Vs: Metsäkuormaimet ja kärryt

zageee Pe Helmi 01 2019, 21:04

Oh shit! Jollain oli nettikoneessa jopa ihan toimivannäköinen Zil 131:n rungolle tehty kärry. Ja kun semmonen on itelläkin (toki kokonaisena) niin mielikuvitus alkaa tökkimään että mitä jos.. silent

zageee La Helmi 02 2019, 10:12

Seppo Kuismalla näkyy olevan vetävä kärry. Näyttää mun silmään ihan toimivalta tuo aisanseutu. Pumppu varmaan tuolla peltikotelon sisällä heti rungonnokassa.
Olenko ihan hullu jos mietin säiliötä kuormatilan alle? 2-palkki runko ja sinne väliin säiliö.
Tämä siis jos unohdan tuon Zilin teurastamisen.. Razz

https://www.seppokuismaoy.fi/tuotteet.html?id=7/669160

erkki La Helmi 02 2019, 11:07

Kyllä kai hydesäiliön voi sijoittaa runkopalkkien väliin kun sen vaan suojaa oksapistoja vastaan sekä ylä- että alapinnalta. Jos kärryyn tulee kuormain aisalle, niin rungossa pitää olla hyvä vääntöjäykkyys, jota ei oikein saa muuten syntymään kuin tekemällä runkopalkit nelikulmaputkista. Kuorma-auton rungossa käytetty u-palkki on hyvin joustavaa vääntökuormaan nähden. Aika tomeriakin kuormaimia on asennettu yksipalkkisiinkin kärryihin, mutta on kaksipalkkisessa rungossa omat etunsa kun ajellaan isoja kuormia. Oikestaan se on käyttötarve, jonka mukaan kärryhankinta kannattaa mitoittaa. Itsellä ei ole hankalia maastoja, joten ihan yksipalkkirunkoisella ja yksiakselisella, vedottomalla kärryllä 22,5 tuuman kuorma-auton pyörillä on saatu kotiin puutavarat jo yli kaksikymmentä vuotta. En muista että oltaisiin kertaakaan oltu pahasti tartuksissa. Akseli pitää vaan olla tarpeeksi takana, että painoa saa hyvin vetoaisalle.

1690 metsä La Helmi 02 2019, 13:07

Käyttötarve se nimenomaan on joka ratkaisee minkälaiset mettävehkeet pitää olla. Omatekonen ykspalki runkonen kärry mullakin on. Aisaohjauksella ja teli ryssäläisillä 16,5 - 18 renkailla. Kuormain kun on traktorissa, saa yhdistelmän kääntyy melko ahtaassa paikassa, kun tyhjää kärryä saa nosturilla nosteltua sivusuunnassa mihin tarvii. Vetoa en ole kaipaillu, vaikka täällä seudulla on metsänpohjat erittäin kvikoisia ja epätasasia. Kouran kun kääntää nokalle kiinni on siinä ainaki 5500 kiloa kuollutta painoa vetävillä pyörillä + mitä kuormasta tulee. Toistaiseksi on aina päässy sinne mihin tarviikin.

En edes harkitse laittavani kuormainta asialle, kun sitä tarvii moneen hommaan missä kärry on vaan tiellä.
Esim. enerkiapuukouran nipsutteluun

zageee La Helmi 02 2019, 16:21

Toivoisin että tehtyä saisi kärryn rungon tavaroista mitä on jo. 1-palkkinen heinäkärryn runko. 200x200x5mm neliöputki ja 6 metrinen kanki mikä menee akselille asti ja siitä on jatkettu metrinen verran 50x50 neliöputkilla.
Sitten on harmaan fergun perässä ollut rankakärry. 2-palkkinen 150x150x5mm. Kuormatila n. 2.5m pitkä.
Meillä on aika pehmeitä paikkoja ja tähän asti ajot tehty isoilla nelikoilla niin mielellään teen vedon kärryyn kun oma on nyt vaan takapotku.

1690 metsä La Helmi 02 2019, 18:34

zageee kirjoitti:Toivoisin että tehtyä saisi kärryn rungon tavaroista mitä on jo. 1-palkkinen heinäkärryn runko. 200x200x5mm neliöputki ja 6 metrinen kanki mikä menee akselille asti ja siitä on jatkettu metrinen verran 50x50 neliöputkilla.
Sitten on harmaan fergun perässä ollut rankakärry. 2-palkkinen 150x150x5mm. Kuormatila n. 2.5m pitkä.
Meillä on aika pehmeitä paikkoja ja tähän asti ajot tehty isoilla nelikoilla niin mielellään teen vedon kärryyn kun oma on nyt vaan takapotku.

