DB moottori vieraissa

onko arvon asiantuntijoilla tietoa että onko David Brown moottoreita ollut kuinka vieraissa koneissa kiinni kuten: traktoreissa, leikkuupuimureissa, pyörökuormaajissa tai vastaavissa.
vai onko näillä Perkkinseillä, Valmeteilla, Cumminseilla tai vastaavilla suurtuotanto moottoreilla ollut tässä monopooli.
100 hp. kuutosmoottorikin on aika voimanpesä, että monenlaista käyttöä sillekin varmasti olisi/on löytynyt.

Kuutosmoottoreita ei ole tainnut olla vieraissa, mutta muita on ollut varsin monenlaisissa paikoissa.

DB nimitti irtomoottoria "skid unit" -nimellä ja joskus siinä meni mukana vaihdelaatikko ja taka-akselikin.

Liukuohjatussa Case "Bobcatissa" on kolmipyttyinen 2.7 litran ikiliikkuja. Lusikka-haarukka Case 580:ssä taitaa olla sama moottori kuin 995:ssä (tai 1390:ssä). Bonser trukkeja on tehty DB:n alustalle, samoin on tehty itseliikkuvia jurtinnostokoneita ja isoja itseliikkuvia kasvinsuojeluruiskuja. On ainakin yksi puimurivalmistajakin käyttänyt DB:n nelipyttyistä, joku britti se oli, en muista merkkiä. Venekäyttöön marinoituja moottoreita on tehty vissiinkin ensikertoja jo 40-luvun lopulla. Douglas merkillä on tehty lentokenttähinureita joissa moottori ja voimansiirto on DB:ltä. Veikkaan, että on lisäksi kompressorivaunuja, pumppuja, generaattoreita ym paikallliskäyttöön menneitä moottoreita vino pino. Suomessa nuo ovat melko harvinaisia kaikki. Moneen teollisuuskäyttöön neloset on liian pieniä ja kuutosten aikana päämies oli Amerikassa ja tuotepolitiikka oli erilaista.

Joo,tuollainen Bonser on täällä paikallisessa puutavaraliikkeessä,yksi kaveri kyllä meinasi,että taavetin 5,4 litran kuutosmoottoria on käytetty Casen pyöräkuormaajassa 80 luvulla,sellainen oli monttukoneena tuossa Ranuan puolella aikanaan,lieneekö sitten oikeaa tietoa,ja oliko siihen customoitu se taavin moottori.

Se casen tekemä bobcatti,ennen bobcattiaikakautta oli ollut tosi hyvä peli,ammattikoulun opettajani oli sellaisella ajanu aikanaan paljon,ja sanoi,että oli tosi mahtava peli,ei ollut moottori heti kontallaan,niinkuin muissa pikkukuormaajissa pruukas olla.

Niitä taavin moottoreita ja komponentteja on käytetty aika yllättävissä paikoissa ,tuo pyöränvälitys se on oikein kuuluisa siitä.

Koneistamon mies kahteli kerran,kun käytin yhtä kuutosen moottoria kampiakselin linjan tarkastuksessa ,että tuossa olis hyvä venemoottori,aikoi kysellä purkaamosta sellaista,välirungonki meinasi itse rakentaa,ja öljypohjan tietenki sitten siihen.

Oli Perkinsin nelonen silloin hänellä veneessä,mutta hän oli kuullut taavetin kuutosen hyrnytyksen,ja ajatteli,että siitä sais sieväkäyntisen veneen.

pitihän tuota Case 580 sitten GOOGlata, kun en ikinä moista ole nähnyt.

suomi24:tä löysinkin mielenkiintoisen mollaamisketjun joka kertoo taas selvästi eräiden asennoitumisongelmasta David brownia kohtaan.

nim. puuhajukka kysyi Casen hyvistä ja huonoista puolista ja tässä hänelle vastauksia.

