Kysymys Selectamaticin ohivirtausventtiilin rakenteesta

Avasin vuoden 1967 DB 990 Selectani hiipuneen nostolaitteen pudotusventtiilin luukun ja itse pudotusventtiilin vieressä olevan ohivirtausventtiilin, jonka puhdistin Erkin moneen kertaan tällä palstalla antamien perusteellisten ohjeiden mukaan. Nostokyvyt palasivat, puuttuvista voimista on enää syyttäminen horahtanutta pumppua, ja se on oma juttunsa.

Mm. tässä hienossa ketjussa asiaa käydään läpi: https://www.taavetti-talli.net/t3839-db-1200-hidas-nostolaite
En ole sen kummemmin näitä avannut kun sille ei ole ollut tarvetta. Ohivirtausventtiilin tulpan meisseliura on kuitenkin saanut kipeitä, konetta on ennen minua joku sepittänyt. Tässä koneessa on nostosylinterin valukopan päällä paluuvirtasuodatin.

Itse ohivirtausventtiilinhän tulisi koostua tulpan alla olevasta karasta (1.), karan sisällä tulppaa vasten olevasta jousesta (2.), jousen alla olevasta messinkimutterista (3.), mutterin alla olevasta 0,8 millin reiällä varustetusta kuristinprikasta (4.) ja prikan alla olevasta nylonsihdistä (5.).

Kauhas-Matin saman ketjun kertoman mukaan vanhimmissa Selectoissa ei ole tuota sihtiä, eikä tässä minun vuoden -67 koneessani sitä todellakaan ole. Tosi hassua on silti se, että karan ns. kuristinprikka oli täysin sokea, siinä oli vain reiän aihio. Kysymys ei ollut roskasta reiässä.

Katkaisin millin paksuisesta hakaneulasta terän ja porasin sen kärkiosalla ehkä noin 0,8 millin reiän levyn keskelle.

Nostolaitteen kyvyt palasivat venttiilin puhdistuksen ja tuon porauksen jälkeen, voima oli hiipunut viime aikoina niin, että tyhjä takakuuppa ei enää noussut kuin täysillä kierroksilla jotenkin, ja reaktioajat nostolaitevivun liikkeisiin olivat tokuttoman pitkät. Etenkin reaktiotapa ja -nopeus muuttivat rempan jälkeen. Näin napakka ei nostolaite ole ollut liikkeiltään vielä minun aikanani.

Kysymykset:
- Miten tuon kuristajaprikan keskireiän puuttumisen pitäisi vaikuttaa nostolaitteen toimintaan?
- Ja mikä kaikkiaan on ohivirtausventtiilin tehtävä sekä miten se tehtäväänsä hoitaa?
t. Kauko Ollila

Noihin vanhempiin selectamaticeihin, joissa ei ole alunperin ollut sitä nylon -sihtiä, se kannattaa lisätä juuri siksi, että se kuristinprikan neulanmentävä reikä ei tukkeudu niin usein.

Jos kuristinprikan reiän poraa tuntuvasti isommaksi, se aiheuttaa nostolaitteeseen haamunoston. Jousi jaksaa painaa liian lujasti venttiilin karaa alaspäin jos kuristinlevy vuotaa liiaksi läpi ja se aiheuttaa sen verran nostopainetta, että öljyä tuppaa sylinterilinjaan.

erkki kirjoitti:Noihin vanhempiin selectamaticeihin, joissa ei ole alunperin ollut sitä nylon -sihtiä, se kannattaa lisätä juuri siksi, että se kuristinprikan neulanmentävä reikä ei tukkeudu niin usein.

Jos kuristinprikan reiän poraa tuntuvasti isommaksi, se aiheuttaa nostolaitteeseen haamunoston. Jousi jaksaa painaa liian lujasti venttiilin karaa alaspäin jos kuristinlevy vuotaa liiaksi läpi ja se aiheuttaa sen verran nostopainetta, että öljyä tuppaa sylinterilinjaan.

Jees, kiitos Erkki. Tässä prikassa ei tosiaan ollut sitä läpireikää minkäänlaista, mutta nyt on hiukan alle millinen. Mutta otanpa Pihlajaniemeen yhteyttä jos sieltä löytyisi sihti. Samalla voisi katsastaa, löytyykö hydepumpun tiivisteet.
t. Kauko Ollila

Se, ettei siinä ollut reikää laisinkaan, kuulostaa kyllä oudolle. Kun reikä alkaa tukkeutumaan, nostolaite muuttuu epämääräisen hitaaksi ja kokonaan tukossa ei nosta ollenkaan. Olisiko jostain sen verran sitten vuotanut ohi, että toimi kuin "puoliksi tukossa". Sen kyllä pystyn kertomaan, että oireilu siiviläprikan kanssa vähenee suorastaan dramaattisesti, jos ilman sitä piti putsata satunnaisesti pari kertaa vuoteen niin nyt on mennyt nelisen vuotta ilman ongelmaa. Kirjojen mukaan reiän tulisi olla .020-.021".