Kyllä noista tarpeista varmaan jonkinlaisen kärryn saa. Eikä metsäkärry kovin ihmeellinen tarvi ollakaan ja silti puutavara kulkee lanssia kohti. Käsittääkseni hankinta hakkaajan tili ei yhtään parane vaikka ajossa olis hyvinkin kalliit vehkeet.

Eipä ollu kumonen kärry mullakaan 995 perässä aikoinaan. Kärryn tarpeet ei paljoa maksanu Parkkilan valintamyymälässä (romukauppa). Eräs puutavara-autoilia tuon kärryn multa osti. Ja oli tyytyväinen kun löyty kärry joka käy pienen traktorin perään

zageee La Helmi 02 2019, 19:46

Autolla traikkua vetäessä aisapainot ollu kriittisiä usein. Onko heittää arvausta mitä 996:n koukkuun voi pistää ennen kun alkaa keventää eturenkaita?

Kyllähän tässä jotain kulukuria yrittää pitää kun tilanpito on kuitenkin harrastus vaan. Ei niitä kalliita vehkeitä kannata sinne hommata seisomaan.
Kuormainta oon kyllä meinannut hommata uutena. Ei tarviisi opetella 7-vipuohjaustakaan kun metsäkoulussa oppi minivivut happy

helmi 1972 La Helmi 02 2019, 21:16

Höh,paa se keksintö katolle. Shocked

No toki mun1394:ses kuormaaja on ikivanha fmv.Mutta se on aina mukana ja pois en antaasi..Vaikkakin sillä ei ylety mihinkää,mutta son mukava näin talvella,kun etupyörät keikkuu hangenpäällä kuormaajan olles takana.ja kesällä käännettynä eteen,siirtelen naapurin rehupaaleja..tämä on sitte vain ajatus.....pakko ottaa kantaa...

jusape La Helmi 02 2019, 21:27

Joka kilo koukussa keventää etusia. Ehkä jokin 4tn on sellainen aisapaino, et alkaa nokka olla aika kevyt ?
Tosin, nykysäännöillä tienpäällä ei taitane kokonaismassaltaan kuormalla olevaa, 3500kg ylittävää kärryä vetää edes jarruttomana ?

zageee Su Helmi 03 2019, 10:30

helmi 1972 kirjoitti:Höh,paa se keksintö katolle. No toki mun1394:ses kuormaaja on ikivanha fmv.Mutta se on aina mukana ja pois en antaasi..Vaikkakin sillä ei ylety mihinkää,mutta son mukava näin talvella,kun etupyörät keikkuu hangenpäällä kuormaajan olles takana.ja kesällä käännettynä eteen,siirtelen naapurin rehupaaleja..tämä on sitte vain ajatus.....pakko ottaa kantaa...

Ihan hyvä ajatus. Itsekin mietin tuota alussa, mutta kun oma kuormain on sitten sitä kokoluokkaa että sen jalka pitäisi olla melkein ratakiskoa niin se ajatus on kuopattu. Tilan töissä tarvii kuormainta mikä ottaa tonnin muutaman metrin päästä.

zageee Su Helmi 03 2019, 10:35

jusape kirjoitti:Joka kilo koukussa keventää etusia. Ehkä jokin 4tn on sellainen aisapaino, et alkaa nokka olla aika kevyt ?
Tosin, nykysäännöillä tienpäällä ei taitane kokonaismassaltaan kuormalla olevaa, 3500kg ylittävää kärryä vetää edes jarruttomana ?

Eli jos 4tn:lla menis niin tonnin kuormain, iso möhkäle pumppuna, säiliö, sermi ja pankot niin eikös teliä saa tuoda jo aika eteen?

Tarkoitit 3500kg:lla autojen kärryjä?

