Puolipuristimen käyttö

Masinistien sivuilla perin mielenkiintoinen väittely. Kyllä kai ohjekirja tarkoittaa ns. yhden kuskin ohjetta. Koska ei oleteta että kuski ylettäisi käyttämään sekä starttia että puolipuristusvipua samanaikaisesti. Onko majurin rakenne täysin erilainen kuin muissa moottoreissa. Esim. DB alkupään koneet 900 asti oli varustettu puolipuristusvivulla joka on heti vesipumpun takana. Akseli vaikuttaa kaikkiin pakoventtiileihin nostamalla suoraan nokkaa ja painamalla venttiilin auki. (vain vajaan mm) Ei venttiilin osuminen mäntään voi vääntää nostotankoja koska pulipuristimen akseli "kantaa" suoraan nokkaa. Välys venttiilin ja männän välissä ei liene iso ja jos puristinta ei ole käytetty voi karstaa muodostua ajanoloon kriittisesti. Oma kokemukseni on useiden satojen käynnistysten kautta että kestää. Vivun ei toki tarvi olla täysin auki riittää kun hiukankin venttiilit raottuu. Voihan majurin systeemi olla erilainen mutta tuntuisi ettei olennaisesti eroa. Ja jos venttiili ylettyy mäntään ei sitä kyllä veivatakkaan sovi.
Niin itse olen käynnistänyt vieressä seisten johdonpätkällä solenoidiin ja toinen käsi puolipuristimen vivussa valmiina päästämään kun kierrokset nousee ja useita satoja kertoja on toiminut. Mitäs muilla kokemuksia mielipiteitä asiasta.

Kubotassa on myös puolipuristinvipu. Sitä käytetään ihan kuskin pukilta. Aikoinaan yritin opetella sen käyttöä, minusta se ei mitenkään nopeuttanut/parantanut käynnistystä. Toki sitä käyttämällä startatessa kierrokset jonkin verran nousivat, mutta käynnistymiseen sillä ei ollut vaikutusta, kun Kubotaa saa kylmäkäynnistyksessä sahata aika kauan eli kierrokset kerkiävät uudestaan putoamaan. Viime vuosina en enää ole koko vipuun koskenut ollenkaan. Parhaiten lähtee käyntiin riittävän pitkän hehkutusajan jälkeen. Jo nollakelillä Kubotaa pitää hehkuttaa minuutti, näin siis valmistajan ohjeen mukaan. Kubota lähtee kyllä aina varmasti käyntiin, kun vain niksit tietää ja käyttää niitä.

Jioo meillä se kans oli 900 Taavissa puolipuristin (ja on se siinä kannessa vielkin) NIIN kyllä sekin kesti sen mitä piti ja AIKA paljon karstaa saa koneessa olla jos mäntään tapaa,taitaa karsta haljeta ja lentää poijes enenkuin vauriota syntyy?
Semmosen olen kyllä kuullu et on startattu ja on ollukkin vettä pytyissä (siks pitääkin pakoputki tukkia ulkosalla seisoessa)ja se lyöny kantta vasten niin on menny kiertokanget mutkalle senverran et käynti on muuttunu epätasaseksi mut käyny on vieläkin!
Niin se taitaa olla et ennen oli olosuhteet rankat kun ei ollu lämittimiä saati talleja eikä muutakan apuja ja käyntiin piti saada,onkohan muutes kukaan kuullu juttuja niistä ajoista keneltäkään vanhoilta jermuilta kun UUSI Taavi tuli taloon ja sitä käyteltiin?
Voi olla ollu aika eksoottisia juttuja? kun ei sähköökään viel jokasella ollu!
Itte oon funtsannu semmosta juttuu et mitäs sitten jos se venttiili Ei sulkeudukkaan täysin niin kuuma pakokaasuhan sen sit teloo risaks? jää auki tai sitä karstaa väliin sattumalta? miten sit lie?

Hienoa Erkki et on joku ees kertomassa!! noista kuumavesihommista puhu kaverini faija aikoinaan kun jotai rekkaa oli sillo ajanu ja akku kämpille on tuttu juttu,näin se maailma muuttuu ja kiva on kun vieläkin on semmosia jotka sen vanhan ajan muistavat!
Helppoa on nykyelämä mut itte olen kuunnellu AINAvanhojem ihmisten juttuja ja painanu mieleen mitä ne höpäjää et voi sitte pistää muistiin millasta se elämä on ennen ollu,ennen SUURIA ki!!ireitä

Yksi konsti, miten traktorin sai pysymään lämpimänä yön yli oli pistää se kieppiin niinkuin kanalinnut tekee. Siis kaivettiin lumeen traktorin kokoinen kolo, traktori siihen ja pressu, ehkä vähän luntakin tai muuta eristettä päälle ja kas, aamulla löytyi melkein lämmin traktori hangesta.

Kiehuvan veden kaataminen pakkaskylmään moottoriin muuten pistää rakenteet lujille, hyvä nakse kuuluu koneesta, mut hätä tietysti ei lue lakia.

Sitten yksi pakkasnestesovellus jota ei kannata kokeilla kotona. Erkki, sinun nykyisen asuinpaikan naapurikunnasta on tarina, jossa isäntä sai idean tehdä jäätymätöntä vettä vihreän Zetorin moottoriin. Hän otti vettä ja säkillisen heinäsuolaa (kuivaheinään lisättiin karkeaa suolaa latoon laitettaessa) ja teki liuoksen, missä kananmuna hyvin kellui. Tämä liuos sitten zetkan syyläriin. Ei se kyllä jäätynyt, mutta traktori oli kertakäyttötavaraa, ei tainnu kestää vuottakaan kun syöpyi "joka paikasta" puhki.

matti

Näin viiskymmentäluvulla syntyneelle nuo kylmäkäynnistysjutut on tuttuja vaikka niitä vain vierestä seurasi.

