1294 etukuormaajan asennus

Löytyi tuollainen Quicke 3300 kuormaaja, jonka meinasin sovittaa tuohon taavin keulaan. Kuormaaja on ollut Leylandissa, joten sovitteiden kanssa on askartelemista. Onko hyviä ajatuksia tuohon sovitteiden sovittamiseen? Löytyykö jostain valmista mittapiirustusta koneen kylkien pulttijaosta? Oletteko asentaneet sovitteet takasiltaan saakka? Tuota mahdollisuutta pohjapanssari hankaloittaa.

Hydraulilohkossa tuossa näytti tulevan koneesta vain kaksi letkua, paine ja paluu. En tiedä onko tuossa sarjakytkentä mahdollisuutta. Nyt mulla on sarjakytkentäkannesta kytkettynä yksi kaksitoiminen lohko eikä ole tietoa onko siinäkään sarjakytkentä mahdollisuutta (kaksi letkua).Miten tuo olisi viisainta kytkeä?

Sarjaan kytkentä tarkoittaa, että syöttö hydrauliikkalohkolle otetaan traktorin hydrauliikkapumpun jälkeen ja lohkon läpi virtaava öljy kytketään traktorin nostolaitteen venttiilipesäkkeen painepuolelle, tähän menee siis kaksi letkua. Tämän jälkeen täytyy kuormaimen, tai muun lisätoiminnan, ohjausventtiilistö varustaa sarjaan liitäntä nipalla, joka erottelee läpivirtauksen ja kuormaimen sylintereistä tulevan paluu öljyn toisistaan. Tästä tuleva kolmas letku kytketään traktori n voimansiirron voiteluputkistoon, siis ei suoraan öljytilaan. Jos traktorissasi on takasillan päällä oikealla puolella 2-toiminen venttiili (ja siihen kuuluva hallintakahva löytyy ohjaamosta), voi lohkon alkuperäisen kannen tilalle asentaa sarjaan liitäntä levy, jossa on 3 letkuliitäntää. Keskimmäinen liitäntä on syöttö lisäventtiiliin, takimmainen liitäntä o syöttö traktorin nostolaitteen venttiilipesäkkeelle ja etummainen liitäntä on yhteys voitelukanavistoon.

Tuossa on tällä hetkellä yksi alkuperäinen 2-toiminen lohko ja sen päällä on tuo jonkun sepän tekemä levy, josta lähtee vain kaksi letkua jälkiasenteiselle lohkolle. Voisi kuvitella että tuo lohko on ilman sarjakytkentänippaa ja yhteys tuolle voitelukanavistolle puuttuu? Miksi näin on tehty, hyvä kysymys. Nostolaitemännän puolella takasillasta lähtee yksi letku, jolle en ole keksinyt tarkoitusta. Tuo voisi olla paluu voitelukanavistoon? Ihmetyttää vain että siinä on päässä naarasliitin, eikö paluussa ole yleensä urosliitin?

Jos se vasemmanpuoleinen letku on kytketty kiinni takasillan päälle, on se paluuletku voiteluun. Tällainen letku ei kuulunut traktorin vakiovarusteisiin, joten pikaliittimen malli on ollut kiinni rakentajan aatoksista. Lisälohkon sylinteripaluu voidaan siis kytkeä tähän letkuun jos sarjaan kytkentälevyssä ei ole etummaista liitintä. Jos letku menee takasillan etupuolelle on se kytketty kiinni 3-tieventtiiliin, joten letkusta saadaan siinä tapauksessa ulos öljyä 1-toimisiin sylintereihin (kippi) nostolaitteen käyttövipu käyttämällä ja 3-tieventtiilin asentoa muuttamalla. Oikeanlaisen sarjaan kytkentälevyn voit kysellä Koneliike Pihlajaniemi, Untamala, Ylistaro. Ja sarjaan kytkentälevyyn kiinni kytketty venttiili lohko täytyy olla tyyppiä johon on mahdollista asentaa sarjaan kytkentä nippa läpivirtauksen ja sylinteripaluun erottamiseksi.