1690 metsä Su Helmi 03 2019, 10:56

Kyllä se laki taitaa nykyisin olla että traktorilla hinattavissa yli 3500 kg laitteissa pitää olla jarrut.
Eli hinattavassa kylvökoneessakin pitää olla jarrut. Tää vissiin koski vaan uusia vehkeitä.
Eikä sitä niin kirjaimellisesti tarvi ottaa, varsinkaan omatekosissa vehkeissä

jusape Su Helmi 03 2019, 12:22

Juu niinhän se nykyään on. Kaikki mikä pyörien varassa traktorin perässä kulkee ja kokonaispaino ylittää 3500kg, niin jarru oltava, on se sitten peräkärry, iso ruisku tai kylvökone tai vaikka lautasmuokkari tai puolihinattavat paluuaurat....

zageee Ma Helmi 04 2019, 08:56

Eiköhän ne enimmäkseen valvo noita juttuja kun ajellaan vilkkaammilla teillä. Mutta toisaalta mun tuurilla sieltä tulee vastaan virkaintonen poliisi kun ajelen hirsitalon kamat kyydissä kylätiellä ja antaa mulle sakot.. Neutral

Puhuin aluksi napamoottoreista, mutta rupesin jossain vaiheessa(kun katsoin mitä ne maksaa Shocked

) ihmettelee osittaista mekaanista vetoa. Eli hydraulimoottoriin kiinni jäykkä taka-akseli minkä vetareiden päissä telien keskiöt miltä ketjuilla veto pyörännavoille. Tällä saisi tasauspyörästön fiksusti mukaan ja kärryn renkaissa voisi käyttää ketjuja ja teloja tarvittaessa.
Isäukolle tekemistä.. Laughing

erkki Ma Helmi 04 2019, 13:45

Jos tekee puolihydraulisen vedon kuvaamallasi tavalla, niin maantiellä hydemoottori saa kyllä hyristä aika haipakkaa jos se on niin mitoitettu, että kävelyvauhdissa löytyy hyvin tehoa. Voi toki olla sellaisiakin moottoreita, joilla tuon voi toteuttaa ongelmitta.

Mekaanista vetoa ei kannata hylätä ajatuksista heti kokonaan. On kai noita vanhoja Fullerin laatikoita vielä tarjolla kärrykäyttöön. Perämutikan alla ei kyllä tapaa olla isoa maavaraa, mutta jos kärryyn laittaa vaikka 24-tuumaiset pyörät, mallia tiekarhu, niin aika rommakosta sillä tullaan läpi. Joissain nelivetoisissa kuorma-autoissa etuakselin lautaspyörä ei ole mahdottoman iso, joten siellä on maavaraa aika hyvin tehtaan jäljiltä.

zageee Ma Helmi 04 2019, 14:03

erkki kirjoitti:Jos tekee puolihydraulisen vedon kuvaamallasi tavalla, niin maantiellä hydemoottori saa kyllä hyristä aika haipakkaa jos se on niin mitoitettu, että kävelyvauhdissa löytyy hyvin tehoa. Voi toki olla sellaisiakin moottoreita, joilla tuon voi toteuttaa ongelmitta.

Mekaanista vetoa ei kannata hylätä ajatuksista heti kokonaan. On kai noita vanhoja Fullerin laatikoita vielä tarjolla kärrykäyttöön. Perämutikan alla ei kyllä tapaa olla isoa maavaraa, mutta jos kärryyn laittaa vaikka 24-tuumaiset pyörät, mallia tiekarhu, niin aika rommakosta sillä tullaan läpi. Joissain nelivetoisissa kuorma-autoissa etuakselin lautaspyörä ei ole mahdottoman iso, joten siellä on maavaraa aika hyvin tehtaan jäljiltä.

Meinasin että kärryn vetoa tuskin tarvii muualla kun vaikeissa paikoissa kuorman kanssa. Joku vapaakytkimen tapainen moottorille. Pois päältä kun sitä ei tarvii.
Mekaanisen vedon ottasin mieluiten. Stokissa on jo pari Zil 131:n akselia mitä meinasin hyödyntää tarvittaessa kärryyn. Eikös suositus ole 40cm maavaraa? 22.5" renkaitakin oon haalinu talteen Very Happy

1690 metsä Ma Helmi 04 2019, 14:40

Suosituksista en tiedä, mut omaan kärryyn laitoin maavaraa 75 cm. Ja tarkalla on joskus maavaran riittävyys siitä huolimatta.
Oma mielipide on että kärryssä saa olla maavaraa enemmän kun traktorissa.
Taavetissa on pykälän vakio rengasta korkeammat renkaat maavaran lisäämiseks.
Pärjää tuolla metsäluonnon monimuotoisuudessa paremmin

jusape Ma Helmi 04 2019, 16:51

Kyllä kärryssä saisi olla enemmän tyhjää alla mitä traktorissa. Rakvan saa vähän koukittua korkeimpien ohi, mut rattaat tulee perässä omaa polkuaan, jollei ole aisaohjausta.

