Kun alkaa riitttämään.

Joo glygolia en kyllä laittaisi mihinkään paikkaan, minne öljyä kuuluu.....
Joku vuosi sitten oli eräs raktori, jossa hissuksiin tihuttanut nesteitä öljyyn.
Sellanen 1-2mm vihertävä liisterikertos koko moottorin sisuksissa, venttiilitkin jumitti niin että auki kun painoi, venttiilin jousen voima ei riittänyt sulkemaan, mäntien avustuksella venttiilit sitten sulkeutui... useampikin tönäri taipui ja katkesi, ennenkuin vikaa tosissaan alettiin ettimään.... Täys koneremppa siihen sitten tuli, akseli ja kansi oli myös käytettävä koneistamolla.
Oli muuten melko veemäinen putsattava se lohko sisältä, saakelen sitkeää limaa......

Se on just sitä mitä sammakonkuduksi puhuttelin. Ivecon öljypohjasta sai lappaa kouralla sitä. Onneksi en ehtiny ajamaan sillä kun oli nesteet seisoissa karanneet kannentiivisteen viasta öljypohjaan ja huomasin "ennen käynnistystä tehtävissä tarkastuksissa". Remppahan siitä tuli.

Pakkasneste ja polttoaineen jäänesto pyrkivät täällä meilläkin kylmässä maassa menevän keskusteluissa joskus sekaisin. Briteissä ne termit ovat niin lähellä toisiaan ja oudompaa asiaa että ei mikään ihme jos sekoiluttaa. Bensavehkeissä muuten ei nykyjään enää tarvitse jäänestoa käyttää. Polttoaineessa on jo pumpulla sen verran annosteltuna viinaa ettei pieni vesi seassa haittaa.

Ei kyllä yhden talven ajolla saa niin paljo vettä lootaan/perään ettei rattaat pyöri,luulisi veden menevän pohjalle kun öljyt ajettu lämpimiksi? jos noin ei ole niin sitten olen väärässä...
itse kyllä katsoisin keppien sun muiden kohtien läpiviennit ettei niistä vettä tiputtele sisälle.
Olisihan se sitten jo autojenkin vaihteistot ja perät vettä täynnä,niitä moni ei tyhjentele ja ajelee 300-400tkm jopa samoilla öljyillä, ja vaikka öljytila on pieni niin siellähän se juurikin pitäs vesitilkka tuntua.
Tuossa kyseisessä ropleemassa voi olla sama ongelma kun kaverin Fordson kuormaajassa,oli vuosia lorotellu hydrauliikka säiliöön vettä kun takalasi rikki entisellä omistajalla nin sieltä ei vettä saanu koskaan pois.
Tuokin kyseinen DB pitäs saada kesähelteellä niin kuumaksi ja kaikki luukut pois että viimesetkin vedet olispois,jos sitä sinne on joskus menny pois saaminen voi olla tosi vaikeeta,pelkkien roppujen aukominen ei aina riitä.
No ainahan se on pitäny tossa natikassakin öljyt pois laskea ja vaihtaa,loota sun muut mutta siellä ne on ollu jo hmm vuoskymmeniä,joko olis aika vaihtaa?

Tessu kirjoitti:Ei kyllä yhden talven ajolla saa niin paljo vettä lootaan/perään ettei rattaat pyöri,luulisi veden menevän pohjalle kun öljyt ajettu lämpimiksi? jos noin ei ole niin sitten olen väärässä...
itse kyllä katsoisin keppien sun muiden kohtien läpiviennit ettei niistä vettä tiputtele sisälle.

Kyllä rattaat pyörii, ei se siitä ole kiinni vaan sitä vettä ei tarvi kauheasti olla kun se hile tukkii imusiivilän erittäin tehokkaasti, on muuten tiheää metalliverkkoa. Eipä noi hydraliikka,vaihteistoöljyt kauheesti lämpiä ajossa. tarvis varmaan ajaa useita kymmeniä kilometrejä talvella että alkais lämmetä. Keppien juuret ei valskaa koska palkeet on uudet ja klemmareilla kiiinni. Suurin ongelma on kondenssivesi, sitä kertyy yllättävän paljon. Kesällä vaihtuu uudet öljyt mihin vesi ei emulgoidu, saa lorotellla sieltä tyhjennysreijästä pihalle syksyisin kondenssivedet.