Kiitoksia vastauksista. Tässä ei ole kolmitieventtiiliä joten tuo on varmaan paluuletku. Onko lohkoissa jokin tietty standarti merkintä ,josta käy ilmi sarjaankytkentämahdollisuus? Eniten kiinnostaa löytyykö tuosta ek lohkosta tuo ominaisuus.

Asian laidan tietää vain asiansa osaava hydrauliikkaliike venttiililohkon merkin ja tyypin perusteella. Jos ei muu auta, ota lohko mukaan ja mene hydrauliikkaliikkeeseen joka edustaa nimenomaista lohkomerkkiä.

Tutkailin vähän noita nykyisiä hydraulikytkentöjä lisää. Tuossa koneessa ei ole mitään paikkaa alkuperäisen 2 -toimisen lohkon alapuolella tuolle paluulle voitelulinjaan mitä muissa viesteissä neuvotaan käyttämään, vain umpinaista rautaa. Tuo edellä kuvailemani epämääräinen letku menee takasillan päälle, suurinpiirtein öljytikun linjassa sivusuunnassa, reilut 100mm vasempaan laitaan päin siihen nostolaitemännän maastoon. Olisikohan tuo oikeassa osoitteessa paluulle voitelulinjaan?

Tutki 2-toimiventtiilin alla olevaa pohjalevyä. Onko levyssä tulppa joka osoittaa traktorin keskilinjaan päin vasemmassa etukulmassa? Jos näin on, on se paluuliitäntä. Takasillan päällä, nostosylinterin maisemissa on myös paluuyhteys. Tähän kohtaan on todennäköisesti yhdistetty mainitsemasi letku. Ota pari kuvaa joista selviää mihin letku on liitetty ja miltä näyttää 2-toimiventtiilkin pohjalevyn vasen kylki. Yksi mahdollisuus etukuormaimen kytkemiseksi, on ottaa sekä syöttö että paluu 2-toimiventtiistä lähtevistä letkuista. Tällainen kytkentä ei vaadi mitään sarjaliitäntää, mutta 2-toimiventtiilin vipu täytyy köyttää kiinni syöttöasentoon etukuormaimen käytön ajaksi.

Perkele, sainhan lopulta noi kuvat näkyviin tai ainakin luulen niin. Vähän ovat turhan suuria, pahoittelen. Noista pitäisi käydä ilmi mihin oletettu paluu on nyt laitettu sekä tuon 2 -toimisen lohkon yleisen paluun paikka, jota tässä tapauksessa ei taida olla.

Nyt sain tuon ek -lohkon käsiini. Se on merkiltään Kontak. Öljy menee sisään "IN" -merkinnällä varustettuun liitäntään ja sitten paluu on "OUT". Äkkiseltään ainoa mahdollinen paikka jollekin liitännälle on merkinnällä "IN" ja se on tulpattu. Vähän epäilen että tuossa ei ole sarjaliitäntä mahdollisuutta.

Kytke siis syöttö (IN) ja paluu (OUT) traktorin 2-toimiventtiilistä lähteviin pikaliittimiin. Köytä vipu kiinni, kun käytät etukuormainta tai rakenna "haka" joka pitää hallintavivun jatkuvan pumppauksen asennossa. Mielestäni edukkain ja toimivin ratkaisu.

Joo tuo kävi mielessä. Voisi laittaa väliin sähköisen venttiilin, jolla saisi tuon jaettua tuon lohkon kahteen tai kolmeen kohteeseen kun nykyisinkin lohkoja on liian vähän. Tuollainen kolmeen osaan jakava sähköventtiili taisi maksaa jotain 150 pintaan saksassa. Toisaalta tuollaisen oikean ek lohkon saisi käsittääkseni alle 300e kaukosäätimineen niin lopputulos olisi käyttäjäystävällisempi. No, täytyy saada ensin sovitteet rakennettua.

Suunnittelin sovitteita ja ongelmaksi näyttäisi tulevan renkaan osuminen sovitteeseen kun pyörä on linkussa ja akseli kallellaan. Sovitetta ei oikein järkevästi pysty liikuttamaan riittävästi eteenpäin että ongelma postuisi, aisat tulee turhan pitkälle. Yritän saada aisat mahdollisimman lähelle koppia. Vanteita muuttamalla tilanne helpottaa mutta en tiedä poistuuko tuo ongelma kokonaan. Sitä en tiedä tuleeko normaalisti tuollainen tilanne vastaan että pyörät on ihan linkussa ja akseli kallellaan.

