1410 taavetin sisäpuhaltimen katkaisin?

Onko kukaan joutunut vaihtamaan sisäpuhaltimen katkaisinta näihin sekura-hytillä oleviin taavetteihin? Ongelma on että alkuperäseen katkaisimeen tulee yks plussapiuha ja lähtee yks, katkaisin toimii kolmiasentoisesti, niin että asennossa 1. virta menee ohuen vieterin kautta, joka toimii vastuksena. Asennossa 2. menee paksumman vieterin kautta mikä vastustaa vähempi, ja puhallus täysillä asennossa 3. menee ohi vastuksen. Laitoin normi vipukatkaisimen kun en mistään löytänyt alkuperäismallista, mutta tympee kun talvella jäähtyy lämmityslaitteen kenno ja työntää pakkasilmaa sisään. Kesällä miellyttävä, melkein kun ilmastointi Nykyään taitaa olla nuo puhalluskatkaisimet semmosia että katkaisijalta lähtee monia piuhoja ja nopeudensäätö on tehty jollain säätimellä.

Se on etsittävä sitten jostain se 3-asentoinen katkasia sillä luulis homman pelittävän

Puhaltimessa ei voi olla 3 nopeutta jos katkaisijasta lähtee vain yksi johto vastuksille. Vastuksista lähtee vain yksi johto moottorille. Kylmä kenno ei johdu puhaltimen katkaisimesta, vaan lämmön säätöhanasta (vesi ei kierrä kennossa), tai sitten traktorissa on hana termostaattikotelon lähettyvillä jonka avulla suljetaan veden meno lämityslaitteen kennolle.

OlleK kirjoitti:Puhaltimessa ei voi olla 3 nopeutta jos katkaisijasta lähtee vain yksi johto vastuksille. Vastuksista lähtee vain yksi johto moottorille. Kylmä kenno ei johdu puhaltimen katkaisimesta, vaan lämmön säätöhanasta (vesi ei kierrä kennossa), tai sitten traktorissa on hana termostaattikotelon lähettyvillä jonka avulla suljetaan veden meno lämityslaitteen kennolle.

Kyllä voi, kun ne vastukset on katkaisijan yhteydessä, kuten David94:n viestissä on mainittu.

Korjaus on yksinkertaisesti löytää katkaisin, jossa vastukset ovat mukana. Näitä olen nähnyt jossain autosähkötarvike hyllyssä. Toinen vaihtoehto on ostaa 0-1-2-3 asentoinen katkaisin ja siihen sopivat lämmityslaitteen vastukset. Kytket vastukset ennen moottoria 1 ja 2 johtoon. Sitten kaikki johdot samaan liittimeen ennen moottoria, ja moottori saa virtaa edelleen "yhdestä johdosta".  Vastusten lämpeneminen on huomioitava.

Tässä nyt nopean googlauksen tuloksena esimerkki: https://www.jussinmaki.net/autosahko/tuote/vastuskatkaisin-3-nop/1000-0045/

Kylmään kennoon taas sellainen juttu, että moottorista ei kevyellä käytöllä riitä lämpöä hyttiin jos puhallin on täysillä. Lämpeneehän se ilma toki, mutta käytännössä virtaus on niin kova, että ei se hytissä juuri lämmitä. Itselläni sekurahytillisellä taavissa parhaiten lämpöä tulee, kun puhallus on 2 asennossa ja lämmönsätö täysillä. Silloinkin kevyellä käytöllä se on haaleaa ilmaa, mitä sieltä tulee. Kyllä lingotessa lunta esimerkiksi saa kääntää lämpöhanaa pienemmälle, kun lämpöä tulee reilusti.
Kennon joskus puhdistin eikä se tukossa ole, jäähdytysnesteet vaihtelen parin vuoden välein. Ne metalliputket siellä hytin pilarissa hukkaa lämmön. Käytän myös talvisin jäähdyttimen edessä pahvia (kokonaan kiinni) se auttaa mukavasti lämpenemiseen. Edes raskaassa käytössä ei talvikäytössä pahvi ole haitaksi.

Se, että vastukset ja katkaisija ovat samassa paketissa, ei tee selostukseni virheelliseksi. Johto moottorille lähtee tässä tapauksessa katkaisijan yhteyteen rakennettujen vastuksien jälkeen.

Eipä kai, aloituksessa ei esitetty, onko vastukset erillään vai ei. Alkuperäisessä katkaisimessa kun ne ovat kiinteästi siinä katkaisijassa kiinni, ei johtoja ole välissä kuten ymmärrettiin. Tuli nyt asia täsmennettyä.

