Osmon ikuisuusprojektit

Noniin! Nyt kun on tää projektit -osio niin meitsi pistää heti oman topikin pystyyn
Eli tällä hetkellä ikuisuusprojektina on vanha ruohonleikkuri. Rally merkkinen, 11hp, vuosimalli '87 (tietääkseni). Sain koneen pappaltani noin kahdeksan vuoden kinuamisen jälkeen ja kone päätyikin heti veitsen alle. Ensin vehe piti dieselöidä, mutta koin sen olevan niin s*****an iso työ, jotenka pitäydyin tuossa 11hp B&S:ssä. Moottoria on ''viritetty'' hieman. Puolipuristin viilattu pois, pakoputki tehty ja kaasuvivustoa on muoksittu.
Leikkelin sillä ruohoa tossa yksi päivä ja heti, kun pöydän tyrkkäsi päälle, helvetinmoinen krohina alkoi kuulua. Ei muutakuin pöytä irti ja laakeripesät irti. Eräässä laakerissa oli niin paljon väljää, että hyvä ettei sisäkooli pamahtanut irti! Noh, opiskelija kun olen, niin rahaa ei ollut ylimääräiseen, jotenka omaa ''puuhalaatikkoa'' tonkimaan. Sieltä löytyi tiedä missä kiinan minikrossissa ollut sopivan kokoinen laakeri. Otin kummatkin laakeripesät auki. Porasin pesiin kierteet rasvanipoille, otin laakereista sisäpuolelle tulevat suojakuoret pois, pistepuikolla laakeripesiin kuoppia ja niihin kierrelukitetta (laakerit liimasin kiinni) ja rrrrrreilusti vaseliinia sisään.
Vehkeessä on kaikenmoista turhaa lisättynä. Mainittakoon esimerkkeinä merkkivalo (joka ei ole kytketty mihkään), lämpömittari (grillistä, asteikko 0-400c*), taloudellisuusmittari (vois jopa kytkeä) sekä kompresori Vaihtelin öljyt koneeseen ja huomasin että lohkossa taitaa olla pore. Tai jos öljyä tuli liikaa, niin valuu jostakin poit. Kai siellä öljypohjan tiiviste virtsaa hieman. Ennen öljy oli 10W40 (muistaakseni, saattoi olla myös 20W50) ja nyt laitoin 5W40 sisään.
Mutta sitten kuvapläjähdys

Pientä teaseria opinnäytetyöstä

Aloitus ja lopetus ok, hitsin pinta ok, ei reunahaavaa, kateettipoikkeamaa on vähäsen kuvastapäätellen määrää vaike arvioida se voi estää läpäisyn pienan luokkahitsauksessa, pienan särmän sulamattomuus voi estää myös läpäisyn mutta se selviää vasta murtokokeessa.
Mutta tosta on hyvä jatkaa

Tuo nyt oli parhaiten onnistunut sauma. Propleema on siinä, että ainevahvuudet ovat niin erilaisia (päärunko 8mm, muut rakenteet 4mm ja laipat 12mm). Toi siis oli laipan ja rungon välistä. Täytyy antaa reilustu hiomakiveä ja vetää toinen sauma vanhojen päälle, kun näyttävät niin s**tanan rumilta. Ja toisekseen, en ole hitsaillut oikeastaan yhtään tammikuun metallityöjakson jälkeen. Mutta kyllä se tuntuma pikkuhiljaa löytyy

