David Brown 950

Ehkä se on parempi, että jutut rönsyää projekti-puolella kuin rajaavamman otsikon alla.

Muutama vuosi sitten tätä 950:stä minulle tarjottiin. Siinä meni joku puolisen vuotta - vuosi, että pääsin konetta hakemaan. Kone oli seisonut siinä vaiheessa muutaman vuoden katoksessa. Käyntiin ei alettu edes yrittämään, kun polttoainelinjat oli tyhjinä ja koneen sai vedettyä nätisti trailerille. Samana päivänä koneella kuitenkin jo ajettiin.

Kone on sittemmin seisonut peiteltynä toisella tilalla, kun tuli nämä koronat. Jokin aika sitten hain koneen kotipihaan ja nyt on kone tallissa pestynä odottamassa osia.

Isoimmat havaitut viat on vuotava vetoakseli, vuotava syöttöpumppu ja pakkasvaurio lohkossa, joka tihkuu. Polttoaineputket on poikkastu ja korvattu huonolaatuisilla letkuilla ja tankki on rälläköity päältä auki.

Näitähän käytiin tuolla toisaalla jo hieman läpikin. Pakkasvaurio on varmasti vanha ja useamman vuoden seisomisen jälkeen syylärissä on kuitenkin nesteet tallessa. Jotain tököttiä täytyy olla jossain, kun ei vuoda tuon enempää. Toki halkeamakaan ei ole isosti auki.


Kun tulee osia ja sopiva hetki, niin aloittelen jostain päästä kunnostelun. Täältä on hyvin tullut ohjeita ja vinkkejä. Siinä mielessä pienempi kynnys alkaa purkamaan konetta. Silläkin vähän mietin, että täytyy sitä kai "vastalahjaksi" laitella vähän kuvia ja tarinaa tänne.

Olisin laittanut loppuun videon, mutta ei näköjään kelpaa linkit.

EDIT: Video lisätty.

YouTuben ( mikäli Juutuuppi on ) linkit kelpaa hyvin, kun klikkaat viestikirjoituskentän yläosan palkissa, keskohdan hieman oikealla puolen olevaa YouTube ruutua, johon laitat videon upotuskoodin (  URL -  alhaalla lukee "insert" )

Eli noin niinku ihan esimerkkinä :

jusape kirjoitti:YouTuben ( mikäli Juutuuppi on ) linkit kelpaa hyvin, kun klikkaat viestikirjoituskentän yläosan palkissa, keskohdan hieman oikealla puolen olevaa YouTube ruutua, johon laitat videon upotuskoodin (  URL -  alhaalla lukee "insert" )--

Kiitos vinkistä. Foorumi ei ymmärtääkseni tykännyt siitä, että uutena foorumilaisena lisäilen linkkejä aloitukseen. Ohjeillasi sain videon nyt kuitenkin lisättyä aloitukseen.

Saankohan kuvia liitettyä tänne? Vasemmalla alhaalla vesipumppu ja vasen on moottorin etupääty. Oikea puoli on moottorin kylki.
https://servimg.com/view/20334529/1

Sitten moottorin takasivunurkka. Yläreunassa näkyy aavistus sylinterikantta. Molemmat halkeamat näyttävät vanhoilta.
https://servimg.com/view/20334529/2

Jälkimmäinen pore näytti aika pahalta .....
Tilanne voi pihakoneessa olla vielä pelastettsvissa isommitta purkamisitta / lohkoa vaihtamatta, sopivalla paikka-aineella.
Ja sellaisiin ei lukeudu ne nestemäiset litkut ....
Alumiini-kemikaaliseos jauhetuubi, sellainen maksaa noin viitosen, mulla noita "hyllytavarana" muutama pötkylä vielä on.....
Lisää pitää kyl hakea kun toimittajan suunnalla liikkuupi ....

Juu, on tuo alemman kuvan railo melko pitkä ja on vastaavia varmasti ajan saatossa hitsaamallakin korjattu. Valuraudan hitsaaminen on sitten tarina erikseen ja se on noin yleisesti ottaen sellaista kokemusta vaativa prosessi, että se kannattaa jättää sellaisen tehtäväksi, joka on ihan aikuisten oikeasti sitä tehnyt jotenkin ammattiin liittyen. Harrastepohjallakin saattaa saada aikaan jotain ja jopa kiinni pysyvää saumaa kun on hyvää onnea matkassa, mutta aika suuri mahdollisuus on myös epäonnistumiseen.