kertomista kirjoitti:

hyvistä puolista. Näyttää kyllä lukevan että myyty! Toivottavasti ei sinulle. Jos ikävästi kävi niin eiköhän niitä huonoja puolia jo ole tullut ensimmäisten öljysuihkujen siivittämänä esille

kaivajako kirjoitti:

Paljon ja paljon, mutta taitaa vielä olla ne pahimmat eli moottori ja momenttiongelmat mukana.

eräs ihminen:

Sanoisin että kuvan keltainen Caterpillar 428 C on parempi. Ei ole ongelmia moottorin kanssa kuten Case 580 sarjassa, tuossa Casessa saattaa olla David Brownin moottori, onhan se aika vanhan näköinen vehje. Case 580 sarjassa vaihdelaatikon kanssa on varmasti ongelmia, mutta Cat 428 C sarjassa niitä ei ilmene siinä määrin kuin Casessa.
Casessa tulee moottoriviat esiin ennemmin tai myöhemmin ja epäilen että tuossa kuvan Casessa ei ole tarpeeksi tehoja...

Ja mitä tulee tuohon uuteen Case 580 Super M sarjaan, niin voin sanoa että eipä sitä voi edes verrata Caterpillariin, kuormaustehokin Caterpillarissa on parempaa luokkaa kuin missään Case 580 sarjoissa.

Jos harkitset kaivurikuormaajan ostoa, osta Caterpillar, Casella ei saa kuin tuhoa aikaan.

no tulihan sieltä vastinekin. nim. puuhajukka näin:

On aivan naurettavaa väittää, että Catin mallisto olisi muka parempi kun sulla ei ole kokemusta Case 580 mallistosta. Et voi väittää, että Casessa on muka moottorivikoja, ethän ole edes koeajolla käynyt. Tarkempia vastauksia ja perusteluja väitteesi tarvitsee.

että näin. aivan mielenkiintoisia sovellutuksia tuli esille, ehkä tuo kaivuritraktori niistä parhaimpana.
tässä vielä kuva Case 580, suomen telakaivuri oy myynnissä olleesta:

Pohjanmaalla oli eräs Fordin myyjä joka "mollas" Taavettia sanomatta etteihän sen moottorissa ole kuin yksi runkolaakeri enempi kuin moperissa. Samaisen asian kertoneet oikein siniset Fordin miehet tunnustivat ennen omistaneesa viritetyn DB 995, oli kuulemma vetänyt paremmin viljakuormia vastamäkeen kuin 90 hv. Ford ja silti ollut vielä pienempi ruokainen.

Hehheh.. kyllähän se on helppoa selittää mitä vain näin nettiaikana.. joo, mulle kävi näin, jouduin hommiin yllättäen case 580 F kaivurilla, kun oli hommat tehty, katselin vähän jotta onpa tutun näköinen moottori, david brown siellä luki. Sama motti taitaa olla 1390 kanssa. Myöhemmin katselin jotta tuota F-sarjaa tehty ainakin -82 -83

Case 580 on Suomessa aika harvinainen esitys, mutta kyllä niitä turistimatkoilla näkee kaivantojen reunoilla muualla Euroopassa.

Juu kyllä niitä mollataan, olikohan niin, että vaihteisto on täkäläisiin olosuhteisiin vähän alamittainen tai jotain semmoista. Moottori on kaivurikäyttöön pienehkö, mutta tuskin sen luotettavuudessa mitään ongelmaa on, ainakin maatalouskäytössä ne pelittää hyvin.

Monet on kyllä mestareita mollaamaan sitä mitä naapurilla on pihassa, olkoon kysymys autoista, traktoreista, moottoripyöristä ja vaikka mistä. Oma ostos on aina paras ostos. Ihmiset on semmoisia.