Ohivirtaus- ja pito/laskuventtiilien toiminnan selittäminen on ehkä helpompaa, kun katselee Implematicin vastaavaa mekaanisesti ohjattua venttiilistöä, Selectassahan ne on hydraulisesti esiohjattu. Ensinnäkin nämä venttiilit on "pressure balanced", olisiko suomeksi painekompensoidut eli normaalitilassa myös luistin yläpuolella on hydraulipaine ja niitä pystytään käyttämään jousella ja ulkopuolisella vivulla 150bar hydraulipaineen "puuttumatta asiaan". Nostoasennossa molemmat venttiilit ovat kiinni ja paine pääsee nostosylinterille. Kun nostolaite on halutussa kohdassa avataan ohivirtausventtiili, jonka kautta virtaus pääsee vapaasti öljytilaan. Pitoventtiili on kiinni ja nostolaite pysyy ylhäällä takaiskuventtiilin ansiosta. Kun nostolaitetta lasketaan, avataan myös pito/laskuventtiili ja öljy pääsee sylinteriltä sen kautta öljytilaan. Implessa tämä ohjailu siis tapahtuu mekaanisesti suoraan käyttövivun välityksellä ja Selectassa karaventtiilin ohjaamana

Juu, jos kuristinprikan reikä tukkeutuu, lakkaa nostot kokonaan. Kun nostovipu on edessä, painaa pumpulta tuleva öljyvirta ohivirtausventtiilin karan jousipainetta vasten ylös porauksessaan ja silloin avautuu öljylle ohivirtausventtiilin porauksen seinämästä aukko linjaa, jota pitkin öljy menee takaisin öljypohjaan. Nostolaite ei sillon nosta. Kun vivun vetää taakse, sulkeutuu ohivirtausventtiili karan yläpuolella oleva kanava, jolloin paine karan ylä- ja alapuolella tasaantuu karassa olevan reiän kautta samaksi, jolloin, koska jousivoima on karan yläpuolella, kara painuu pohjaan ja sulkee ohivirtauksen venttiilin porauksesta. Silloin paine kasvaa ja se pakottaa öljyn takaiskuventtiilin kautta sylinterlinjaan, jolloin nostolaite alkaa nostaa. Jos se kuristinprikan reikä on tukossa, ei paine pysty oikein tasaantumaan luistin ylä- ja alapuolen kesken kuin hyvin pienen vuotovirtauksen kautta luistin ja sen porauksen välistä, jolloin noston alku viivästyy niin, että se loppuu käytännössä kokonaan.

Jos kuristinprikan reikä on liian suuri, sen kautta virtaa öljyä luistin yläpuolelle niin runsaasti, että vaikka nostovipu on edessä, niin tyhjät varret pyrkivät nousemaan ylös pienellä voimalla. Ne saa kyllä painetuksi alas aika pienellä ponnistuksella, mutta sellaista voimistelua ei kukaan halua tehdä työhommissa. Raskaamman työkoneen kanssa systeemi pelittää kuitenkin lähes normaalisti, nostoon vaan ilmestyy yhdenlainen äkkinykäys kun kuristinprikan vaimentava vaikutus on heikentynyt.

Pumpun tiivisteistä sen verran, että 0-renkaiden vaihto ei ole hankala toimenpide, mutta jos pumpun pesän poikittaisvälys on kasvanut, välystä täytyy shimmata oikein ohuilla täytelevyillä, koska jos aksiaalinen puristus 0-renkaita vasten jää liian pieneksi, sinne jää pientä vuotoa, joka pahenee aika nopeasti. Jos shimmaus taas painaa 0-renkaat liian tiukalle, alkaa liika kitka aiheuttaa pumpun päätynappuloiden ylilämpenemistä, jolloin 0-renkaat saattavat kuumeta liikaa ja litistyä kuumina löysiksi. Tiivisteiden vaihdon jälkeen pumppu ei saa pyöriä "kuin tyhjää vaan" , vaan kun sitä kääntää hammaspyörästä, niin se onnistuu, ei ihan kevyellä, mutta kevyehköllä sormiotteella.

Älä osta pumpun tiivisteitä ennen kuin olet avannut paikat ja katsonut pumpun tyypin.

Lykka till.