilipöytä tulisi asennettavaksi vai kuinka? Tarvitaanko tälläisissä tapauksissa tuon aiemman kuvani mukaisen liitoskappaleen koneistusta vai onko mahdollista selvitä ilman moista operaatiota?

J_M_L kirjoitti:Kiitos molemmille vastauksista.
Hydraulihalkojan kanssa siis helppo toimia.

Jatketaan kuitenkin aiheen parissa ja kysytään, että kuinka tilanne muuttuu jos käyttökohde olisi kuormain tai hydraulitoiminen perälevy?
Näissä tapauksissa ilmeisesti lisäventtiilipöytä tulisi asennettavaksi vai kuinka? Tarvitaanko tälläisissä tapauksissa tuon aiemman kuvani mukaisen liitoskappaleen koneistusta vai onko mahdollista selvitä ilman moista operaatiota?

Mulla toimii kuormaaja (puutavarakuormain) siitä kipin liittimestä. Sehän tarvii vain paineen ja paluun (joka on jälkiasennettu tietysti) Perälevyssä olisi kaksitoiminen sylinteri, mutta ei omaa venttiilipöytää kuten kuormaajassa, joten sellainen tarvitsee oman venttiilin toimiakseen. Eli ei toimi kipin letkusta. Sama koskisi suurta osaa takakuormaajista ja vastaavista.

Paulig kirjoitti:

J_M_L kirjoitti:Kiitos molemmille vastauksista.
Hydraulihalkojan kanssa siis helppo toimia.

Jatketaan kuitenkin aiheen parissa ja kysytään, että kuinka tilanne muuttuu jos käyttökohde olisi kuormain tai hydraulitoiminen perälevy?
Näissä tapauksissa ilmeisesti lisäventtiilipöytä tulisi asennettavaksi vai kuinka? Tarvitaanko tälläisissä tapauksissa tuon aiemman kuvani mukaisen liitoskappaleen koneistusta vai onko mahdollista selvitä ilman moista operaatiota?

Mulla toimii kuormaaja (puutavarakuormain) siitä kipin liittimestä. Sehän tarvii vain paineen ja paluun (joka on jälkiasennettu tietysti) Perälevyssä olisi kaksitoiminen sylinteri, mutta ei omaa venttiilipöytää kuten kuormaajassa, joten sellainen tarvitsee oman venttiilin toimiakseen. Eli ei toimi kipin letkusta. Sama koskisi suurta osaa takakuormaajista ja vastaavista.

Eli puutavarakuormaimen ja hydraulihalkojan saa toimimaan ilman isompia voimisteluja. Ostettavaksi tulee ainostaan tuo paluuliitännän nippa.

Perälevy ja esim. juontokoura sekä muut kaksitoimiset tarviikin sitten sen lisälohkon (2x2toiminen?). Onnistuuko tämä ottamalla lohkolle paine tuon kuvan painepuolesta vai meneekö kyseisen kappaleen koneistus hommiksi?

Tehtaan kaksitoimiventtiili asennetaan kaksinapaisen liitoskappaleen tilalle. Jos haluttaa tehdä muista komponenteista niin liitoskappaleen taaempi eli korkeampi napa pitää sahata poikki niin että alta paljastuu kaksi reikää. Niihin kun laittaa kierteet niin systeemiin voi liittää kaksitoimiventtiilipöydän noiden kahden uuden liittimen väliin. Muistaakseni keskimmäisestä reijästä on pumpun tulo, ja takimmaisesta menee linja traktorin venttiilipesälle. Tuossa kytkennässä on kuitenkin sellainen ongelma, että väliin kytketyn venttiililohkon paluupuoli on paineinen kun nostolaitetta käytetään. Kaikki lohkot ei kestä sitä varsinkaan jos venttiilin karaa liikutellaan paluupuoli paineisena. Kaksitoimiventtiilin voi kytkeä myös tuon alkuperäisen liitoskappaleen napoihin, mutta silloin ei saa nostolaitteen vivusta riippumatonta toimintaa koska taaempi napa on paineinen vain silloin kun traktorin omassa venttiilipesässä on ohivirtausventtiilin kara alhaalla. Jos selectassa menee alkuperäinen venttiilipesä korjaamattomaan kuntoon niin sen hydrauliikan saa laitettua kuntoon niin, että kytkee useampilohkoisen venttiilin noiden napojen väliin ja tulppaa venttiilipesälle menevän kanavan. Nostolaitteen voi laittaa toimimaan yhdellä karalla kolmitieventiilin ykkösportin kautta ja loput karat jää sitten ulkopuolisen hydrauliikan tarpeisiin. Ylipainevaron se tietenkin vaatii sitten koska koska pumpun ylipaineventtiili ei suojaa suljettua ulkopuolista piiriä paineiskuilta.

erkki kirjoitti:Tehtaan kaksitoimiventtiili asennetaan kaksinapaisen liitoskappaleen tilalle.

Kaksitoimiventtiilin voi kytkeä myös tuon alkuperäisen liitoskappaleen napoihin, mutta silloin ei saa nostolaitteen vivusta riippumatonta toimintaa koska taaempi napa on paineinen vain silloin kun traktorin omassa venttiilipesässä on ohivirtausventtiilin kara alhaalla.

Onkohan kenelläkään tietoa, että minkälaisissa hinnoissa nuo alkuperäiset on ja mistä niitä voisi olla saatavilla?

