Startti

Nysse sitte pössähti viikonloppuna. Meni omasta koneesta startin ankkuri. Onneksi en ehtiny hommaan uutta bendixlaitetta. ois menny ihan vettä juomaan.

Sitten, tiedoksi vaan kaikille kolmipyttysen ystäville, Traktorimiehen / IKHn sopivuustaulukkojen mukainen startti (Suuren teollisuusmaan lucas kopio M127) ei sitten kuitenkaan käy. Rattaassa on yksi hammas liian vähän. Kävin tarkistaan asian Virtasella kun matkaa ei ollu kuin 5km.

Jatkan etsimistä. Oikeastaan en tarviisi kuin pelkän ankkurin. Startin muut osat on kuin pakasta otetut (ehkä bendix kuitenkin pikkasen kaipais pesua tai uusimista)

...löysin itselleni startin.

https://plus.google.com/103491742973663618446/about?gl=fi&hl=fi

Nuffissakin on kahden laista Bendiksiä muistaakseni, 10 ja 11 piikkistä, samassa starttirungossa, ja molemmat startit sopii ja toimii kuitenkin rattorissa itsessään ristiin, ongelmitta...

Pienempi ratas antaa startatessa karvan vähempi moottorin "starttikierroksia" , mut kylmässä jaksaa paremmin kuin iso (11-piikkinen)

( Sikälimikäli muistan nyt piikkiluvut oikein, saattoiva olla myös 12 ja 13 luvut kyseessä, enkä lähe asiaa nyt pajalta osakasasta tutkimaan ja tarkisatamaan...... )

Jaa, empäs ole tuommoista tiennyt. Minä olen kyllä aina pitäytyny samassa hammasluvussa. Mutta eipä ole tosiaan tullut tutkittua käynnistyslaitoksen hammasmekaniikkaa. Hammaskehän hammasmuotohan ei ole lähelläkään evolventtiä, niin ehkä se sitten ei ole niin tarkka.

mattkau kirjoitti:Jaa, empäs ole tuommoista tiennyt. Minä olen kyllä aina pitäytyny samassa hammasluvussa. Mutta eipä ole tosiaan tullut tutkittua käynnistyslaitoksen hammasmekaniikkaa. Hammaskehän hammasmuotohan ei ole lähelläkään evolventtiä, niin ehkä se sitten ei ole niin tarkka.

Taas meni yli "hilseen" , mikä veen evoluutioventti, eiks ventti ole korttipeli

Lisäksi vähän

Joo, yritin vaan perustella miksi se startilta moottoriin välitys ei ole niin viimesen päälle muutenkaan. Sillehän loppujen lopuksi tulee tunteja äärimmäisen vähän verrattuna melkein mihin tahansa muuhun hammasvälitykseen. Tärkeintä on että hampaat osuvat paikoilleen ja saadaan liikettä aikaiseksi

Nii, se evolventti. Hampaan kyljen yleisin muoto sadanviidenkymmenen vuoden ajan on ollut tuo evolventtikäyrä. Se on helppo valmistaa, ei ole kovin tarkka asennuksen suhteen ja ennenkaikkea kahden hampaan välillä ei tapahdu liukumista vaan ne vierivät toistensa pintaa pitkin, kulumisen ja hyötysuhteen kannalta ensiarvoisen tärkeä seikka.

Ja itse asiassa David Brown on ja on aina ollut hammaspyörien ja vaihteistojen taitaja. Kaikki alkoi kutomateollisuuden koneiden avohammasvälitysten teosta, josta pikkuhiljaa siirryttiin ajoneuvoteollisuutten ja ns. "tarkkuusvaihteisiin", joka minunusta yksinkertaisesti tarkoitti koteloituja vaihteistoja ja koneistetamalla tehtyjä pyöriä. DB myös keksi ja patentoi matoruuvivälityksen. Eikä sodan aikana olisi Spitfiret, Lancasterit ja Mosquitot juuri lennelleet ilman DBtä, koska niiden moottorien potkurivaihteet tulivat sieltä.

Mulle taas on automiehet sanonu ettei aina käy jos heittoa on hampaissa,saattaapi olla sopivuuseroa sinne kehälle?
Ite olen ain miettiny kans sitä et eiks se pyöri vaan erinopeudella jos hampailla heittää??
Kaveri kuitenkin väittää että kun se heittää sen rattaan sinne kehälle ja pyörii samalla niin saataapi rikkoa hetkenpäästä hampaat jollei se ratas MAHDUKKAAN pyörimään siinä kunnolla!! (tai sutii tyhjää?) eli kirskuu ja rusahtele,on nää ihmejuttuja järki sanoo toista ja mekaanikot taas muuta heh? NIIN tosiaan eihän se aina startin akselin kohta muutu minnekkään sehän voipi olla samal kohalla ja pikkuratas ei tapaakkaan kehälle ja iso jumittaa?? siinäkö on se ratkaisu?
Joo ja tossa oon samaa mieltä että ei ne Taavin rattat voi kovin huonoja olla lootassa kuin muuallakaan kun kestävät vuoskymmeniä ja ties mitä? ovat JO kokeneet?
Paljon huonompia olen tavannu joissain muissa laitteissa,taetaa olla vaan se uskaltamattomuus ja kateus mikä ajaa ihmiset pilkkaamaan Rittivehkeitä," pikkuvikoja helppo korjata sanoo kaverikin "no niin se melkein onkin!