Tuota Matin mainitsemaa "lumitallia" isäukko käytti vielä 70-luvun alussa.
Meillä oli silloin tuo alennuskausi traktoripuolella menossa ja talossa oli kuusvitonen massikka rättihytillä.

30km:n päässä olevalle metsäpalstalle ei joka päivä ajeltu vaan massikalle tehtiin sopivaan maastokohtaan tuollainen lumitalli. Ei siellä tosiaankaan kylmä ollut aamulla kun illalla lämmin kone sinne ajettiin ja ilmatila oli pieni.

Olen kuullut, että moottorista olisi öljyt laskettu sankoon ja sitten aamulla pistetty hellan päälle lämpenemään. Ei kai niitä hirmu kuumiksi peltisangossa saanut lämmitettyä, kun sangon pohjassa on korkea reunus. Siihen aikaan kun yksiaste öljyjä käytettiin, niin varsinkin jos vielä oli kesäöljyt, niin ne meni pakkasella helposti hyytelöksi.

Hienoja juttuja toivottavasti jää mielen tuleville polvillekkin,joo tuo lumi eristää PALJON ittekkin vuoraan talon ja tallin kivijalat lumella kun sitä tulee ja ihan kylmänkin tallin seunustaan kerään,eipä tuule rakosista sisään niissäkään ja -30 åakkasella kärsii käydä nopeesti tallis jotai viemäs tai hakemas kun ei viima puhalla.
Hätä se keinot keksii ja yksinkertaisuus ja halpuus on valttia!

Meillä Taavettia säilytettiin omassa tallissaan joka oli tehty hirsisestä isäni mummalle rakennetusta pikkutuvasta. Sinä aamuna, kun traktoria tarvittiin kantoi isä talliin ensin hieman "haliaa" ( ihonlämöistä) vettä moottoriin joka päästettiin pois jonka jälkeen tuotiin melkein kiehuvaa vettä muuripadasta karjakeittiöstä. Tämä kuuma vesi syötettiin koneeseen moottorin vetenpoistohanan kautta lapon avulla, koska jos kaatoi jäähdyttäjään ritisi se kovasti lämmön muutoksen vaikutuksesta. Kuuman veten ollessa koneessa kierrettiin siivapyörään köysi ( Taavetti DB 850 varustettu, kiinteällä siivapyörällä) josta äiti avusti käynnistystä nykäisemällä köydestä voimanoton ollessa päällä. Tavallisesti Taavetissa oli huonot akut, sillä isäni oli nuuka rahasta ja "pikikantiset" 6 voltin akut kalliita. Välillä kun äitille meinasi käydä onnettomuus käynnistys tilanteessa pakotti hän isän ostamaan Taavettiin uudet akut. Käynnistysvaiheessa oli ilmanpuhdistimen hattu pois ja vasemmassa kädessä eetteri pullo jonka suuaukkoa pidettiin ilmanpuhdistimen putkenpäässä niin että hajua pääsi pullosta ilmanpuhdistimeen. Sitten ei muuta kuin oikealla kädellä virta päälle ja painamaan starttinappulaa. Kyllä oli aina riemu suuri kun Taavetti tavallisesti käynnistyi ensi yrittämällä.
Valitettavasti tämä kyseinen Taavetti on ollut ajan puutteen vuoksi huonolla hoidolla minullakin, kylläkin säilytän sitä katon alla. Viime syksynä käynnistin sen taas noin viiden vuoden seisonnan jälkeen ja ei tarvinnut kuin noin viisi metriä vetää (taas huonot akut ) kun hörähti käyntiin. Oikein siinä aikuisen miehen silmä kastui, kun kuuntelin moottorin ääntä ja muistelin isäni kiivautta Taavetin hyvyydestä. Eli toisenpolven taavettimiehiä ollaan.

On sitten samanlainen Taavi 850 meilläkin ja lopun aikoja se elelee,kyllä se vielä täytyy käyntiin tänäkeväänäkin laittaa.
Kalliita oli aikoinaan akut ja kalliita ne on nytkin,ennen ne vaan kestikin pitkään,nykyisin kyllä on kaikenlaisia erikois akkuja mut en ole harkinnu semmosia,kallita ovat.
No nyt onkin sitten seka Taavissa et IH,ssa yksi isoakku,Taaviin sen jotu vaan laittaa telineeseen startin viereen,no ei ahista kaapelit ainakaan enää!
Kyllä se aikamoista showta ja juhannustaikoja meilkin oli vaikkei ajetu kuin kesällällä,mut akut oli mitä oli ja huolenpitoa ei paljookaan,ja ajoa kuiteskin keväällä ja syksyllä riitti,kesällä vain puita sattovat mettästä hakea.
Paljon sitä tossakin olis tekemistä jos hyvän haluis ja nyt kun on perikuntana tää meidän paikka niin innostus vaan laantuu,no aikansa kutakin mutta joo ihmeen hyvin ne Taavit meilkin pelas,
vaikkakin 900 jäi vedet sisälle vanhalla isännällä ja lohkohan siitä levis,kyllä sitä liimailtiin kokoon mut ei siitä enää hyvää saanu ja sitten purin varaosiksi,HARMI kun purin on kuulemma niin vähän tehty!
Niinkauan se sa tuoki Taavi talossa olla kun itte tässä on!
Hieno homma että on tullut kivoja juttuja näistä entisaikojen kokemuksiat,kohta pitää varmaan laittaa joku antiikkiseniili palsta jossa jäärät kertoo kokemuksistaan heeh!