Ja tuo toinen kohta mietityttää vielä itseäni, että mitä tuo kaikki tarkoittaa sitten käytännössä?
Eli jos kyseessä olisi hydraulinen perälevy niin miten sen käyttö luonaisi siinä tapauksessa, että kytkennät kaksitoimiventtiilille tulisi suoraan noista nykyisistä liitoksista (ilman mitään virittelyitä ja koneistuksia)?
Kun levy olisi ylhäällä ja haluaisin kääntää sitä niin silloinko vaihdettaisiin kolmitieventtiililtä virtaus näihin napoihin, vedettäisiin nostolaite vipu taakse jolloin saataisiin paine aikaiseksi ja sitten käännettäisiin kaksitoimiventtiililtä levyä. Sitten päinvastoin takaisin ja levyn korkeussäätö olisi jälleen toiminnassa.

Ja kiitos kaikille jo tähän mennessä vastanneille.

Anterolla on hyllyssä kaikenlaista aiheeseen liittyvää rekvisiittaa.

Takalevyn sylinterin käänntö on helpoin tehdä tavallisella kaksitoimiventtiilillä kipin ulosoton ja paluuputken väliin. Se toimii silloin niin, että nostolaite nostetaan melkein ylös ja napsautetaan kolmitieventtiili yksi naksaus vasemmalle ja vedetään nostovipu taakse. Sitten voi operoida kaksitoimisylinteriä. Kun levy in halutussa asennossa niin kolmitieventtiiliä napsaus oikelle ja taas jatketaan hommia.

erkki kirjoitti:
Takalevyn sylinterin käänntö on helpoin tehdä tavallisella kaksitoimiventtiilillä kipin ulosoton ja paluuputken väliin. Se toimii silloin niin, että nostolaite nostetaan melkein ylös ja napsautetaan kolmitieventtiili yksi naksaus vasemmalle ja vedetään nostovipu taakse. Sitten voi operoida kaksitoimisylinteriä. Kun levy in halutussa asennossa niin kolmitieventtiiliä napsaus oikelle ja taas jatketaan hommia.

Eli taitaa olla niin, että vakiokytkentä mahdollisuuksilla olisi mahdollista käyttää melkein kaikkia työkoneita mutta tuon kolmitieventtiilin ja nostolaitevivun kanssa joutuu puljaamaan. Ja jos tarvetta kytkeä lisä kaksitoimiventtiili niin paine kannattaa ottaa kipin ulostulosta.

Ainoa laite, jonka kanssa tulisi ongelmia näin yhtäkkiseltään ajateltuna olisi juontokoura, koska kouran hydrauliikkaan ei saa painetta kunnolla kun koura on maassa.

Olenkohan käsittänyt tämän siis oikein (viimeinkin)? Ei tämä Brownin hydrauliikka taida olla ihan yksinkertaisimpia toteutuksia...

ps. taitaa olla ensimmäinen keskustelupalsta, jossa saa asiallisia vastauksia

Kolmitieventtiilin kautta saa täydet paineet aina. Ei riipu nostolaitteen asennosta, mutta pitää viitsiä liikuttaa kahta vipua sopivasti.

Kiitos paljon asian selventämisestä.

Itselle tuo hydrauliikan käyttö jää melko vähäiseksi, joten hydraulikaupasta taitaa tarttua mukaan ainoastaan paluupuolen nippa, letkut ja sitten tuohon kipin ulostuloon liitettävä 2x2 toiminen lisälohko. Eiköhän näillä sitten pärjätä vaikka nostovivun ja kolmitieventtiilin kanssa joutuu pelaamaankin...

saiskohan kuvia näistä virityksistä et mihin kohtaan vois yrittää sen paluu letkun laittaa niin ymmärtäis tämmönen tavan tollukakin kun on erivuotisia taavetteja... ja erilaisia hydrauli systeemiä...

Tuossa edellisellä sivulla on minun laittama kuva mallista 990 ja etummainen yhde on paluu eli voit ottaa paineen kippiliitännästä ja paluu tuohon etummaiseen. Vaatii siis tuon sokeointi pultin tilalle nipan ja ohjekirja antoi kierteen kooksi muistaakseni 7/8''. Kun lisähydrauliikka toteutaan tällä tavalla niin nostolaitetta ja lisähydrauliikkaa ei voi käyttää samanaikaisesti vaan halutun toiminnon joutuu aina ensin valitsemaan penkin toiselta puolelta kolmitieventtiilistä (nostolaite tai kippi).

Kun puhuvat "kannen" koneistamisesta niin se liittyy tuohon takimmaiseen yhteeseen. Eli tällä hetkellä tuohon yhteeseen yhdistyy kannen alla kaksi putkea, jotka tulisi erottaa omiksi lähdöikseen. Poistavat siis koneistamalla tuon takimmaisen nipan ja hitsaavat tilalle kaksi pienempää, jolloin niistä saadaan paine mahdolliselle lisälohkolle ja tällöin pystyy käyttämään sekä nostolaitetta, että lisähydrauliikkaa ilman kolmitieventtiiliin koskemista. Tälläisessä toteutuksessa kannessa on yksi paluu yhde (tuo olemassa oleva, siihen ei kosketa) ja kaksi paine yhdettä (ne uudet hitsatut).

Näin itse olen asian ymmärtänyt ja viisaammat varmaankin korjaavat...

[url]


näis kuvis on mun raunin lisähydrauliikka. tämä on edullinen ja yksinkertaane systeemi, yleismallin lohkot on edullisia, tuos ei ole kuin 1 karainen lohko, kun en tarvi sitä muuhun kun käärijän aisan kääntöhön ja juontokouran leukojen käyttöhön. käyttövipu menee samasta reijästä kun oli ennen t.c.u käyttövipu jatkotangon kans. teherys kannes etummaanen on vapaapaluu , keskimmääne paine lohkolle , takimmaasesta paluu lohkolta

Ja ite teit tuon kannen? Onko siitä tarkempaa kuvaa? Alkoi ihan kiinnostaa, pitäiskö rakennella.