Metsäkuormaimet ja kärryt

Hmmm. Minulle ei oiken avaudu tuo automaattilaatikon käyttö perävaunussa. Miten se nappaa sopivan vaihteen päälle? Ittellä on kokemusta kovalla laatikolla tehdyistä perävetokärryistä. Niissä on yleensä nopeuttava suunnanvaihtaja ja sen jatkona tavallinen mekaaninen kuorma-auton vaihdelaatikko. Nopeutus on tarpeen tavallisesti siksi, että kärryn peruutuksen saa sopivan nopeaksi 540 kierroksen ulosotolle. Jos suunnanvaihtaja ei nopeuta, niin tavallisella laatikolla kärryn pakki on ihan ryömintävauhtinen, jonka kanssa kylläkin DB:n ryömintäpakki taitaa usein natsata. Nopealla ulosotolla pakki taas natsaa suunnilleen joko toiseksi hitaimman tai toiseksi nopeamman pakin kanssa.

Ulosotosta tulee vääntömomenttia sen verran, että kaikki laatikot ei sitä siedä. Pari Bedfordin laatikkoa on meillä joutunut varhaiseläkkeelle siitä hommasta.

Niin juu aivan, eihän sen tarvitsisi olla olla automaatti. Ajatus katkesi siinä.
Kestäisiköhän etuvetoisen auton keppilaatikko? Jäisi perä välistä pois, pakin saisi ilman suunnanvaihtajaa kun pistäs vivustoon hydraulisylinterin, tasauspyörästö valmiina ja vetarit sitten telille.

Peräkärryn vetoa tarvitaan useimmiten silloin kun yhdistelmässä on joku pyörä upoksissa tai kiven ja kannon välissä niin, että traktorin pyörä lakkaa pitämästä. Kärryn vedolla tilanne usein kyllä avautuu, mutta silloin sinne vetävään päähän tulee kuormitusta herkästi sen verran, ettei henkilöauton vaihteistolla ole siellä helpot oltavat. Auton moottorin väännöt kuitenkin ovat suusruusluokkaa 200...300 Nm ja traktorin ulosottoakselista tulee ulos siihen nähden helposti moninkertainen momentti. Ne tarttumiset on herkästi niin piukeita, että kärrin akselistoonkin olen joskus kaivannut tasauspyörästön lukkoa kun kuorma on kallistunut niin paljon, että kevyemmällä puolella pyörä on alkanut sutimaan vaikka on ollut kuorma päällä.

Tätä se on kun autoja harrastava yrittää tarjota ajatuksiaan konepuolelle. Järestään liian heikkoja osia

Vanhan kansan nyrkkisääntö oli, että kuormurissa jota käytetään luovuttajana piti olla kolminkertaiset tehot käyttävään traktoriin nähden. Tämä johtui käsittääkseni ihan siitä, että pyörimisnopeudet oli kärrykäytössä pienempiä ja siis vääntömomentit isompia. Momenttihan se osia rikkoo.

Jos 996 kaikki hummat otetaan ulos saparosta, niin vääntöä löytyy reippaasti niinkuin Erkki ylempänä kirjoittaa. Ulosotto pyörii täyden tehon kierroksilla (2200) noin 660 1/min. Se tarkoittaa melkein 700Nm momenttia. Käytännössähän osa tehosta menee kyllä traktorin omille vetäville pyörille, mutta siltikin jää huimasti enemmän kuin auton moottorista vääntöä tulee. Kierroksethan on suunnilleen kymmenkertaiset autokäytössä.

Ja siis momentin kaavahan Newtonmetreissä on 9550xteho kW/kierrosta minuutissa

zageee kirjoitti:Tätä se on kun autoja harrastava yrittää tarjota ajatuksiaan konepuolelle. Järestään liian heikkoja osia

Niin, kyseessähän on ihan erilaiseen käyttöön tarkoitetuista laitteista. Kun vaikka vertaa (henkilö)auton ja traktorin voimansiirron osia, niin on erilaisia. Jos esimerkiksi ottaisi ihan vaikka Taavetin portaalivaihteen. Kuorineen painaa sata kiloa, saman verran kuin pikkuauton kaikki peltiosat tai moottori. Eikä autoista helposti löydy halkaisijaltaan yli viisisenttisiä akseleita. Traktorit on tehty kestämään kaikenlaista käyttöä ja työkoneeksi, joka ei saa mennä rikki. Urakat kusee tai toukotyöt jää tekemättä jos särkyy.