Jossain auto-ohjemassa on näytetty miten asiaan vihkiytynyt engelsmanni korjasi ilman hitsausta vanhan sylinterilohkon vettä pitäväksi ja siinä oli tekniikkana eräänlainen "ompelu", eli railon kyljet sidottiin yhteen metallisilla tikeillä, joille porattiin reikiä railon eri puolille. Oli sen näköistä duunia, että oli mies tehnyt sitä selvästi aikaisemminkin.

jusape kirjoitti:Jälkimmäinen pore näytti aika pahalta .....
Tilanne voi pihakoneessa olla vielä pelastettsvissa isommitta purkamisitta / lohkoa vaihtamatta, sopivalla paikka-aineella.
Ja sellaisiin ei lukeudu ne nestemäiset litkut ....
Alumiini-kemikaaliseos jauhetuubi, sellainen maksaa noin viitosen, mulla noita "hyllytavarana" muutama pötkylä vielä on.....
Lisää pitää kyl hakea kun toimittajan suunnalla liikkuupi ....

Sinulle on luultavasti kertynyt enemmänkin kokemusta jauhetuubin kyvyistä? Motonetissa olisi Holtsin Wondarweldiä lohkon paikkaukseen. Mikä tuossa jauhetuubissa on muita litkuja parempaa?
Tuo railohan ei taida ihan mahdottomia vuotaa, kun samoilla liemillä tämä on seisonut nyt ainakin kolme-neljä vuotta ja syylärissä on ihan hyvin nestettä vielä. Mutta kyllä minua tuollaiset tihkumisetkin ärsyttää. Mahtuuko se tuubi kirjekuoressa postilaatikkoon (oliko se max. paksuus 3cm) ?


Muistan kanssa nähneeni sellaisia porattavia korjauspaloja/kampoja jossain esittelyvideossa. Toivotaan että nämä pakkasvauriot pysyvät kurissa ihan paikkaustököteillä. Tuosta moottorista on tullut sellainen fiilis, että sen remontoimisesta ei ole käyttötunneissa kovin pitkää aikaa. Sen olen päätellyt kädenjäljestä mikä moottorissa on. Kuitenkin mietityttää miksi joku olisi jättänyt nuo railot hitsaamatta, jos on moottorin remontoinut. Toisaalta jotain niille on varmasti tehty, kun ne ei tuon enempää vuoda. Ja tosiaan jäähdytinnestettä ei ole ainakaan toistaiseksi näkynyt öljyn seassa. Minulla on tämän koneen historia tiedossa ainakin 20 vuoden ajalta. Sinä aikana sitä ei ole remontoitu, mutta ei ole paljoa ajettukaan. Täytyy kysellä edelliseltä onko moottori päässyt hänen aikana jäätymään, tai onko hän joutunut lisäämään nesteitä. Moottoriöljyjä ja vaihteistoöljyjä on selkeästi vaihdeltu.

Tuossa videopätkässä moottori käy nätisti eikä juuri tupruttele, että se saattaa olla hyvinkin tiivis peli vielä. Eikä kuvista päätellen ole mahdottomasti runneltu ulkoisestikaan.

Pitkässä halkeamassa on aina sitä riskiä olemassa, että se saattaa lämpöliikkeen vaikutuksesta haukotella ihan vähän ja sen seurauksena se pystyy kasvamaan pituutta kunnes menee jostain isompi kannas poikki. Sen takia, jos keksit jonkin tavan kytkeä mekaanisesti yhteen tuon pitkän railon vastakkaiset rannat vaikka keskeltä, niin ei se ole mitenkään huono ajatus. Kemikaaleilla vuodon saa kyllä tukittua, mutta siinä pitää varoa ettei jäähdyttimen putkia tukkeennu kaupantekijäisiksi.

erkki kirjoitti:Tuossa videopätkässä moottori käy nätisti eikä juuri tupruttele, että se saattaa olla hyvinkin tiivis peli vielä. Eikä kuvista päätellen ole mahdottomasti runneltu ulkoisestikaan.
--

Kone on harmittavasti joskus maalattu. Onneksi kuitenkin sävyt on edes sinnepäin oikeat. Peruskunnoltaan traktori on ihan fiksu. Vaikuttaisi että kun käy vähän traktoria läpi, niin tästä saa vielä ihan kelvon pihakoneen. Periaatteessa tämä on ihan työkuntoinen nytkin, kun kaikki oleellinen toimii.