Nostelin tuossa noita aisoja perälevyn avulla ja onnistuin rysäyttämään levyn painon kunnolla varsien päälle. Nostolaite alkoi pilkkimään noin sekunnin välein. Mitäköhän nyt hajosi? Nostomännän tiiviste ja pudotusventtiilin tiivisteitä uusittu hiljattain.

Näyttää siltä että tuohon ek lohkoon saa sarjakykentänipan. Meinasin kytkeä sen tuosta sarjakytkentälevystä ja sylinteripaluu tuohon edempänä näkyvään letkuun öljytikun vieressä kuten Ollek neuvoi. Toimiiko jos laitan tuon ek lohkon jatkeeksi tuon nykyisin kytkettynä olevan lisälohkon, jossa ei ole sarjakytkentänippaa eli se kolmas letku puuttuu?

Eli käykö tuossa em tilanteessa niin että etukuormaaja käytettäessä voitelu toimii oikein mutta tuota jälkimmäistä käytettäessä voitelu ei toimi? Molemmat lohkot kuitenkin toimivat? Sinänsä olisi ihan ok jos noin on, tuota jälkimmäistä lohkoa kun käytän vain hydrauliseen kallistukseen tai lingon luukkuihin eli vain vähän aikaa kerrallaan.

Piirtelin sovitteiden sovitteista kuvat ja laipat ovat pajalla poltettavana. Mikäli palaset sopivat paikalleen ilman isompia viilailuja niin multa löytyy koneen sivujen pulttijaot dwg - muodossa tarvitsevalle jos on tarvetta teettää laippoja sovitteita tms varten.

Mahtaako keneltäkään löytyi kuvaa, jossa olisi Taavin keulalle asennettu tuollainen samantyyppinen kuormaaja? Olisi kiva saada muutama lähikuva sekä vähän mittoja kuormaajan korkeus -ja pituusasemasta.

Sarjakytkentänippakin löytyi. Tikolta kävin hakemassa yhden orkkis lisälohkon lisää ja Pihlajaniemeltä tilasin nipun tiivisteitä. Nostomännän tiiviste täytyy vaihtaa uudelleen jos se olisi saanut tuossa rysäyksessä siipeensä ja olisi tuon nypytyksen aiheuttaja. Pihlajaniemi tosin vähän epäili että voi olla vika itse nostoventtiilistössä. Minkälainen homma tuo on kaivaa esille jos lähettäisi remonttiin?

Hydrauliletkuja virittelin. Nyt tulee ek lohko ja sen jatkeeksi sarjanipan jälkeen tuo 2-toiminen lohko ja sen sarjanipasta takaisin kytkentälevylle. Molemmista lohkoista tankkiletku sinne lootan voiteluun. Meinaa olla tuon jälkimmäisen lohkon sarjanipan saaminen olla haasteellista. Tänään lupasi Malcom briteistä pistää nipan postiin. Suomesta en onnistunut löytämään ja ulkomailta eivät meinaa kiinnostua noin mitättömästä kaupasta. Toivotaan että tulee sopiva osa.

Lohkon kylkeen sain eilen soviteraudat. Pientä viilaamista näkyy olevan pultinrei-issä. Niiden päälle pitää hitsata noi kuormaajaan sopivat puolikkaat. Vanteet pyörittelin niin että sainraideväliä kasvatettua. Takasiltaan menevät tuet taidan myös tehdä. Nyt tuolta moottorin kupeista menee 8mm pellistä tehty pohjapanssari takasiltaan. Muutan ja vahvistan tuon niin että pitäisi auttaa myös kuormaajan aiheuttamiin kuormituksiin. Sikäli oli hyvä että pudotin panssarin alas, vetokoukku oli toiselta puolelta lähes irti, pultit kiertyneet auki. Jos jollain on tarvetta rakentaa pohjapanssari niin saa tulla ottamaan mittoja.