Kuormurit sitten tietysti on ihan erikseen, työkoneita ammattikäyttöön on nekin.

Oikein tiukassa paikassa käy joskus niinkin, että traktori pitää suostutella tempaisemaan hiukan reippaammin, eli laitetaan myllyyn kierroksia ja sitten kytkin ylös. Moottorin vauhtipyörän hitausmassa tulee silloin avuksi jo ihan pikkasen ennen ruskutuspumpun säätimen reagointia, jolloin ulosottoakselista pystyy tulemaan ulos selvästi voimakkaampi nykäys, kuin mihin moottorin teho riittää. Juuri noissa tiukoissa paikoissa rauta murtuu jos se on murtuakseen.

Okei, okei, unohdetaan autojen osat. Toki muistan kouluajoiltakin kun joskus uran pohja petti ja sitten ryvettiin eikä siinä kovin hellävaraisesti niitä koneita käsitelty ja aivan varmasti auton palikat olisi lennellyt pitkinpoikin mättäitä. Jatketaanpa siis siitä että Zilin perän ja nivelakselin väliin pitäisi löytää sopivat osat. Se perä pitäisi kestää noita satunnaisia pommejakin.

Kaverin 12145 ( nyk siis viritetty, oma versiokoodini sille on 20145 TiC ) kalkkisetorin peräs se kalkkivaunu.... Mekaanisella vedolla koska Zetor / Ursus omaa myös ajo-voa:n vakiona. Kalkkivaunun akselina oli ennen nykyistä FL10 Volvon napaperä, siittä perästä meni useampiakin napaplaneettoja paskaksi.
Joskus reippaan 5-7v sitten päivitti vetopuolta, ja FH12 napaperä tilalle. Se on kestänyt.
Tosin, koska rengastus on mikä on, ne isot venakkokummit, oliko 30.5-30 vannekoko, niin renkaan halkaisija kun on sen n.185cm, ja perävälitys kokonaisuudessaan on jossan viiden luokkaa, niin kardaani menee hiukkan vajaan kierroksen kärryn renkaan kulkemalle metrille. Sisun vaihteiston jälkeen on myös Sisun "maastolaatikko" alennuksena, niistä on kuoria ja rattaita hajonnut kolmesta, eli neljäs alennuslaatikko menossa, jollei sitten n.3v aikana ole lisää niitä rikkonut.
Olen kyl ehdottanut et kyttäis pyöräkuormaajan akselin sinne, niin voimalinjan väännöt tipahtaisi nykyisestä kolmannekseen, koska pyöräkuormaajan akseleissa on perävälitys luokkaa 5 ja navat n.3 eli kokonaisvälitys olisi 15 nykyisen reilun viiden sijaan....

Tuo edellinen nyt lähinnä sillä, et jos jonkinlaista , vaikka hydraulismekaanista vetoa ajattelee, niin akseli saa olla vääntöjen takia kyllä aika tukeva. Mekaanisen vedon voa-llakin kyl pystyisi tekemään, mut se ei täsmää kuin yhdellä traktorin ja kärryn vaihteella , ja vain eteenpäin. Lisäksi vaatisi kahden eri kytkimen samanaikaista käyttöä.
Isos 160-90 fiius (  ajo-voa ei tainnut olla mahdollinen 110-90 koneita isommissa ) maanajossa tää oli helppoa ku voa oli hydekytketyävä, aikoinaan maansiirtohommissa tuollaista yhdistelmää ajelin jokusen vuoden.

Hydrauliveto painatusrullilla telipyörien väliin olisi siis oikeasti ainoa jotenkin järkevä vaihtoehto vedolle.
Hydemoottorissa kun on virtaus kääntämällä myös pakki.