Itsellä ei ole kokemusta case 580 koneesta,mutta valmetin myyjän kanssa oli siitä puhetta,hänellä oli niitä ollu kunnallisteknisissä hommissa,ja hyvin sanoi pelittäneen,kyllä ihmetyttää tuo moottorin moittiminen,jos sitä esiintyy,taavetin ns. kuivaputkiloki on ollut aina hyvä,rovaniemessä pukkasivat noilla vaarojen päälle tiet auki,ruuvilingot ,millä saivat vallin siirtymään,ja alueauroilla muuten,ja eikait se näyttänykkää,että voima olis loppunu,ja koneet olisivat olleet remontissa,ei sinne päinkää.

Litratilavuushan on aika pieni,joten ei siinä sellaisia vääntöjä ole kun jossain Fordin isommassa lohkossa.

Kestävyyshän taavetin moottorissa on aina ollut hyvä,kolmesta runkolaakerista huolimatta ei yhtään kampiakselivauriota ole ollut meillä koskaan,kansi ja vesiongelmia niissä ei esiinny ollenkaan,pienikulutuksinen vielä,aika vaikea sitä on moittia kyllä,jos tosiasiat tietää.

Kampiakselivaurioita on joillain esiintyny,sen tiedän,mutta täällä seki on ollut tosi harvinaista,kaksi nelosmoottoria,ja yhden kuutosen tiedän,mistä on menny kampiakseli,mutta toisia merkkejä on paljon enemmänki,mistä tiedän niitä menneen.

Simo etelässä ihmetteli samaa,nyt vasta kun oli ostellu 1200 malleja uudestaan,oli huhu kiiriny kampiakseliviosta,ja itsellä ei mitään tietoa asiasta,vaikka ikänsä näillä työjelleet.

Nostaakohan ne kierroksia niihin sitten niin järettömästi,vai mikä .

Muissa näissä hyvinä pidetyissä moottoreissa vaan tahtoo olla noita vesi,ym. ongelmia,mutta ei niistä pidetä ääntä.
Märkäputkikoneissa oli tietenki taavetillaki alapään helmatiivisteen vuoto ongelmia aikanaan,mutta -68 vuodesta eteenpäinhän niitä moottoreita ei ole tehty,ja ei nekään varsinaisia ongelmakoneita ollu,mutta kymmenin vuosien saatossa voivat alkaa vuotamaan,kun kumi kovettuu.

Se on vaikea uskottava monelle,mutta jos lähdettäis kiertämään nuo tilat täällä,missä on vielä taavetteja,ja alettais kahtelemaan ja kyselemään,että mitä on moottoreihin tehty,suurimmassa osassa on kansiki vielä Melthamin tehtaan jäljiltä,mutta se on monelle vaikea miellettävä,on traktoreita,että esim. kannen aukaisu on lähes jokatalvinen homma.

Tuossa oli yhen maanviljelijän kanssa puhetta ,jolla on kolme taavettia,1390,1394 ja 990 selectamatic,hän sanoi,että kyllähän se niin on,että jos traktorista joutuu moottoria käyttämään auki,on siitä paras maku pois,viisaampi on antaa olla tehtaan jäljiltä ne,ja jos eivät ole siellä osanneet tehä niitä niin,että toimivat,vaihtaa sitten sellaiseen,mikä toimii.

Niistäkään koneista ei ole vielä edes kantta raotettu.

Oikein tehty korjaus ei tietenkää pilaa traktoria,mutta tällä vanhemmalla miehellä oli tällainen mielipide,ja se osoittaa sitä suurta kunnioitusta ja luottamusta,minkä taavetti sillä tilalla on ansainnu,ja saavuttanu vuosikymmenien saatossa.

Ja niillä on tehty raskaita töitä pellonraivaus,ja metsäpuolella,ei tohtis moni lähteä niihin jyrkkärinteisiin vaaroihin yrittämäänkää,missä noilla on ajettu.

