Taavetin alennuspyörästö

On tuosssa V-M:n kanssa puheltu joskus,että johtuuko taavettien hyvä vetoteho alennuspyörästöstä.
Taavettihan oli loppuun saakka uskollinen tuolle "omaperäiselle" ratkaisulleen.
Kuten me käyttäjät tiedämme ,taavetti ei kärryn edessä häviä varmaan yhdellekään merkille kokoluokassaan.
Vai onko kysymys vaihdelaatikon ja alennuspyörästön kokonaisuudesta.

Pistetääs pieni loru että minkä nopeudessa voittaa sen voimassa häviää

Alennuspyörästö on omaperäinen, mutta kai aika kallis valmistaa jos vertaa peräkotelossa oleviin isoihin pyöriin ja pitkiin vetoakseleihin. Siinä tulee monta osaa tehtäväksi. Taavissa on aika paljon osia ja se syö hintakilpailukykyä. Henry Fordilla oli aikoinaan sellainen kanta, että "jos kaksi osaa on kiinnitetty pulteilla toisiinsa niin pitää kysyä miksi niitä ei ole alunpitäen valettu yhtenä kappaleena" . Ford oli suursarjatuontannon perusfilosofian kantapään kautta opetellut mies ja niillä opeilla tehtiin paksumaha Fordsoneitakin valtavia määriä sotien välillä. Muistaakseni joko Amerikassa tai Irlannissa mentiin valmistustekniikan kanssa niin pitkälle, että isoja valuosia valettiin suoraan masuunista! Siis raakaraudasta. Mutta kun osat on tarpeeksi paksuja niin ne kestää vaikka olisi tehty näkkileivästä.

Taavin vetokyky perustuu hyvään painojakaumaan. Herbert Ashfield kertoo tarinoissaan, miten 50- luvun ensi vuosina myynti pani hurjasti painetta, että Saksan markkinoille pitää tehdä neliveto traktori koska se on niin paljon parempi vetämään ja myy siellä hyvin. Siellä järjestettiin sitten työnäytös, en muista oliko se Saksassa vai Benelux -maissa jossa kynnettiin sakujen nelivedolla, saattoi olla Hanomag, en tiedä, ja Cropmasterilla samanlaisilla auroilla samaa palstaa. Sattui sateinen ja liukas keli ja pelto oli ylämäkeä toisesta päästä. Kävi niin, että sakujen neiveto nosteli etupyöriä irti maasta ja aura lakkasi luistamasta. Päisteet piti jättää pitkiksi että Hanomaagi mahtui kääntymään, mutta Cropmaster veti aurat mäen päälle saakka ja jätti lyhyet päisteet. Näytöksen jälkeen David Brownin kauppa virkistyi ja myyntimiesten paine nelivetoon laimeni moneksi vuodeksi.

Painojakauman viisaus meni muuten aikoinaan Henry Merritin mukana Nuffiledille. Nuffihan ottaa maahan lujaa kiinni kun siinä on paino niin kovasti takana. Taitaa kolmosnuffin perässä tulla persmäkeä numeroa isommat verkut ja voortit. Takapainonen on Taavikin, jos tarttee liikutella raskaampaa tavaraa niin keulalle pitää lyödä puntteja kovasti että pysyy tiellä.

Kynkkäsysteemin hieno puoli on siinä, että pieneenkin traktoriin saa hyvän maavaran kun isot hammaspyörät on takavanteiden sisällä. Matalamahainen traktori on varsinkin metsähommissa vaivallonen kumppani.