Laita Osmo grossin kone leikkuriin saa ihan kivan leikkimen

sori sekaan vähän sun osiota

Ei se mitää Tarkotuksena oli dieselöidä se mutta vaaka-akselimoottori ja pystyakselille meinattu voimansiirto... Olis pitäny ostaa kaikkia saakelin kulmavaihteita yms roippeita. Ei varaa. Huomatkaa myös tyylikkäät etunostolaitteet jotka teki Osmosetä 14wee HC-hitsari Tohon on vielä ketjutkin.
Tuli tällä viikolla värkkäiltyä pakoputki tohon. Alkukäyrä 28mm huonekaluputkea, siihen B&S:n vanha kunnon silakkapurkkivaimennin, sen päälle tein holkin jossa reikiä ja joka supistaa 28mm -> ~20mm. Päällirakenteeksi löysin 70X3mm putkenpätkän Ei ole mahdollisuutta tehä pellistä tommosta. Sinnä täytteeksi lasivillaa. Tarvii vielä joku tukitanko tehä ettei lohko halkee ja käyttää ''loppukäyrä'' auki että saa holkin ja prikan (joka siis toimii äänenvaimentimen ''päätylevynä'') yhteenhitsauksessa syntyneen putken sisäpuolelle tulleen palon pois.
Iskä valitti että sikalassa haisee pensa. Sanoin että hyvä vaan. Tietää että sitäkin on Pensaletkut hapertuneet. Virittelin 1/4'' letkun tilalle 6mm letkun. Med CRC och klemmarit.


Tossa kokeilin laturia. Siitä tulee 2 piuhaa, joiden välistä saa n. 13V tasavirtaa. Värit ovat punanen ja oranssi. Mahtaisko toimia jos oranssin panis maihin ja punanen akkuun diodin kautta? B&S:n sivulla puhuttiin latureista joista tulee sekä AC että DC virtaa mutta tosta tuloo vaan DC.

E: Tämmöinen dieselipata piti tulla

Kaikista latureista tule AC virtaa, kunnes eteen tule tasasuuntain joka muuttaa sen tasavirraksi. Noiden koneiden laturit on muuten luokkaa 4A, joten sillä ei lisävalot sitten toimi.

Jep. Koitin tehä valosähköjä tohon tänään. Kattelin johtosarjaa mutta koin homman liian isoksi urakaksi. Leikkelin hieman ruohoa kans. Kone käy niin pirun matalilla kierroksilla kun pöydän laittaa käymään. Kuristaakohan tuo uusi putki niin paljon sitten... Ampui saakeli nokipiikin ja sammui pihaan. En jaksanut hakea apukaapeleita niin lykkäsin puun alle.

Dodii, nyt lähti skulaamaan Vika löytyi siitä että sai liikaa maata. Revin kaikki ylimääräiset johdot ensin hevilettiin. Sitten laitoin virtakytkimeltä johdot +puolelta lähtemään startille ja laturin plussaan. Miinuspuolella on tällä hetkellä johto mikä menee maihin ja toinen, joka menee jaturin miinukseen. Syttypuolalta lähtee johto leikkurin vanhalle jollekkin turvakytkimelle, jota painamalla sytytys menee maihin ja vekotin sammuu Samantapainen systeemi siis kuin traktoreissa.
Onkohan tossa teho vähentynyt ton uuden äänenvaimentimen takia. Vai onko äänet muuttunu niin radikaalisti että hyytymisen kuulee niin helposti. Vai onko osa hevosista häipnyt autuaammille laitumille. Nimittäin kun pöydän laittaa käyntiin, niin kone vähentää aika lailla kierroksia.

Moottoria on ''viritetty'' hieman. Puolipuristin viilattu pois, pakoputki tehty ja kaasuvivustoa on muoksittu.
Vai onko osa hevosista häipnyt autuaammille laitumille. Nimittäin kun pöydän laittaa käyntiin, niin kone vähentää aika lailla kierroksia.

Oikein perinteen mukaan toteutettu viritys, eli tehot häipyi!

Tarkistelepa vielä kuitenkin sitä kaasuvivustoa ja niitä jousia, että ovatten oikealla löysyydellä.
Ja pääseehän puhaltimen kotelossa oleva siiveke liikkumaan vapaasti?

B&S:ssä on tuo kierrosten säätö toteutettu aika rimpulasti. Tosi helposti saa jousisuhteet pieleen, kun vipusia muokkailee...

