Hydra-Shiftin rakenne

Pitääkö seuraava tieto paikkansa hydra-shftin osalta?
Vaikka Maxxum projekti on aloitettu Melthamissa,niin laatikon osalta yhteneväisyys edes ajatuksen tasolla ei etene neljää pikavaihdetta pidemmälle Hydrashiftin kanssa.
Maxxumin Powershift on toteutettu pakoilla niinkuin pikavaihteet yleensäkin ja HS perustuu pantajarruihin.
HS on vaihteistonkuoriltaan perinteinen Taavetti,eli itse vaihteisto on erillinen "kelluva" yksikkö ulkokuorien sisällä kun taas Maxxum on tehty niinkuin traktorit yleensä,eli ulkokuori on myös vaihteiston runko/kuori.
Ihan vaan kiusaksi pitää todeta kun Tommi moitit Leylandin valuja/nostolaitetta vanhanaikaisiksi,niin toteutukseltaan Leukun nostolaite on kyllä lähempänä nykyaikaisia isoja traktoreita kuin esim. 60-70-lukujen MF ja Ford.
Eipä juuri tänäpäivänä tule vastaan traktoria jossa olisi nostolaitteen poikittaisakseli/nostosylinteri vaihteiston kannessa kuskin perseen alla.Lähes poikkeuksetta nostolaitteen poikittaisakseli sijaitsee traktorin taka-akselin takapuolella nykyaikaisissa koneissa.Esim. Maxxumissa joka oli huippu nykyaikainen tullessaan markkinoille 90-luvun taitteessa on täysin Leyland tyylinen "reppu".
Ja nyt kuuluu kaikkien kilpaa haukkua Leukun nostolaite kuinka paska se on,mutta nyt tarkoitin vaan toteutus tapaa miten palikat traktorin takapäässä on,enkä sitä että mikä on hyvä tai huono.
Taavetin nostolaite taas on toteutukseltaan vähintäänkin eksoottinen jos vertaa muihin...
Kirjoitus lainattu Masinisti palstalta.
Olkoon mitenkä toteutettu tahansa on se kyllä mukava ajella, pois en antaisi. Vaikka olin ensi erimieltä, kun ensimmäisen Hydra-Shiftin hommasin.  

Se henkilö joka on kirjoittanut Masinisti lehteen ja sanonut, että Hydra Shift perustuu jarrupantoihin, ei ole ollut perillä vaihteiston toiminnasta. Hydra Shift perustuu kahteen planeettapyörästöön. Planeettavaihde on alennusvaihteella, kun siihen ei syötetä hydrauliikkapainetta ja silloin kiristetään jarrupanta jousen avulla planeettayksikön rummun ympärille.. Suora vaihde saadaan syöttämään hydrauliikkapainetta planeettapyörästön sisällä olevaan hydrauliseen monilevykytkimeen ja samaan aikaan jarrupannan mäntään, jolloin jarrupanta irtoaa planeettayksikön rummun ympäriltä. Jarrupannat hoitavat vain ja ainoastaan moottorijarrutuksen silloin, kun planeettayksikköön ei syötetä painetta. Jarrupannat eivät hoida vaihtamistapahtumia. Planeettavaihteisto yrittää hyrrävoimasta johtuen pyöriä taaksepäin silloin, kun se on alennusvaihteella. Tämä estetään yksikön keskiosassa olevalla vapaa kytkimellä (räikkäkytkimen mallinen).
1-vaihde: Molemmat yksiköt paineettomat, monilevykytkimet auki, räikkäkytkimet estävät pyörimisen väärään suuntaan, jarru pannat ovat kiinni ja yksiköt ovat alennusvaihteella.
2-vaihde: Ensimmäisen yksikön monilevykytkin kiinni ja jarrupanta auki. Yksikkö on suorassa vedossa ja takimmainen yksikkö on alennusvaihteella (katso 1-vaihde).
3-vaoihde: 2-vaihteen tilanteet ovat päinvastaiset, ensimmäinen yksikkö alennusvaihteella ja toinen yksikkö suoralla vedolla.
4-vaihde: Molempien yksiköiden monilevykytkimet ovat kiinni ja kummatkin yksiköt suorassa vedossa. Jarrupannat ovat auki.

kaksoiskappale poistettu

Kiitos valaisevasta kirjoituksesta.

Historia osaa kertoa, että kun Fordilla suunniteltiin Select-o-speed -vaihteistoa, oli melthamilaisella suunnitteluporukalla tilaisuus tutustua suunnitelmaan ja vaihtaa kokemuksia sen pohjalta mitä heillä itsellä oli autodrive -vaihteistosta, joka oli siis täysautomaattinen Hydra shift. Fordin puoliautomaattinen select-0-speed on rakennettu suunnilleen samalla periaatteella toimivaksi kuin HS -vaihteisto, mutta siinä on peräkkäin kolme planeettapyörästöä HS -vaihteiston kahden sijasta. Silloin nopeuksia saadaan kahdeksan.

Tuo David Brownin erillinen vaihdepaketti taka-akselikotelon sisällä tuli traktoriin sitä kautta, että yksi VAK1:n suunnittelulähtökohta oli, että kaikki pääkomponentit pitää pystyä remontteeraamaan traktoria katkaisematta. Katkaisu oli maaseudun huonoissa korjaamoissa työlästä, joten vaatimus on sitä kautta ymmärrettävä. VAK1:een tuli silloin yhtä valua oleva runkopalkki, jonka päälle aseteltiin moottori kytkimineen sekä vaihdelaatikko. Täyspitkästä runkolevystä luovuttiin muistaakseni Cropmasterin tullessa markkinoille koska pitkää runkopalkkia ei suostunut valamaan kuin kaksi valimoa Yorkshiressa. Pienempiä valuja pystyivät tekemään useat valimot, joten sillä saatiin lisää tuotantokapasiteettia ja myös parempi mahdollisuus kilpailuttaa toimittajia. Valmistus- ja kokoonpano oli siis ehditty organisoida ja sijoittaa kokoonpanoon irtovaihteiston konseptilla, eikä kukaan keksinyt järkisyytä luopua siitä myöhemmin. Ratkaisu tajosi mm. sen, että samalle rungolle voitiin asentaa joko 1+4 tai 2+6 vaihteisto, kuten Cropmasterin kohdalla aluksi tehtiin.

Tuolla FB:n DB-ryhmässä näkyy aina silloin tällöin mielenkiintoisia tehdaskuvia, ja tämä on yksi niistä.

elikkäs tuo värkki hoitaisi vaihteenvaihtamisen napinpainalluksella 1-4? mulle tuollainen!

Näin se olisi. Oli vain maininta että tuo olisi ollut se yksi ainoa proto. Tuolla ryhmässä näkyy tosiaan silloin tällöin kaikenlaista proto-kuvaa tehtaalta. Viimeksi oli 90-sarjaan (mielestäni) istutetusta Cummins koneesta. En sitten ole ollenkaan varma oliko cummins, mutta joku jokaiselle sylinterille omilla kansilla varustettu moottori se oli. Ja tehtaan kuvia ne olivat.

Traktoripostiin on tulossa artikkeli noista Cummins-koneisista Taaveista. Puolivalmiina on myös juttu Hydra-shiftista ja hautomakoneessa myös tarinaa DB 1100:sta. Seuraavassa numerossa, joka ilmestyy kai huhtikuun tienoilla, pitäisi oleman juttua DB:n kuutosten kehitysvaiheista ja/tai implematic hydrauliikasta. Kirjoittaja on sen verran tuttu, että arvelin...