Mootoripuolen opinnoissa aikoinaan väittivät että kondenssivesi haihttu ölystä kun koneella ajetaan, siis lämpö haihduttaa. Samaa taisivat väittää myös voimansiirrosta. Mutta voimansiirtopuolella hengitys/huohotus on vähäist , että voiko pitää paikkansa.
Toi kondenssivesi on mielestäni isompi ongelma niissä koneissa joilla vähempi ajetaan. Kyllä voimansiirto talvellakin lämpenee kun on tarpeeks kuormaa vedettävänän

Kyllä vesi tosiaan haihtuu öljystä kun koneilla ajetaan säännöllisesti hiukan pitempiä rupeamia.

Jos Facessa on joku viisas neuvonut lorauttamaan glygolia öljyjen sekaan, niin olisi kyllä ihan hyvä ajatus laittaa sellainen palaute, ettei kukaan erehtyisi niin tekemään.

Joo, taikasana tuossa on säännöllinen käyttö ja pitkät käyntijaksot, niin ei ole vesiongelmaa. Jotkut laitteet kuitenkin ovat sille vedelle herkempiä kuin toiset. Olipahan minulla joskus 127 fiiu, missä venttiilikoppa ruostui sisäpuolelta puhki. Keräsi koppaan kylmälimaa (eli siis vettä eräässä olomuodossaan) vaikka ajot ei olleet ihan pätkää ja venttiileitäkin säädettiin niinkuin kuuluu ja koppaa säännöllisesti puhdistettiin.

Taavetin vaihteistokotelossa on melkoisen paljon kylmää rautapintaa mihin veden on hyvä kondensoitua. Varsinkin kopittomissa vaihdekeppien tyvet on herkästi valumavesien lähteitä. Tuo kepin kaskinauriin näköinen suojakumi rikki ollessaan suorastaan kerää vettä ja ohjaa sen laatikkoon (nimim. kokemusta myös tästä on).

Netin ihmemaailmassa kyllä on monenlaista neuvoa ja neuvojaa. Parhaimmasta päästä minusta oli, kun jollain autosivuilla kysyttiin mikä akun koko olisi hyvä tiettyyn autoon. Yksi neuvoja (olettaisin ihan tosissaan, ei siis trollatakseen) esitti ettei missään nimessä pitäisi laittaa niin suurta kuin 80 ampeerin akkua (eli siis kapasiteetiltaan 80 Ah eli ampeerituntia) autoon missä vain 60 ampeerin laturi. Se kun ei voi saada sitä koskaan täyteen. Mielenkiintoinen teoria, että laturin teho tuolla tavalla rajoittaa akun täyteen saamista. Eli siis tuon neuvojan mielestä maksimissaan "60 ampeerin" akku ko. ajoneuvoon. Samassa yhteydessä pähkäiltiin myös yleisesti sitä, että pienikapasiteettinen akku on parempi kuin iso. Perusteltiin jotenkin, että auto lähtee sillä paremmin käyntiin, kun akun koko kapasiteetti on käytössä käynnistykseen. Saattoi olla että siellä trollailtiin jollain lailla, mutta tosikon insinöörin ajatuksiin se ei osunu.

erkki kirjoitti:Kyllä vesi tosiaan haihtuu öljystä kun koneilla ajetaan säännöllisesti hiukan pitempiä rupeamia.

Jos Facessa on joku viisas neuvonut lorauttamaan glygolia öljyjen sekaan, niin olisi kyllä ihan hyvä ajatus laittaa sellainen palaute, ettei kukaan erehtyisi niin tekemään.

Välitin viestisi eteenpäin, saa nähä mikä myrsky siitä nousee

Jostain äskettäin luin kun väitti ihan tosissaan että vaihtovirtalaturia ei ole olemassakaan kaikki on tasvirtasia. Peruste oli että akku ei ota vastaan vaihtovirtaa. Peruste on kai oikein mut väite silti väärin.