Mikko

Vaan tuollapa ei ole sitä keskipakopuhallinta, vaan säätäjä on joku kampikammiossa oleva S-kirjaimen muotoinen vipu.
Tossa kyllä on semmoinen vika, että kun kaasukahvaa kääntää HIEMAN niin siellä vivustossa pamahtaa kaasu täysille eikä lähde pois. Laitoin sinne jousen vastapainoksi. Täytyy varmaankin kokeilla että voisiko tuolle jouselle tehä jotakin Pakoputki siis toimii läpivirtausvaimentimena. Alkukäyrän päässä on kuitenkin B&S:n ''silakkapurkki'' Eli se on muuten suora, mutta äänenvaimentimen sisällä on reikäputki jonka ulkopuolella on lasivillaa. Tein siitä reikäputkesta semmoisen että se soukkenee loppua kohden 28->22mm kokoon. Äänet on nytten siedettävät

Menen tässä tällä viikolla katsomaan enon Dynaa. Kertokaas viisaammat, mikä olisi helpoin tapa etsiä nestejarrujärjestelmästä vuoto? Ensin valuttaa jarrunesteet ja ilmat läpi joka ilmaruuvista ja sit alkaa polkea? Ja miten katson sen että mikä rumpujarrun sylkky vuotaa? Kiitokset pikaisista vastauksista

Jos rumpujarrun sylinteri vuotaa runsaasti, niin jarrun takakilpeen saattaa ilmestyä märkä piste alakuolokohtaan. Ihan pikku vuotoa ei näe irrottamatta rumpua. Vuotavan putken näkee siitä että se on päältä märkä.

Ei varmaan minkään ulkona liikkuneen vehkeen alusta ole niin puhdas etteikö putkien ja letkujen vuotokohdat näkyisi siinä pölyssä ja kuivaneessa kurassa. Vaatii vaan ryömiskelyä, ehkä kaveria polkemaan jarrua samalla. Jos mitään ei näy ja neste vaan häipyy tai tulee ilmaa joukkoon, niin meni jarrujen availuksi niinkuin Erkki tuossa aiemmin mainitsee. Jos sekään ei auta, niin kuskin jaloista löytyy nestettä eli pääsylinteri falskaa.

Ladasta hävis nesteet. Oli kaksi reikää, toinen putkessa taka-akselin päällä ja toinen edessä letkussa. Putken vuoto löytyi kurassa olevan tumman kohdan perusteella ja letkuvuoto kun kaveri polki jarrua. Oli niin ovelasti tullut reikä, ettei jarruttaessa tuleva suihku osunut mihinkään, mutta kyllä näkyi kun polki jarrua.

Ja sitten on näitä hitec konsteja niinkuin fluoresoivan merkkiaineen lisääminen nesteeseen ja UV lamppu, mutta tätähän sinä et kysynyt.

Nyt päivitetään siis ruohonleikkurin maalipintaa. Aloittelin purkamista ja rungon putsausta. Olisiko jollain ottaa kuvaa 990/5/6:en taavihytistä, jotta saisin hiukan osviittaa ''hytin'' värimaailmasta. Lokari-astinlautayhdistelmä ja konepelti+kojeludan sivut tulevat näillä näkymin valkoisella ja kuvassa oleva aihio oranssiksi Kun ei oo aitoo taavettia niin tehkäämme replica


Mahtaisko paukkumaalipinta kestää astinlaudoissa, jos karhentaa ton, vetää 2-3 kerrosta pohjaväriä, saman verran pintamaalia ja pari kerrosta lakkaa?

Kuvanlaadun takaa Samsun Galaxy Xcover.

Astinlaudoista kuluu pois maali kun maali tossujen alla. Jos niitä haluaa pitää hyvässä värissä niin tarvii leikata pienet kumimaton palaset astilaudan päälle ja vaikka jollain liiman tai tarran tapaisella tartuttaa ne peltiin. Jonkin verran kulutusta kestäviä maaleja on tunnetusti epoksipiki ja jotkut epoksimaalit, joilla on maalattu mm jäänmurtajia.