Maatilakuormaajan runkosovitteet on sielläki tilalla kahdessa taavetissa 990 ja 1394,taita olla Jaken tekemät,aika savottapelin näköinen 990 kuormaajan kanssa,jos tassut ei ole maassa keikkaa selällen,kun puomin kääntää taakse vähän kauemmas,mutta homma silti pelaa.

1200 historiasta tietää Anthony Heath, joka oli DB:n kenttäryhmässä aikanaan töissä vuosikaudet kertoa seuraavaa:

"Kun selectamatic- sarja esiteltiin niin tehokkain malli oli 990 jossa oli 55 hv. Markkinoinnista vastaava johtaja Tom Lazenby piti sitä ongelmana kilpailussa MF:n ja Fordin kanssa, "tarvitsemme jotain tehokkaampaa" ja sen seurauksena Herbert Ashfieldin tiimi pantiin suunnitelemaan jotain 65 hv luokkaan. Ashfieldin mukaan he pystyvät hieman parempaan jos on lupa edetä. Toisaalta 990 oli hyvä traktori ja se menestyi mukavasti, joten jotkut ihmiset yhtiön johdossa olivat sillä kannalla, että 990:n kanssa pärjätään bisneksessä toistaiseksi.

Todennäköisesti uutta isolohkomoottoria suunniteltiin jossain koska hallitusvetoisia suunnitelmia BMC Nuffieldin ja DB:n fuusioimiselle oli väläytelty jossakin. Samaan aikaan tehtiin taustalla kaikenlaista kehitystyötä, josta Melthamissa ei tiedetty mitään ennekuin vuosia myöhemmin.

Pääsin siihen käsityksen, että Herbert Ashfieldille oli niihin aikoihin annettu lupa ja määräys piristää 990:n moottoria. Henkilö, jota kutsutaan tässä John- nimellä tietää kertoa:

"Sir David oli nähnyt Amerikassa isot traktorit ja oli varma siitä, että Euroopassa mennään samaan suuntaan. Teollisuuskäytössä oli selvästi kysyntää 80...100 heppaislle koneille ja Caterpillar teki siellä hyvää bisnestä. Silloin Britannian kauppa USA:aan oli kuitenkin pahasti alijäämäinen ja hallituksesta päin tuli paineita kotimaan teollisuuden tukemiseen. Lopulta Harold Wilson päätti devalvoida punnan ja samanaikainen kotimaan teollisuuden ilmapiiri painoi tuontia vastaan kotimaisen tuotannon puolesta.

Teimme kehityshommia Lehigissä, vanhalla lentokentällä, muutaman mailin päässä ja tekemisistämme edes kaikki päällikkötasolla olevat tienneet mitään. Silloin kehitettiin telakonetta 990 pohjalta, mutta moottori oli liian pieni. Toisaalla oli suunnitelma 1010 -mallista liikkeellä ja siihen arveltiin tehtävän kokonaan uusi 75 hv moottori, jota mekin odottelimme.

Odotellessa simme käsiimme pitkäiskuisen 990 koneen josta oli otettu 65 HV. Kaksi 1010 prototyyppiä rakennettiin ja toista testattiin laajasti Burcoughin ja Southportin alueella ja toinen meni Mersey Docks&harbourille ennekuin se päätyi Liverpool Corporation s Parks&Garden osastolle. Yksi telaversio tehtiin 1964-1965 ja se vietiin maakaasuputkityömaalle. moottori oli kuitenkin alitehoinen eikä pärjännyt Caterpillarille.

