990 -73 Sähköjohtojen uusiminen, alkaa nyt

Kytkinremontin "luppoaikana" ajattelin uusia Taavetin sähköt. Onko hyviä vinkkejä/kunnon kuvia.
Onko joku "oikotie" johtosarjan rakentamiseen, tarvittavat releet ja katkasijat.

Noin yksinkertaiset rakentaa ilman kaaviota. Kun huolehdit suojauksesta sulakkeilla ja teet liitokset hyvin. Johdot kannattaa myös suojata hyvin.

Itse uusin taavihytillisen sähköt metritavarasta. Vaatii toki osaamista sähköistä.

Toinen vaihtoehto on ostaa valmis johtosarja.

Mistähän saisi sen valmiin saljan, löysin jo netistä "jonkun" johtonipun hinta 60 puntaa?

Niin
Tuossahan on punainen Taavi päällä vai. Netissä olevat ulkomaalaiset kytkentäkaaviot eivät välttämättä kerro kaikkea, kun osa sähöistä rakennettu Suomessa. Mutta niinkuin Paulig kirjoittaa, ei ole kovin monimutkainen sähköistys vielä. Näiden sivujen Info-osiossa on jonkun verran kytkentäkaavioita, joita voi plarailla, ehkä.

Metritavarastahan ne tosiaan voi rakentaa, mutta johtojen paksuudet kannattaa katsoa riittäviksi ja mahdollisimman paljon käyttää värejä tai muuten koodata. Ja piirtää "sähkökuvat" kun kuitenkaan vuoden päästä ei enää muista mikä piuha menee minnekkin. Johdot voi niputtaa sarjoiksi ja kiertää vaikka eristysnauhaa tms. päälle, että pysyy nipussa ja jos on varma minkä mittaisia pitää olla, niin päät voi laittaa "tuvassa" valmiiksi kiinni myös "luotettavasti" niinkuin Paulig tuossa kirjoittaa.

Kun omaan koneeseen tein johtoja, niin parantelin niitä jonkin verran, siis en tehnyt "museokatsastettavaa" laatua. Yhden esimerkin laitan tähän. Konepellin sähköt (eli ajovalot ja työ/huomiovalot) oli minusta tehty hankalasti. Valoille laitoin releet ja sulakkeet keulaan ilmanpuhdistimen kehikkoon suoraan akulta. Releiden herätteet toin moottorin sivuitse suojaputkessa kojelaudasta. Kytkimen kohdalla putkessa katkos ja johdoissa liitos, että traktorin saa tarvittaessa poikki. Valoille johdotus tuli sitten releiltä 7-napaisen liittimen kautta, jota tavallisesti käytetään perävaunun sähköille. Konepeittoa kuitenkin joutuu irroitteleen, niin on helppo irrottaa ja kytkeä takaisin vaikka käsineet kädessä.

Maadoituksien luotettavuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Näyttää sille, että ne ensimmäisenä alkaa pätkimään. Niin, ja tietysti akun maajohtoon kuuluu päävirtakytkin.

Nyt tutkin arkistoa ja löysin 72 sivua ohjekirjaa jossa on kaaviot


Aika yksinkertainen, mutta sieltä löytyy myös hyvin tarkat, eli nyt vaan johtokauppaan

Selitykset

Vielä pyytäisin vinkkiä minkä vahvuista piuhaa pitäisi ostaa?

Terve, tästä Rassoojan videosta voi ottaa mallia sarjan rakentamiseen ja piuhojen vahvuuksiin
https://youtu.be/rwVJGxT4Z9w

Tosi hyvä vinkki, just kävin hakemassa koivulankkuja joista teen tasasen alusen kytkinremonttiin siihen on hyvä ruuvata johtotyömaa.
KIITOS

Minkä vahvuista johtoa ?