Nostolaitteen ohjausventtiilin esiinkaivamisessa on muutamaksi tunniksi ruuvattavaa: Työntövarren tunnistelijan lohko pois, nostoakselin vasemman pään laakerikansi pois, nostoakselin oikean puolen päästä peltiluukku pois, nostoakselin oikeasta päästä nokkalevy pois, nostoakseli pois. Sitten täytyy taka-akselin etupuolelta ottaa pois lohko, johon kiinnittyy nostolaitteen hallintavipu. En ole ihan varma, että mahtuuko sen irrottamaan ilman tankin irrotusta, nostolaitteen hallintavivun jatkeena olevan välitystangon mutteri pitää ottaa pois enne lohkon irrotusta ja laskea kierrokset, että tulee kokoonpannessa oikeaan asemaan. Sen jälkeen putkiyhteet auki lohkon etupinnasta, sivusta ohivuoto putkea painava pultti löysälle ja vihdoin viimein takaa nostoakselin oikean pään laakeripesä irti, jolloin kun sen vetää ulos niin venttiilipesä tulee ulos sen mukana.

Tuosta kuormainsovitteen tukemisesta taka-akseliin täytyy kommentoida sen verran, että juuri noin tehdään kun asennetaan raskas etukuormain. Taka-akselille tulevat jatkeet nostavat traktorin takapäätä kun täyttä etukauhaa nostetaan ylös ja vastaavasti kun kauhaa pusketaan penkkaan, nuo samat jatkeet painavat akselia alaspäin. Jos kuormaimessa ei ole noita jatkeita, välittyvät nuo edellä mainitut momentit kuormaimen sivukiinnikkeiden kautta traktorin runkoon ja esim. lumenaurauksessa kova törmäys vaikkapa kaivonkanteen saattaa jopa katkaista traktorin rungon. Tästäpä pääsemmekin varsinaiseen aiheeseen: Taka-akselille tulevista jatkeista on todellistä hyötyä kun ne ovat riittävän järeät, samaa luokkaa kuormaimen aisojen kanssa. Ohuet jatkeet ovat niin joustavat, että niiden kautta ei saa kulkemaan isoja voimia taka-akselille, vaan kuormainsovitteen voimat menevät traktorin runkoon edelleen sivukiinnitysten kautta.

DB:ssä on runkovalut melkoisen massiivista tavaraa enkä muista nähneeni kuomainkäytössä katkennutta Taavia, joten minusta tavallisen kuormaimen voi ihan hyvin pultata runkoon ilman erityisiä jatkeaisoja ellei kuormain tule raskaaseen urakointikäyttöön.

Joo, täytyy vielä tuumata noita takatukia. Kone on kevyessä pihakäytössä. Tosin yleensä vehkeet tulee koeponnistettua ennemmin tai myöhemmin. Noissa kuormaajan mukana tulleissa raudoissa on sopivaa värkkiä tukien toteuttamiseen. Pohjapanssarin yhdistäminen takatukiin tekisi kokonaisuudesta tosi painavan ja panssarin irrottaminen käy vielä vaikeammaksi. Sitten kopin etureunan kohdalla noihin tukiin joutuisi tekemään tiukan mutkan ja se heikentää noiden tukien hyödyllisyyttä reilusti.

Täytyy vähän tutkia tuota nostolaitehommaa kun saa tuon kuormaajaprokkiksen päätökseen.

sopanja kirjoitti:Joo, täytyy vielä tuumata noita takatukia. Kone on kevyessä pihakäytössä. Tosin yleensä vehkeet tulee koeponnistettua ennemmin tai myöhemmin. Noissa kuormaajan mukana tulleissa raudoissa on sopivaa värkkiä tukien toteuttamiseen. Pohjapanssarin yhdistäminen takatukiin tekisi kokonaisuudesta tosi painavan ja panssarin irrottaminen käy vielä vaikeammaksi. Sitten kopin etureunan kohdalla noihin tukiin joutuisi tekemään tiukan mutkan ja se heikentää noiden tukien hyödyllisyyttä reilusti.

Täytyy vähän tutkia tuota nostolaitehommaa kun saa tuon kuormaajaprokkiksen päätökseen.