Kiitos vastauksista! Lämmityslaitteen hana ja vesipumpun hana on auki. Tuo Pauligin laittama linkki on hyvä, just tuollainen katkaisin on alunperinkin missä vastukset on katkaisimen yhteydessä. Taisin katella Marjakankaalta ja IKH:lta ja totesin et niitä ei enää saa En varmaan osannu vastuskatkaisimen nimellä hakea. Mulla on omassa taavetissa sähköinen kiertovesipumppu mikä kierrättää vettä vesipumpulta lämmityslaitteen kennolle, näin on moni tehnyt jos ei tahdo lämpö tulla hyttiin. Ei silti oo kova lämpeemään, totta on et vaatii kuormitusta. Katsotaan nyt jos tuon katkaisimen hommais ja sais puhalluksen pyörimään hiljempaa.

Purkuautoista löytyy katkaisijoita, joissa on pykäliä enemmänkin ja ihan säätövastuksellakin varustettuja nappuloita. Eivät vaan ole välttämättä helposti asennettavissa alkuperäisen tilalle.

Ahaa että katkasiassa tehovastukset,joo anteeksi kun en tajunnut,joo kai niitä on sitten muuallakin autoissa mutta miten saa sovellettua se eriasia,kumma kun noin tehneet,lie sitä Brittihuumoria heh...

Saatto olla et vähän huonosti selitin mistä on kyse. Yllätyin itekkin tuosta ratkasusta, toisaalta yksinkertanen ja järkevä, ja onneks noita saa vielä.

Saattaa löytyä jostain motonet/biltema tyyppisestä paikastakin kyseinen katkaisin.

Se lämmön puute johtuu moottorin kylmänä käymisestä ihan kertakaikkiaan.

Niin jos termostaatti juuttunu auki tai ei ole ollenkaan ei lämpene ja kylmällä kijuttaessa kuluu moottorikin äkkiä,ensimmäisenä kannattaa se katsoa,toki jos kovilla pakkasilla ajelee on sitten joko alkuperäset kaihtimet pidetttävä kunnossa tai pahvia nokalle jos kaihdinta ei ole,tuttua on tuo kylmäkäynti monesta laitteesta

jusape kirjoitti:Eipä 1410 koneissa enää mitään hiton "kaihtimia" ollut ......

Kyllä tais taavetissa olla 90-sarjaan asti kaihtimet, toki voi olla että se on ollut vain osassa koneissa ja lopuista revitty 90-luvulla mädät riekaleet pois.

ei oo kaihtimia ei.

Siksipä ne nykyajan laitteet Suomen pakkasissa kylmänä käykin kun ei semmosia enää ole tai poistettu,lämpimiin maihin kun autotkin nyt suunniteltu ja kun heittää sen -15- -30 pakkastaalkaa käydä kylmänä ja huohottimet tukossa,miten lie työkoneissa...kylmänä ainakin käy.

Kyllähän se on niin, että onneksi nuo sielunvihollisen keksinnöt rullakaihtimet on poistuneet keulalta. Ihmiset ei osanneet niitä käyttää niinkuin kuului. Parempia olivat sälekaihdin-tyyppiset, eivät rasittaneet pumpun laakereita, siipiä eikä myöskään aiheuttaneet syyläriin epätasaisia lämpölaajenemisia, mitkä saattoivat rikkoa senkin.

Jos tarvitsee, niin ihmiset osaavat tukkia jäähdyttäjää muutenkin ja tietysti kunnossa oleva termostaattikin hoitaa hommansa.

Ja tosiaan, ei 90-sarjalaisissa niitä rullakaihtimia enään ollut. Minulla on -66 tehdyssä 880:ssä jäljellä vielä pätkä sitä palloketjua ja sen ohjainmet, mutta ei kaihdinta. Siinä varmaan tehtaalta lähtiessä varmaan on ollut täydellisenä.