Noniiin. Käkätin on pohjamaalattu ja huomenna hion pohjamaalin karkeaksi #240 santapaperilla. Ehkä pääsen myös maalaamaan. Ajattelin että jos ton kojelaudan maalaisi kokonaan valkoiseksi, tekisi sapluunat ja töpöttelisi mustalla maalilla kuvat tohon. Vai maalaanko vain sivut ja jätän tuollaiseksi? Mitä mieltä asiaan?
Tilailin Marjakankaalta nokkaan tarran ja käyn urheiluliikkeestä hakemassa skeittilautoihin tulevaa grippitarraa astinlautoihin. Se on kuin huopakattoainetta, mutta huomattavasti hienompaa. Noin #240 santapaperin karkuista.

Tein tossa pientä luonnostelua noista konepeltiin tulevista kuvioista. Noi tekstit on siis piirretty vivun/katkaisijan/valon/mittarin viereen, joten älkää hämmästelkö mitä ne on

Noniin. Nyt on sitten leikkuri saanut värin niskaansa. Jos lauantaina hiois #800 paperilla ja lakka päälle. Kertokaas nyt mielipiteenne kojelaudasta. Annanko olla tuollainen vai teenkö leveästä maalarinteipistä sapluunat ja teen ton mitä jo ehdottelinkin?

siis onko sulla kuvaa siitä leikkurista?

Tuollahan on kuvia menneestä ulkomuodosta edellisellä sivulla.

Mietin, että mahtaisiko kylkeen onnistua tekemään tarrat tällä tyylillä
1: Ostaa kirjakaupasta paperisia tarrapohjia (ei oo muovisia Huittisissa) ja rullan kontaktimuovia (hinta yht. n. 10e)
2: Pistää tarrapohjan tulostimeen, tekee tietokoneella haluamansa tekstin/kuvan tarraan ja tulostaa
3: Liimaa tarrapohjat koneen kylkeen ja vetää kontaktimuovin päälle (jotta paperinen tarra ei ryppyynny)
4: Lakka päälle.

PS: Mallinumeroehdotuksia otetaan vastaan

Saattavat pysyä vähän aikaa, mutta en usko että on kovin pitkäikäinen ratkaisu.
Jos on aikaa ja innostusta näpertää, niin voihan tarrapaperille tulostaa tekstit
ja liimata tarran sen jälkeen peltiin. Sitten etsitään talon pienin ja terävin veitsenkärki ja
leikataan merkkien kohdilta tarra pois ja maalataan sitten paukkumaalilla lappu mustaksi.
Tarran poistamisen jälkeen siinä pitäisi olla jonkinlaiset tekstit.

Hidas operaatio eikä teksteistä tule kovin teräviä, mutta noinkin niitä on tehty.

Numerosarja.... jaah. Jos kyseessä on selecta ja niitä on jo olemassa
750, 770, 780, 880, 990, 995, 996, 1200, 1210 niin tuon kokoluokan numero olisi kai sitten suunnilleen joko
220, 330 tai jopa 440.

90- sarjaan numero pitää olla pienempi kuin 1190, onko se sitten 1090?

Mielipiteitä?

E: Sanokaas, alan harrastajat, laitanko ton ''lampunkuvun'' eli ohkasen pleksinpalasen päälle kullanväristä maalia vai hommaanko suosiolla taajaa messinkiritilää? Siihen messinkinen lätkä keskelle ja braunin keulamerkkitarra päälle?

Eikös toi 669 olisi aika "tehokas" mallimerkintä kun sun koneella ei tuota tehoa kuitenkaan ole ?

No numero ainakin rivien välistä saa sen kuvastamaan omistajaansa 1 1/2 tavalla (ei ihan se kolminumeroinen minkä saatte siittä). Käyn tänään ostamassa tarrpohjia ja kontaktimuovia

Prkl. Muokkailin noita ''tarroja'' paintilla että saisin niille hiukan ''pituutta''. Menin sit ja v a h i n g o s s a maalasin ruudun valkoiseksi ja painoin CRTL+S, eli save data. Eipä sitten tullut tehtyä tarroja. Tein sit pienen patentin ja vedin konepellin kylkiin 4cm leveät mustat raidat erkalla Koitan kirjoittaa siihen sitten David Brown 126 Selectamatic. Suunnitelmissa on tehdä yksi pieni säväyttävä yksityiskohta Ei siitä sen enempää.