956/1056 CaseIH ajo-voa ei sit siedä pakilla rasittamista, tunnen rakenteen ja pakilla heikon voa rattaan laakerointi ja akselointi on " surkea " ja voimat on ylä ja ala-akselilta ratasta hylkiviä pyörintäsuunnan takia, eteenpäin kestää ihan kohtuu kuormitusta

jusape kirjoitti:

Hydrauliveto painatusrullilla telipyörien väliin olisi siis oikeasti ainoa jotenkin järkevä vaihtoehto vedolle.
Hydemoottorissa kun on virtaus kääntämällä myös pakki.

Rullien kanssa ei vaan pysty käyttää ketjuja ja se olisi iso etu tuolla hommissa. Ja meinaat että hydemoottori perään kytkettynä rikkoo sen perän?

Kyselin btw eilen pyöräkuormaajien akseleita ja sanotaanko että sai automies taas kerran yllättyä

Juu, se vedon järeysluokka pitää olla suhteessa traktorin vääntöön, niinkuin tuossa aikaisemmin on ollut puhetta. 996:n parina kyllä pärjää k-a:n akselilla ja vaihdelootalla, eikä tarvi olla edes kaikkein järeintä sorttia. Kalkinlevitys ja maansiirto on sikäli eri hommaa kuin puunajo, että siellä saatetaan ajella lievästi upoksissa kärryn veto päällä täydet päivät. Metsähommassa taitaa olla useammasti tarve saada apu siihen paikkaan kun traktorin pyörä lakkaa pitämästä. Siihen riittää, että on yksi suunnilleen yhteensopiva vaihde molempiin suuntiin. 996:ssa on käsikytkin, jolla pystyy vielä pelaamaan niin, että kun traktorin pyörä alkaa lipsua, niin päästää ulosottoakselin pyörimään. Silloin ei nopeuksien tarvi olla prikulleen. Yleensä on eduksi, jos traktorin vetää hiukan nopeammin, pyörä kyllä tarvittaessa sutii hiukan.

Juu, missään nimessä kärry ei saa työntää traktoria, vaan ttä traktori tosiaan vetää kovempaa mitä kärry.
Tuos kalkkivaunus veto on aika tarkkaan 1:1 Zetorin kans, ja tää on tarkoituksella, koska enimmäkseen ajo on suoraanmenemistä.
Päistekaarteissa tää aiheuttaa vähän ongelmaa, kun kurvates kärry tahtoo työntää veturin linkkuun.

Tuos toisen kaverin X120+ mettäkärry yhdistelmässä kun just ketjuista oli kerran juttua, niin meinas ettei ole kärryyn ketjuja kaipaillut, ei ole kait tarvetta. Mut suopalstoilla toisinaan kait telat kärryssä vois olla ihan paikallaan...

Joka paikassa on sanottu että mahdollisimman isoa rengasta ja stokissa onkin 22.5" vanteita jonkunverran ja niille katsellut leveähköä rengasta minkä kokonaiskorkeus olisi suunnilleen 1.2m niin eiköhän nuo kiipeä jo kantojen ja juurien yli

Ja viimeinkin löysin kuvan miten olin ajatellut telin sisärakenteen. https://static.petrisimolin.com/gallery/data/images/patriot4x4-26.4%20005.jpg


Tuolla pystyisi muuttamaan vetosuhteita jos meinaa että kärry pukkaa traktoria, mutta rattaat ja ketjut saa olla aika järeää että kestää siltikin. Tulee mieleen ihan mopoaikojen rattaitteen vaihdot

Tuos kaverin X120+kärry-yhdistelmässä kärryn renkaat on muistaakseni tälläiset ripakuvio-pallorenkaat, kokoa tais olla 400/60-15.5
Eli tollanen : https://www.ikh.fi/fi/pyora-400-60-15-5-14pr-petlas-imf18-vasen-6-pult--a0001wl

Telirakenne on ei suora, eli keinuakseli on huomattavasti korkeammalla kuin pyörän navat.
Ajelee osin aika mäkisiäkin maastoja ja osa suometsiä, jonkun sata m3 talvessa omista metistään, Kärryn kuormatila lienee luokkaa 10m3

400 / 60 - 15,5 rengas soveltuu mun mielestä paremmin kottikärryyn kun mtsäkärryyn. Vetävässä kärryssä tietysti toimii hyvin.
Mutta kun suuri osa tehdastekosista ei vetävistä kärryistä on tuolla samalla renkaalla. Sellanen kärry on huono kulkunen pahassa maastossa ja niissä on usein turhan vähän maavaraakin.
Tää tietysti on vaan mun mielipide. Kaikki saa vapaasti olla eri mieltä

Mikähän siinä onkin että metsäkärryihin pistetään noin pienet renkaat. Tietävät varmasti isomman pyörän edut. Lavakärryissä ymmärtää että kun lava tulee päälle niin matalalla renkaalla saa painopistettä alemmaksi.