Ison ja pienen akun paremmuudesta olen kuullut ihan pätevän tuntuisen mekaanikon mielipiteen juuri noin, että "iso akku on aina hiukan vajaa jos laturi ei ole kovin tehokas, siksi pieni akku on parempi kun siinä on korkeampi starttijännite". Yritin olla eri mieltä ihan omaan kokemukseen perustuen, että meillä on kyllä aina kaikki vehkeet lähteneet paremmin pakkasesta käyntiin suurella kuin pienellä akulla, niin sain kuulla, että "akku ei ole kuin ämpäri, että jos siihen laittaa lisää virtaa, niin siinä olisi sitten jotenkin enemmän virtaa, pieni akku tulee nopeammin täyteen ja satarttaa paremmin, asia ei ole niin yksinkertainen kuin miltä se näyttää". Keskustelun siinä vaiheessa teki mieli sanoa, että joku muu tässä on nyt yksinkertainen, mutta jätin silti sanomatta.

Omasta kokemuksesta voin sanoa että iso akku kestää käytössä pidempään kun pieni ja yksi iso akku kestää kauemmin kun ksksi pientä. Esm. 1690 125 ah akku kestää sen + 10 vuotta ja kahdela akulla varusttetuihi koneisiin on akku uusittava noin 6vuoden välein.. Poikkeus vahvistaa sääännön tässäkin asiassa. Pisimpään akku kesti pösö 504 pikupissa 14 vuotta. Akku oli 96 ah Salama eli suht iso sille pikku diiselile.

Ihan sama käsitys on minulla. Tuosta akun koosta vielä, että minulla oli joskus 90- luvulla bensiini -Sierra ja kerran oli kovilla pakkasilla ollut yöllä meidän perällä yhdessä vaiheessa niin paljon kuormaa, että siellä oli propsit auenneet ja aamulla oli auto täysin kylmä. Omalla akulla se pyöritti vaivoin vähän matkaa, mutta ei käynnistynyt. Otin akun pois ja laitoin tilalle traktorin keulalta uudehkon 88 -ampeerituntisen akun tilalle, niin sillä lähti käymään melkein kuin kesäkelistä. Akku sai jäädä siihen autoon ja siitä tuli sellainen epeli, että vaikka mikään muu ei meillä päin hyrähtänyt pakkasesta käymään, niin se Sierra lähti aina ja heti.

Niin, tuohon vaihtovirtalaturijuttuun viitaten voisi ihan samalla tavalla väittää, että maapallo ei ole litteä vaan pallo, mutta me elämme sen pallon sisäpinnalla. Väitteen tueksi ei tarvitse muuta kuin katsoa omia kenkiään. Miksi ne kuluvat kärjestä ja kannasta eikä keskeltä kuten kuperalla pinnalla kulkiessa pitäisi tapahtua.

Onneksi näillä sivuilla elelee järkevää porukkaa. Siis onhan totta, että isolla laturilla saa pienen akun nopeammin täyteen kuin päinvastoin. Mutta siihen pieneen akkuun ei mene sähköä määräänsä enempää eli se kyllä sieltä varsin nopeaan myös häviää ja jännite myös tippuu. Toinen juttu sitten on akkujen kylmäkäynnistysvirta, joka minusta vaikuttaa akun käynnistävyyteen vähintäänkin yhtä paljon. Esimerkiksi Taavetin 3.5kW startti haukkaa sen ensimmäisen millisekunnin aikana ennenkuin lähtee pyörimään niin melkein 1000A. Jos akusta ei saada virtaa ulos tarpeeksi, niin käynnistys jää yritykseksi.

Tiedän tapauksen missä kaveri osti ison "150 ampeerin" akun kun halvalla sai ja arveli auton lähtevän sillä hyvin käyntiin. Pettymys oli suuri kun niin ei käynytkään. Akku oli tarkoitettu puhelinkeskuksen akkuvarmennukseen, josta otetaan muutamaa ampeeria pitkän ajan kuluessa. Ei niinkuin käynnistyksessä satojen ampeerien virtaa vain vähän aikaa.