Hammaspyörän perusmitta on moduli. Modulit on standardisoitu, joten saman moduliset pyörät toimivat hyvin keskenään valmistajasta riippumatta.

Moduli on sama kuin hammaspyörän vierintähalkaisija jaettuna hampaiden lukumäärällä. Kahden hammaspyörän perusakseliväli on vierintähalkaisijoiden puolikkaat laskettuna yhteen. Siitä seuraa väistämättä, että jos toisessa hammaspyörässä hammasluku muuttuu, niin perusakseliväli muuttuu myös. Jos starttiin vaihtaa sellaisen Bendixin jossa on yksi hammas vähemmän kuin alkuperäisessä niin on varmaa, että hammaspyörä alkaa käymään väärällä kosketuspisteellä eikä käynti ole lähellekään tasainen.

Moduli -käsitteen käyttöönotto oli aikanaan loistava oivallus, koska samalla päästiin eroon piin käytöstä peruslaskelmissa. Käsinlasku- ja laskutikku aikana pii oli hankala kaveri kun kaikkiin mittoihin tuli desimaalit ja laskeminen meni työlään tuntuiseksi. Kun moduli keksittiin ottaa käyttöön niin koneensuunnittelija saattoi pyöritellä hammaslukuja ja akselivälejä lähes päässälaskuna ja desimaaleihin piti turvautua vasta jos akseliväliä tai välityssuhdetta ei saanut osumaan halutuksi, vaan piti käyttää hamaspyörässä profiilinsiirtoa. Samalla saatiin se etu, että samalla työkalulla sai jyrsittyä kaikki saman modulin hammaspyörät.

Juuri näin. Tästä syystä olen yrittänyt metsästää täsmälleen samalla hammasluvulla olevaa starttia, kun ei viitsisi "kokeeksi" ostaa kymmenhampaista vaikka luettelot sen väittävät käyvän.

Jos vielä pikkaisen hämmentäisi tätä. Startin bendixpyörä-hammaskehä on hammaspyöräpari, jolla on jo tehtaalla määritetty tietty akseliväli. Jos toisesta, pienemmästä pyörästä otetaan pois yksi hammas ja muiden hampaiden "koko" säilyy ennallaan, hammaskosketus jää vajaaksi, kosketus tulee vain hampaan kärkiosalle (koska pyörän läpimitta väkisellä pienenee). Nyt käynnistä tulee Erkin kuvaama epätasainen ja huonossa tuurissa löytyy sellainen kohta ettei yhtään hammasta ole kosketuksessa tai hampaiden harjat osuvat vastakkain.

Jos taas tehdään niin, että pyörän läpimitta säilytetään hammasluvun pienentyessä, jäljelle jääneet hampaat kasvavat eivätkä enää mahdu toisen pyörän hammasväleihin. Ja sama tietysti toisinpäin hammaslukua lisättäessä.

Että näin. Sitten tarpeetonta sirpaletietoa palanen. Yksi hammasvaihteen suunnittelijan perussäännöistä on, että pyöräparin hammaslukujen ei tulisi olla jaollisia keskenään. Tällä saadaan aikaan, että kaikki hampaat ovat pyörimisen jossain vaiheessa kosketuksessa toisen pyörän jokaiseen hampaaseen, kuluminen tapahtuu tasaisemmin. Tämä ei tietenkään koske jakopäätä, jossa välityssuhteen on oltava tasan 2:1 ----öö siis tietysti tasan 0.5.

Startti-starttikehä välinen hammasvälys ei ole kovin tarkka monissakaan laitteissa, koska käyttöaika on lyhyt.
En asiaa paremmin ole tutkinut, mutta esim 10 ja 11 hampaisten bendiksien halkaisja voi olla hyvin lähellä sama, toisessa vaan se 1 pykälä enempi taajemmalla jaolla, ja silti voi toimia ongelmitta...
Johtuen starttikehän ja bendiksin välisestä isosta välyksestä....

Startti toimii taas. Vikana oli sähkölle haiseva ankkuri, josta myös kollektorin ja käämien liitostinaukset hävinneet ja koko kollektori siirtyny parisen milliä. Lisäksi kenttäkäämit vuotivat maihin hiilipäästä läheltä liitintä. Eikä se bendixkään ollut enää ihan priima.

Asia ratkesi ostamalla uusi nelipyttysen startti kun sopivasti sai. Ajattelin vaihtaa vain käyttöpuolen päädyn, mutta oli rakenteet sen verran muuttuneet 40 vuodessa, että loppujen lopuksi uudesta startista tuli vain ankkuri, bendix ja kentät vanhoihin kuoriin. Nyt sitten on joutilaana käyttämättömät kuoret molempine päätyineen ja uudenmallinen solenoidi mekanismeineen, jos joku sattuu tarviin.