Tuli tuossa mieleen että saisikohan pelkillä telin ratasvälityksillä passattua kärryn vedon kohdalleen. Siis jos voimanotolta tuo nivelakselilla ja kardaanilla perälle. Toki suunnanvaihdin on pistettävä väliin.

Voi olla että muistan tuon kummikoon väärinkin, mut ei ne kovin isot olleet kuitenkaan.
Telin keinupiste oli kuitenkin jonkin 15-20cm napoja ylempänä.
Pitää muistaa kattella, kun joskus meen kaverila käymään, ehkä jopa kevään aikana......

Tarviiko kukaan muu Zilin akseleita ja kardaania?

Näillekö ei ollut kellään tarvetta? Melkein romuraudan hinnalla sai..

Jos vaihtoehtoina olisi hitsaamaton patu 515 mekaanisella pöydällä ja kaivuuvarustuksella ja hakki 2400 mihin vaihdettu 2-vipuohjaus, kaikki letkut ja paljon sylintereitä niin kumpi kuulostaa fiksummalta satunnaisiin harrastustarpeisiin? Kuormain sovitteisiin takasiltaan.
996:een siis. Taitaa riittää omassakin hydrauliikassa tuotto.

Patu 515 en tunne, mut 505 mulla oli ja 203 T on edelleen. Patun kuormaimiin olen ollu tyytyväinen, mutta ennen patuja
oli Hakki 2400 a. Joka oli toiseks huonoin kone jonka olen omistanut. Sitä huonompi oli vain hihnavetonen
lautasniittokone Pomo.

Mutta konetta ostavan on aina kuitenkin itse päätettävä mitä ostaa

1690 metsä kirjoitti:Patu 515 en tunne, mut 505 mulla oli ja 203 T on edelleen. Patun kuormaimiin olen ollu tyytyväinen, mutta ennen patuja
oli Hakki  2400 a. Joka oli toiseks huonoin kone jonka olen omistanut. Sitä huonompi oli vain hihnavetonen
lautasniittokone Pomo.

Mutta konetta ostavan on aina kuitenkin itse päätettävä mitä ostaa

515 taitaa olla sama kun 505, mutta ylettimellä.

zageee kirjoitti:

1690 metsä kirjoitti:Patu 515 en tunne, mut 505 mulla oli ja 203 T on edelleen. Patun kuormaimiin olen ollu tyytyväinen, mutta ennen patuja
oli Hakki  2400 a. Joka oli toiseks huonoin kone jonka olen omistanut. Sitä huonompi oli vain hihnavetonen
lautasniittokone Pomo.

Mutta konetta ostavan on aina kuitenkin itse päätettävä mitä ostaa

515 taitaa olla sama kun 505, mutta ylettimellä.

Niin taisi olla
Nuo on jo aika vanhoja kuormaimia, mut ei se ikä mitään haittaa jos hinta laatu suhde on kohdallaan.

Käytettyä kuormainta ostaessa olis aina hyvä päästä tekemään koekäyttö. Varsinkin puominkääntö olis syytä
tarkastaa, että ei ole kovin väljä tai puuttuisi hampaita

Tässä tapauksessa Patu olisi -99 ja tosiaan hitsaamaton. Hakki -79 ja hitsailtu ympäriinsä aika paljon.

Luin jostain että torni oli käännetty 180 astetta ja sillä saatu ehjät hampaat käännölle. Äkkiseltään kuulostaisi että voisin tehdä saman jos kaikki on muuten kunnossa. Asennuksen yhteydessä joutuu kuitenkin hitsaamaan vaikka mitä.