Kaverilla Valtran X120 etukuormaajalla mettäkärryjen edessä ( hydraulisesti painatettavat hytikkavedon rullat telipyörien välissä ) . Linkkukone kun kulkee itsessään samoja jälkiä, kärryssä aisaohjaus myös, joten rattaatkin saa halutessaan tulemaan liki joka paikassa rakvan jälkiä, tiukimpia kaarteita lukuunottamatta....

zageee Ma Helmi 04 2019, 22:14

Masinistien puolella tuli vastaan juttua ajovoimanottoon liitettävistä kärryistä. Uusi termi mulle(taas) ja yritin kaivella tietoa että onko Taaveteissa ylipäätään noita, mutta huonolla menestyksellä. Täällä varmaan tiedetään..?
Tämä traktoritekniikkaan tutustuminen on hauskaa. Sais lukee juttuja vaikka kaiken vapaa-ajan Very Happy

jusape Ma Helmi 04 2019, 22:23

Eipä taaveteis ole ajovoimanottoa ollut......

mattkau Ma Helmi 04 2019, 23:19

Ei tosiaan ollut Taaveteissa. Ei yhtäkkiä hoksaa sille varsinaista käyttöä kuin purkavan paskakärryn tyhjentämiseen. Viisaammat voi kertoa lisää. Ferguissa näitä on ollu ainakin, mutta niin harvakierroksisia ettei kyllä mitään suuria tehoja pystynyt välittämään, momentit kasvo helposti ainetta rikkovaksi. Yksi kätevä käyttö on jopa tullut kokeiltuakin. Kun ruuvihalkojaan tarttuu kapula ikävästi kiinni, niin ei muuta kuin AVO päälle ja metri peruutusta, niin kapula irtoo kuin itsestään.

1690 metsä Ma Helmi 04 2019, 23:33

Kuorma-autosta tehty vetävä peräkärry kun on passattu ajovoimanottoon sopivaksi, niin siinä sitä voi käyttää.
Ei tarvi välittää ajakko eteen tai taakse hiljaa tai kovaa aina veto täsmää. Ja kyllä kulkee. Kokemusta on.
Hyvin kesti 30 luvun Foord Kuorma-autosta tekniikka 165 Massikan voimat

mattkau Ma Helmi 04 2019, 23:57

Joo, se hyvä puoli ajovoimanotossa on, että saparo vaihtaa pyörimissuuntaa kun ajosuunta vaihtuu, vetävän kärryn käytössä siis näppärä. Ja tiedän muitakin massikkamiehiä, jotka on käyttäneet vetävää kärryä. Ne pienet kierrokset minusta kuitenkin on riski, mutta ehkä ovat osanneet laskea osille tarpeelliset lujuudet. Vetävä kärry on monessa paikassa tehokkaampi kuin neliveto. Mitenkäs se menikään: se pyörä joka ei vedä niin jarruttaa. Ja kuorma päällä oleva kärry jarruttaa varsin paljon, jos ei vedä.

Sen verran vielä, muistui mieleen, että Valmeteissa oli tai niihin sai AVOa, jossa oli enemmän kierroksia pyöränkierrosta kohti kuin Fergussa. Oli vissiin ajateltu vetävää kärryä.

jusape Ti Helmi 05 2019, 07:54

Vanhat jellonankeltaiset 700 ja 900 , uudemmat x02 ja kirkkaammpikeltaiset x02/x03 sarjasis oli 540/ajo vakiona. Tappi kierahtaa 33.3 kieppiä takapyörän kierrosta kohden. Fiiuis luku on 9

zageee Ti Helmi 05 2019, 08:11

Ferguista ja Valmeteista ilmeisesti sitten puhuivat. Ja rengaskoko ja perävälitys piti olla sopiva ettei riko paikkoja.
Mut joo, unohdettava siis se vaihtoehto jos mekaanista vetoa halajaa Taavetin perään. Tulisko kellekkään mieleen mistä voisi kysellä sopivaa automaattiaskia minkä saisi voimanoton ja perän väliin? Yksi Nissanin KA24 moottorin jatkeena ollut löytys iteltäkin Laughing