Meillä oli kuitenkin parempi menestys toisen koetraktorin kanssa, jossa oli 65...70 hevosvoimaa ja järeämpi runko, jota testattiin useilla maatiloilla Penniinnien ympäristössä. Urakoitsija, jota toimi pääasiallisena testaajana, oli ajanut DB:llä sota-ajasta lähtien. Tehot eivät kuitenkaan riittäneet kunnolla mäkimaastoon raskaan kalkin/apulannanlevittimen kanssa. Prototyyppimme, jonka nimi oli silloin 999, meni levittimen kanssa kuitenkin kuin sorsa vedessä ja vuoden 1966 aikana useita prototyyppejä rakennettiin lisää ja testausta jatkettiin.
Tulokset olivat hyviä ja tyyppinumero 999 poistettiin käytöstä ja tilalle haluttiin jotain, joka viittaa selvästi isompaan kokoluokkaan kuin 990.
Otaksuin, että uutukaisesta tulee 1010, mutta niin ei käynty koska teollisuustraktorikehitys oli käyttänyt jo sitä tunnusta omissaan ja arveli ottavansa sen vielä tuotantoonkin. Niinpä uudesta traktorista tuli 1200.

1200 tuli markkinoille 1967, moottorissa 4,5 tuuman isku ja 4 tuuman poraus, rivipumppu, joka oli tosin kallimpi ja moniputkaisempi kuin jakajapumppu, saatiin kuitenkin helpommin tarvittavat tehot vähemällä savulla. Eddie Herbert testasi omissa hommissan silloin 67 heppaista 1200:sta ja sanoi mielipteenään, että niin isossa traktorissa pitää olla enemmän tehoa. Eric Turner jatkaa keromusta: 1200:n teho nostettiin 72 hevosvoimaan vuonna 1968 , mutta silloin alkoi ilmetä kampiakselivaurioita. Kampiakselin valmistja BRD ja Abrose Shardlow esittivät, että kampiakselit nitrattaisiin, mutta ilmeni, että muodonmuutosten hallinta tulisi vaikeaksi lämpökäsittelyn aikana, lisäksi se oli kalliimpi ratkaisu kuin mihin päädyimme: Kampiakselin olakkeiden pyöristykset manklattiin erittäin kovalla rullapaineella jotta pintaan saadaan puristusjäännösjännitys. Rakensimme testipenkin, jossa akseleita testattiin kovalla kuormalla. Käsittelemättömät akselit saatiin katkeamaan vuorokaudessa kun taas käsitellyt pyörivät viikokausia. Karkenneet kampiakselit eivät olleet mainittava ongelma sen koommin".

Semmoinen tarina se oli. Minulla on sellainen käsitys, että katkennut kampiakseli on aina seurausta värähtelyongelmasta tässä tapauksessa vaihto rivipumppuun ja ruiskutuksen uudelleenajoitus tekivät ilmeisesti herätteeseen sen verran muutosta, että mokoma homma nähtiin.
Kampiakselihuhut ovat todennäköisesti peräisin pääasiassa noilta ajoilta.

Morjens täältä kruunun maasta!

Kyllä ne suomessa moittii Case 580:ä ja se johtuu yksinkertasesti siitä et suomalaiset urakoitsijat on manipuloitu valmetin ja länkkärin käyttäjiksi. Olen seurannut täällä tromsassa et case on valtamerkki urkakoitsijolla ja näissä maisemissa ja työmailla ei rihveli vehkeillä pärjää. samoten taavetti raktoreita on paljon maaseudulla ja kaiken ikästä ja kokoista. Tuli vielä mieleen et casen yhistelmä koneita on tehty yli 50 vuotta.

Case 580 on tuttu tapaus taavetin koneella.Ajolinja-lehti aikoinaan teki koekäytön Casen 580 kaivurilla ja siinä jutussa mainittiin Casen halunneen taavetin moottorin kaivuriin paremman polttoainetalouden takia.Tehtiinhän Suomessakin kaivuria jossa oli taavetin 2,7 litrainen moottori.Elikäs tuo 30,900,880 ja 950 voimanlähde.Alio oli merkki ja tekijänä OY Naula AB Pietarsaaresta.Lahdesta löytyi jokunen vuosi takaperin brittivalmisteinen trukki ja konekopan alla taavetin kone,tyyppikilpeenkin tämä moottoritieto oli painettu.