Esimerkiksi: ajovalot 2 x 55W = n. 9,1A. Siihen riittäisi 1,5mm, mutta kannattaa käyttää 2,5mm johdinta.
Parkkivaloille riittää varmasti joku 1,5mm johdin
Startin heräte, hehku jne suosittelen 2,5mm
Mittariston johdot, antureille menevät, jne, riittää varmasti 1mm

Eli jos virtaa kulutetaan enempi, käytä paksumpaa ja selkeästi pienet kuluttajat pärjää vähemmällä. Hyvähän on laitella releitä, mutta tuon vertaiset valot pärjää ilmankin. Sulakkeet pitää mitoittaa virrankulutuksen ja johdotuksen mukaan. Esim. 1mm johdolle et voi laittaa 30A sulaketta, koska johto voi sulaa aikaisemmin. Valoille riittää 15A sulake yhteensä (ajovalot + parkit)

Virtalukolle on laitettava myös 15A, kun startin solenoidi ottaa sen verran paljon. Itse tein niin, että laitoin mittaristolle oman sulakkeen virtalukon jälkeen (5A) koska mittariston johdot tein ohuesta johdosta ja virtalukon pääsulake taas joutuu olemaan isompi.

Jos epäilyttää, osta 2,5mm johtoa niin sillä sä teet periaatteessa kaikki. Laturilta lähtevä johto pitää olla vielä paksumpi, riippuen mikä sulla on laturin teho. Samoin virtaa sulakerasialle syöttävä johto pitää olla paksumpi, esim 6mm

Jos jaksaa värkätä, niin "ei kaikkea saman sulakkeen taakse tyyliin". Huono puoli olisi se, että kun joku vika polttaa sulakkeen, kaikki sähköt häviää. Tämä tosin vaatii releitä, syystä että muutenhan virta kulkee pääosin kahta piiriä: valopiiri ja virtalukon piiri.
Mattkau kertoi hyvän vinkin, että koneen katkaisu kannattaa huomoida (itse en niin tajunnut tehdä) ja konepeiton (ajovalot) kytkentä kannattaa tehdä liittimillä helpottaakseen konepeiton irroitusta.

Ja omia sähköjä sain kesällä selvitellä, mittaristo alkoi näyttää mitä sattuu. Missähän vika oli, no olin luottanut mittareiden maadoituksen kojetaulun kiinnityksen varaan. Kojetaulun tärinässä maadoitus petti. Korjaus oli erillinen maajohto kojetaululle, eli maadoitukseen vaan huomiota.

Kiitos tosihyvistä vinkeistä,loput varmaan "valkenee" tehdessä

Hyvin kiteytetty Paulig. Yhtä juttua vain pikkaisen haastaisin. Startin solenoidissa on kaksi käämiä, paksu veto- ja ohuempi pitokäämi. Kun käänetään virta-avaimesta niin veto- ja pitokäämien läpi kulkee melkoinen virta, joka pienenee pitovirraksi starttipyörän mennessä ryntöön ja ison virran moottorille kytkeytyessä. Vetovirta (sen kriittisen 0.5s ajan) on luokkaa 30A tai ehkä hiukka enemmänkin. Pitovirta on luokkaa 10A. Startin toiminnalle kriittistä on, että solenoidi toimii reippaasti eli saa niin paljon virtasta kuin se haluaa. Tämän pitkän perustelun jälkeen olisin sitä mieltä, että herätejohto saa olla 4mm2 eikä kuusikaan neliötä ole liioittelua jos sellaista vain sattuu olemaan ylimääräinen metrin pätkä. Sama koskee myös hehkun johtoa, muttei ole niin kriittinen.

Semmoinen asia vielä, että tarvittavan johdon vahvuuteen vaikuttaa myös läpi kulkevan virran voimakkuuden lisäksi johtovedon pituus. Lyhyellä vedolla ohkaisempikin johto toimii. Kerronpa yhden esimerkin, joka kyllä on niin off topic kuin voi olla eli paksuista sähköistä. Vanhan standardin aikaan 10A sulakkeen takana piti johdon olla 1.5mm2. Reaalielämän esimerkki: oli n.200m veto puolentoista neliön MMJ:tä ja suojattu 10A nallilla. Nalli ei lähtenyt vaikka siellä 200m päässä pistettiin piuhat yhteen. Nykystandardi ottaa huomioon vedon pituuden ja sen mukaan ko. sulake voisi ehkä olla max 6A.

Lisäksi vaikuttaa tällä hötövirtapuolella johtimen lankamäärä , kait .....