Jaa on tuo meidän Natikassa kestäny vesipumppukin jo 60v ja nyt sitten innostuu vuotamaan kun painetta kertyy,että tiedä niiden kaihtimien huonoudesta?
Kumpi sitten lie huonompiparempi että joutuu vaihtaa pumpun tai korjauttaa moottorin kun kylmä rikkonu...
No eipä näistä sen enempää kun jokaisella on oma mielipide ja nykytekniikka aivan erilaista kun 60v sitten niin verrata ei enää voi,termostaatit kyllä tärkeimmät

mattkau kirjoitti:Kyllähän se on niin, että onneksi nuo sielunvihollisen keksinnöt rullakaihtimet on poistuneet keulalta. Ihmiset ei osanneet niitä käyttää niinkuin kuului. Parempia olivat sälekaihdin-tyyppiset, eivät rasittaneet pumpun laakereita, siipiä eikä myöskään aiheuttaneet syyläriin epätasaisia lämpölaajenemisia, mitkä saattoivat rikkoa senkin.

Jos tarvitsee, niin ihmiset osaavat tukkia jäähdyttäjää muutenkin ja tietysti kunnossa oleva termostaattikin hoitaa hommansa.

Ja tosiaan, ei 90-sarjalaisissa niitä rullakaihtimia enään ollut. Minulla on -66 tehdyssä 880:ssä jäljellä vielä pätkä sitä palloketjua ja sen ohjainmet, mutta ei kaihdinta. Siinä varmaan tehtaalta lähtiessä varmaan on ollut täydellisenä.

Harvaa varustetta osataan käyttää kuten suunnittelija on sen tarkoittanut, käyttöohjeen lukeminen ja ymmärtäminen on jäänyt monelta vaiheeseen. Ymmärrettävästi rulaverho on ollut edukas ja helppo asenteinen lisävaruste verrattuna sälekaihdin rakenteeseen. Omassa 1390 on nuo kaihtimen osat vielä osittain paikallaan ja tuntee tuo varaosakirjakin tuon varusteen. Toki se on lisävaruste eli ei välttämättä ole kaikissa koneissa.

Kaverilla ollu ihan uusiauto 2 vuotta eikä ole lukenu ohjekirjaa vieläkään...että mikään ei ole muuttunu,NYT kuulemma vahingossa löyti jonkun SPORT napin autosta heh,sanoin että kannattaiskohan se ohjekirja lukea?
No nyt menin asiasta sivuun mutta ei pahastuta,toiset saa nyt jatkaa jospa aloittaja apua tarvii lisää..,minä kiitän.

En tiedä onko muut tehneet ja vastuuta en tietysti voi ottaa, mutta lämmöt monessa koneessa karkaa termostaatin laipan ja kannessa olevan pesän välistä, itse liimasin moottorisilikoonilla termostaatin laipastaan siihen pesään kiinni. Näin ollen kylmällä koneella termari on kiinni ja eikä oo vuotoja niin vesi lämpeää nopeammin. Siihen laippaan pitää vain ehottomasti porata pieni reikä jos näin tekee, ite porasin n. 1 mm:n terällä. Pääsee ilmat pois systeemistä. Mulla muuten on -77 vuosmallin 1410:ssä kaihdin mutta jälkiasenteinen, peittää puolet syyläristä isoimmillaan, asennettu 2010-luvulla.

Kaihtimen huono puoli on siinä, että jos se on kiinni puoleen väliin saakka niin puhallin saa helpommin ilmaa akselinsa yläpuolelta ja siitä syntyy vesipumpun akselia taivuttava voima, joka tietenkin tekee laakeriin poikittaisen momentin pyörimissuuntaan nähden. Se kuluttaa laakerin väljäksi ennen aikojaan jos tilanne saa jatkua. Kaihdin on oikeastaan perintöä siitä ajasta kun käytettiin petrolia polttoaineena. Kun kaihdin oli kiinni, lämpeni moottori aluksi bensalla ajellen nopeammin kuin ilman kaihdinta. Kaihtimen käytöllä saatiin bensan käyttöaika lyhyemmäksi ja polttoainelasku pieneni. Dieselissä sen käyttö tuntui perustellulta siksi, että kevyellä kuormalla moottori lämpenee tosi hitaasti ja sen seurauksena vanhan ajan dieselpolttoaineessa epäpuhtautena ollut rikki muodosti sylinterin kylmille seinämille tiivistyvän kostean pakokaasun kanssa rikkihapoketta, joka nopeutti sylintereiden kulumista hurjasti. Nykyään polttoaineiden rikkipitoisuudet ovat niin pieniä, ettei asiaan kiinnitetä enää huomioita.

Kaihdin jäi pois silloin kun traktoreihin tuli Sekura ohjaamot ja 1410 (12) oli ensimmäisiä malleja Sekura S74 ohjaamolla. Missään 90- tai 94-sarjan traktorissa ei ollut kaihdinta.-