Sitäpaitsi nykyisten autojen kaikki erilaiset sähkötoiminnot kuluttavat akkua arvaamattoman paljon, varsinkin tämä sielunvihollisen keksintö stop and start, missä auto sammutetaan ja käynnistetään automaattisesti vaikkapa liikennevaloihin pysähdyttäessä. Ja sitten vielä yksi kaupunkitarinan tasoinen juttu mutta valitettavasti totta. Nykypelien saaminen saastevaatimusten tasolle on saanut aikaan myös sen, että auton laturin toimintaa rajoitetaan polttoaineen kulutuksen pienentämiseksi. Toisin sanoen tahallaan jätetään akku vajaaksi. Näin käy varsinkin kaupunkiajossa. Tunnetaan tapauksia, missä auto on saatu käyntiin apuvirralla mutta muutaman kiilometrin ajon jälkeen on sammunut sähköjen loputtua. Syynä on ollut ensinnäkin tyhjä akku, mutta lisäksi se, että laturi on ohjelmansa mukaisesti lopettanut lataamisen. Se ei ole tiennyt, että akku oli lähtiessä tyhjä, niinkuin vanha "älytön" latausjärjestelmä osasi tehdä. Mitähän sitä vielä keksitään.

Juu monissa uudehkoissakin ( melko yleisesti viimeistään ikäluokan 2006-2008 -> ) olevissa autoissa tietsi ohjaa latausta varsinkin kylmänä, eli päästövaatimuksiin päästäkseen tehtaat ovat rajoittaneet laturin kuormitusta ja sähkö otetaan pitkälti akulta moottorin ollessa viileänä.
Hienoutena virlä tietsi oppii ajan kanssa akun heikkenevän kunnon, ja sitämukaa lataus heikkenee entisestään.
Kun vaihdetaan kulkineeseen uusi akku, tietsi elää vanhan heikon akun opituilla arvoilla, eikä latas uutta akkua kunnolla, jollei akunvaihtoa erikseen koodata ohjaavaan compuutteriin, syötyäen esim akun kapasiteettitiedot ym....
Eli tietokone ei itsekseen osaa tunnistaa uuden akun olemassaoloa.....

Eipä se uskonu kaverikaan (joka kyllä elektroniikasta kaiken tietää) että tasavirtalaturissa ei ole diodeja! se vaan väitti mulle silmät kirkkaina että pakkohan siellä on olla ei se muuten lataa he he,mä sanoin että tuolla niitä latureita mulla on ja parissa päädytkin auki että kun tulee niin käy kattomassa mistä diodit löytää.
Noo on sitä itekki luullu kaikkea toki ei niin että ois vahinkoa tullu,hieman oli mullekkin ylläri nuorempana kun kaveri väitti että sen Volvossa on takana levyjarrut mutta käsijarruissa siellä on kengät?? mitä helv... aattelin kunnes se selitti että katos kun siellä sisempänä on se käsijarrurumpu!
No eipä mulla ole levyjarruja takana ollukkaan niin mistäpä kaiken vois tietää jos kukaan ei kerro...
Niimpä on se mun velikin sähkön kanssa pelannu yli 40v mutta YHTÄÄN mikroaaltouunia se ei ole purkanu,mä sanoin että itte en ees muista montako olen jo palasiksi pannu?

Pikku päivitystä asian tiimoilta. Eilen meni vaihdelaatikkoo tebarin Wetol ölpät. Ei pitäs veden enää emulgoitua sekaan.

Juu, Teboililla on valikoimissa emulgoimattomia öljyjä, en muista enää onko Nesteellä, mutta minulla on sellainen hytinä, että on. Kondenssiveden poislasku on tavanomainen toimenpide ilmailualalla. Itte olin aikoinaan intissä apumekaanikkona kuljetuslentolaivueessa ja se oli meidän hommia laskea vedet pois koneiden tankeista aamuisin.

Hallittua veden tarkastamista ja poislaskua varten kairasin reiän pumpun imujalan vieressä olevaan tyhjennysroppuun. Tuossa sattui olemaan sisällä jo valmiiksi reikä ja poikkireikä tuli tiivisteen yläpuolelle. Proppua ei tarvitse irroittaa kokonaan ja ottaa öljyä hihaan, jos vain käy kuikkaamassa vesitilannetta.