Johtimien vahvuudessa ajattelin maksimissaan parin metrin pätkiä, ei traktoriin oikein mene kovin pitkiä johtoja. Ellei vedä sitten hölmösti edes takaisin jostain syystä  Mutta asia on oikein, että johdon pituus vaikuttaa myös. Ja siinä tulee jännitehäviötä, siksi suosittelinkin sinne ajovaloille 2,5mm johdon vaikka laskennallisesti riittää 1,5mm. Lamppu palaa paljon kirkkaammin 14V jännitteellä kuin 11V...

En ole mitannut startin ja hehkun virrankäyttöä. Hehku käyttää ymmärtääkseni aika pientä virtaa, kun lämpö tulee palavasta polttoaineesta oikeastaan. Itse vedin sen 2,5mm johdolla ja hyvin toimii. Samoin startille laitoin 2,5mm johdon ja sulake jonka takana molemmat on, on 15A omassa kytkennässäni. Mutta se, onko tämä oikein on eri asia Joten Mattkaun ohje näihin on erinomainen.

Ja niinkuin Mattkau taisi mainita, päävirtakytkin on laitettava.

Joskus mittasin jonkin startin solenoidin vetokäämin ottaman piikkivirran, ja se oli luokkaa 30-40A.
Voisinkin vaikka mitata, mitä Thermostart-laite ottaa virtaskaa, sen tiedän että enemmän ku 10A sinne alussa menee .....

Ihan hyviä noi netistä löytyvät laskurit johdinkoolle / tarvittavalle teholle.
Esim :

https://www.jkauppi.fi/kuparikaapeli-poikkipinta-laskuri/

Helppo noi on mitata, alkoi kiinnostaa minuakin. Jokatapauksessa 15A sulake ja 2,5mm kaapeli niissä kestää ja toimii mutta laittaa hannutt nyt paksumpaa johtoa sinne.

Ei säästetä väärässä paikassa, ei nuo johtomäärät vararikkoon vie

En tiedä kuinka tarpeellista tämä on, mutta kerronpahan kuitenkin noiden liitosten teosta omia mielipiteitä ja vähän kokemuksiakin. Hyvin tehty puristusliitos on ajan mittaan luotettavampi kuin (liian) hyvin tinalla varmistettu. Tina nimittäin saattaa imeytyä liittimestä eteenpäin johdon sisään, jäykistää sitä jonkun matkan ja tekee epäjatkuvuuskohdan mistä johto sitten katkeaa ajan mittaan.

Eristeholkilla oleva liitin vaatii oikeanlaisen työkalun, joka puristaa liitoksen "oikein". Tämä siksi kun holkin sisään ei voi nähdä miten se liittimen kiinnityskohta muotoutui. Joka tapauksessa liitintä kannattaa nykäistä kohtuullisesti heti ja todeta, että johto pysyy kiinni. Ei ole yksi eikä ainut liitin, mistä käytössä on tippunut johto irti.

Minä käytän mieluiten eristämättömiä liittimiä, joista myös näkee millainen liitoksesta tuli. Sitten sen päälle kannattaa laittaa pätkä kutistemuovia. Tämä tulee ei pelkästään eristeeksi vaan myös ja varsinkin taivutussuojaksi, jotta johdon taipuminen saadaan piemmälle matkalle, ei vain liittimen tyveen. Tietysti sen voi myös tehdä eristysnauhallakin tms.

Ja sitten vielä. Pellistä muotoillut hinnaltaan alle kympin liitintongit pitäisi lailla kieltää. Ei se hinta tietenkään ole pääasia vaan käytettävyys ja laatu jotenkin seurailee sitä. Eli siis työkalua valitessa kympin tongit ensin syrjään ja sitten katsoo sellaiset joissa on eristämättömän liittimen puristusosa ja riittävä jäykkyys. Jos raha riittää, niin sitten voi hankkia "ne oikeat abikopihdit", millä liitoksen tiukkuus tulee automaattisesti.