Joo, näitkin jo koeponnistetun 1490 taavin pelkästään kytkimelle asti tulevilla ek-sovitteilla..  . Soraa kauhottu, lunta ym lannoitesuursäkkejä mätetty, ei vielä ravistunu mistään. Kuormaaja roikkunu keulalla n. 300h jo.

Tarkoitus oli taakse asti tehdä nuo kun entisestä valtra 665 otin kuormaimen irti, pienin muutoksin kävisi taka-akselille asti kiinni. Ei vaan ole joutanut..  

Nyt on sovitteet hepattu kasaan ja kuormaaja koesovitettu. Pyörät mahtuu nippanappa kääntymään akseli kallellaan ja aisat menee riittävän alas. Lohko täytyy siirtää, se osuu pyörään. Kuormaajaa voisi tuoda 50-80mm taaksepäin mutta en taida viitsiä nähdä vaivaa, saavutettu hyöty on aika pieni. Kauhan kääntö ei toimi vaijereiden välityksellä, en tiedä miten noilla olisi tehtävissä työntävä liike. Jos oikein alkaa ahdistamaan niin tilaan uuden lohkon vaijereineen. Nyt täytyy vielä hepata etupainotelineen pulttien alle kiinnitykset niin sitten voi hitsata lopullisesti kasaan.

sopanja kirjoitti:Nyt on sovitteet hepattu kasaan ja kuormaaja koesovitettu. Pyörät mahtuu nippanappa kääntymään akseli kallellaan ja aisat menee riittävän alas. Lohko täytyy siirtää, se osuu pyörään. Kuormaajaa voisi tuoda 50-80mm taaksepäin mutta en taida viitsiä nähdä vaivaa, saavutettu hyöty on aika pieni. Kauhan kääntö ei toimi vaijereiden välityksellä, en tiedä miten noilla olisi tehtävissä työntävä liike. Jos oikein alkaa ahdistamaan niin tilaan uuden lohkon vaijereineen. Nyt täytyy vielä hepata etupainotelineen pulttien alle kiinnitykset niin sitten voi hitsata lopullisesti kasaan.

Mulla tuon -96 mallin quicken kuormaajan vaijerit alkaa olla jo loppu, ainakin lohkon puolen päätä joutuu säätämään klemmariviritysten avulla. Vaijerin päässä lienee joku kolo mihin nojailee sinne lohkon pesään, se ilmeisesti kuluu ja ajan mittaan saat käännellä vipua niin ettei mitään tapahdu, kun vaijerin ulkopinta päineen ei pysy paikallaan. Ihan millityötä, että toimii kunnolla..

Nyt toivon löytäneeni ratkaisun tuohon lohko/ vaijeri ongelmaan. En ehtinyt vielä kokeilemaan toimiiko. Soviteet on hitsattu lopullisesti, maalattu ja pultattu kiinni. Lohko siiretty toiseen paikkaan ja kuormaaja sai tänään uuden maalin pintaan. Jos huomenna saisi vaijerit takaisin paikalleen niin voisi ripustaa kuormaajan keulaan niin pääsisi taas kokeilemaan. Tänään sai käsiini taotut trukkipiikit, joihin pitäisi loihtia runko ja kiinnikkeet. Lumikauha pitäisi kanssa hankkia tai tehdä...

sopanja kirjoitti:Nyt toivon löytäneeni ratkaisun tuohon lohko/ vaijeri ongelmaan. En ehtinyt vielä kokeilemaan toimiiko. Soviteet on hitsattu lopullisesti, maalattu ja pultattu kiinni. Lohko siiretty toiseen paikkaan ja kuormaaja sai tänään uuden maalin pintaan. Jos huomenna saisi vaijerit takaisin paikalleen niin voisi ripustaa kuormaajan keulaan niin pääsisi taas kokeilemaan. Tänään sai käsiini taotut trukkipiikit, joihin pitäisi loihtia runko ja kiinnikkeet. Lumikauha pitäisi kanssa hankkia tai tehdä...

Lumikauhat aika edullisia, materiaalitkin, ja oma työ maksaa yhtä paljon..