Ei kai startin solenoidille ole mitään sulakkeita koskaan laiteltu? empä ole huomannu niitä vanhoissa,ehkä joku Tojota ja muu Japsi on käyttäny pääsulakkeita heti akulla mutta en kyllä ole mitään sulakkeita nähny virtalukolle,syynä juurikin tuo että äkkiä palavat kun ampeereita kulkee...
itte kyllä laittelisin releet jo nykysin valojen sun muiden termomeettereiden väliin,näyttää meilläkin Natikassa valot sen verran virtaa vievän että yksi sulake ei enää ole kestäny vuosiin,jotenka se ohitettu aluminipuikolla,releitä en ole kerenny laittelee enkä ledeihin päivittelemään kun tuota pimeää ajoaikaa ei tässä paljoa tule ja lumet työntää melkee yhden työvalon voimin.

Sulakkeeton virtapiiri on aina riski. Mikäli siellä mittariston takana yksikin virtajohto nappaa runkoon, niin sen jälkeen alkaa käry nousta. Siitä syystä laitoin sulakkeen myös virtalukon virtapiiriin.

Olikohan se niin, että "System Lucas" 25A posliinisulake on laitettu suojaamaan valoja. Muu sähköistys oli "oman onnensa nojassa". Eihän niissä sen ajan traktoreissa kovin paljon ollut sähköjä. Sitäpaitsi Lucas ja Bosch järjestelmissä sulakkeet olivat eri kokoisia eivätkä sulakkeiden sähköiset ominaisuudetkaan olleet identtisiä. Tosin normaalikäyttäjälle riittää, kun sulake asettuu pesäänsä, päästää sähköä läpi ja ampeereiltaan on suunnilleen sama kuin alkuperäinen. Saksalaisen ja englantilaisen erilainen suhtautuminen sähköön näkyy vaikkapa vertailemalla -68 mallin Cortinan ja samanikäisen kuplan "sulaketaulua". Cortinasta en löytänyt yhden ainutta sulaketta (saattoi se system lucas jossain olla), mutta kuplassa niitä on suunnilleen jokaiselle polttimolle.

Autopuolella on myös käytössä sulaketta (fuse) yksinkertaisempia turvavälineitä, joita puhutellaan nimellä "fusible link". Se on pätkä johtoa tai metalliliuska, joka sulaa poikki oikosulun tapahtuessa ennenkuin kaikki johtosarjat savuavat. Tämä sijoitetaan yleensä akun läheisyyteen "pääsulakkeeksi" tai jonkun virtasyöpön paksun johdon suojaksi ja yleensä virrankesto jostain 50A ylöspäin useampaan sataan. Starttimoottori tietenkään ei kuulu tämän suojauksen piiriin, kun tuhannelta ampeerilta suojaaminen ei ole muiden laitteiden tai johtojen kannalta käytännöllistä. En tiedä onko näitä nykytraktoreissa, luultavasti on kun kerran autoissakin.

Hommat aloitettu, kojetaulu purettu ja pesussa.
Merlkkaaminen on suunniteltu.

Purettu kojetaulun sähköt ja laitettu likoon.

Meillä taas on jo -70 Cortinassa kaikille muille sulake paitti vilkuille ei ole ja siitä se meinaskin palaa kun vilkkurele putos metallisen kojetaulun sisälle!
Tais tulla sulakekotelo Cortinaan joskus -69 vissiin koska aiemmissa ei ollu...
Mutta empä ole missään tainnu löytää starttien kohdalta minkäänmoisia sulakkeita,Japseissa taisi olla sitten akulla pääsulake joka paloi niin kaikki oli mykkänä.

Nyt se sitten alkoi, minun sähkötietämykseni (siis tiedon puute) paljastua.
Sain Peteriltä sähkökaavion (vaikka niitä jo muutama kotimaastakin löytynyt/saanut kiitos) kaaviossa oli ihan selkeästi + navasta viiva maamoidukseen ja - navasta starttiin, olen kyllä kuullut että nämä Lucaksen ihmeet on + maadotettu, mutta kertokaa ihan rautalangasta tämä asia minulle (toivottavasti siitä joku toinenkin saa avun)
Minulla on siis jälkeenpäin asennettu vaihtovirta laturi.

Vanhat 40-luvun ja osin 50-luvun sähköjörjestelmät olivat + maadoitettuja. Kaikissa uudemmissa on - maadoitus. Tämä - maadoitus koskee siis koneita ennen Implematic ja Selectamatic malleja.

Noniin Peter unohtanut mihin malliin laittoi minulle osia