Olet varmasti oikeassa railon kanssa. Olisikohan tämän päivän liimoissa tarpeeksi pitovoimaa? Haastavaa saada puhtaaksi paikkoja, mutta liimoilla kokeilemalla olisi vielä kaikki muutkin konstit käytettävissä. Kovin paljoa ei tee mieli moukuttaa vauriokohtia, kun ne on nyt lähes vuotamattomat. Ehkä pitäisi merkata railon päät, niin pystyisi seuraamaan paremmin etenevätkö ne.

Liimat ovat käytännössä hartseja. Niillä ei saa lujaa kontaktia tuohon paikkaan. Railon yli pitäisi saada metallinen kannas, mutta jos hitsaaminen on pois laskuista, niin kyllä siinä pitää käyttää jonkin verran kekseliäisyyttä.

Kerrottakoon, että 50- luvulla kun pakkasnesteet olivat kalliita ja huonosti saataviakin, pääsi lohkoja halkeamaan jäätymällä aivan yleisesti ja kun kaikesta oli pulaa, niin lohkon kylkiä paikattiin jopa pulttaamalla teräslevy halkeaman päälle ja väliin tervaa ja tappuraa. Niillä sitten ajeltiin kun muutakaan ei ollut.

erkki kirjoitti:Liimat ovat käytännössä hartseja. Niillä ei saa lujaa kontaktia tuohon paikkaan. Railon yli pitäisi saada metallinen kannas, mutta jos hitsaaminen on pois laskuista, niin kyllä siinä pitää käyttää jonkin verran kekseliäisyyttä.  

On minulla hitsauskoneet. Vähän vain vierastan lähteä sorkkimaan, kun railo on vuodon puolesta suht harmiton ja tuo paikka on osin haastava. Se keskikohta on kyllä paremmin tavoitettavissa kuin railon alapääty.

Muistan joskus lukeneeni, että jotkut ovat hitsanneet lohkoja ihan onnistuneesti migilläkin (mag)?

Valuraudan hitsaaminen on kinkkistä erittäin monesta syystä. Itse olen jotain hitsannutkin joskus, mutta tulos riippuu monesta asiasta:

Kun rautametalli on kuumaa ja kun se jäähtyy, se kutisuu aika paljon ja jos hitsi on kovaa tavaraa, niin se repeää irti railosta, eli halkeaa.
Valuraudan korkean hiilipitoisuuden takia hitsi on kylmänä kovaa kuin betoni ja se repii itsensä irti perusaineesta kun se jäähtyy.
Sitkeän hitsin pystyy tekemään vain nikkelillä, joka on pehmeää ja venyy kun valurauta jäähtyy. Kova lisäaine ei veny ja sularaja halkeaa.

Tuho ongelmaan ei maailman parhaatkaan hitsausasiantuntijatkaan ole löytäneet ratkaistua.

Jos haluat kokeilla hitsaamista, niin pikku pätkä kerrallaan puhtaalla nikkelillä heti kun hitsi jäähtyy niin vasarointina hitsiin kun se jäähtyy.

Tosta jauheesta on kokemusta tuolta jostain -95 alkaen. On pätevää kamaa eikä tuki jäähdytintä tai lämppärin kennoa.
Erittäin toimivaa tavaraa omien kokemuksien perusteella, sekä auto että konepuolella.

Niin meneekö jusape kirjekuoressa se paikkaustökötti? Jotain tuonne varmasti pitää kaataa sen jälkeen, kun vaihdan pakkasnesteet, niin voisin kokeilla sitä sinun tököttiä.

IKH:lla näkyy olevan valurautapuikkoja. Melkoisen tyyriitä. https://www.ikh.fi/fi/hitsauspuikko-valurauta-2-5mm-10kpl-me11925

Tänään tuli osat. Sadehatun jo laittelin putkeen, kun tilasin muutaman IKH:n putken hatun. Tukevan rullakon hain mökiltä. Vaikka itse traktorin luona ei tapahdu juuri mitään, niin kai tämä homma kuitenkin koko ajan etenee.

Tämmöisen vaihtoehdon tässä heittäisin keskusteluun ja vaikka tyrmättäväksi. Ja vielä, omaa kokemusta ei ole muuta kuin muistelen nähneeni joitakin onnistuneita lopputuloksia, epäonnistuneita ei ole minulle näytetty.

Alkupuheen jälkeen asiaan. Vanhan kansan Konepajatekniikan oppikirja vuodelta 1948 kertoo valuraudan korjaamisen vaihtoehdoksi kovajuoton (tai hitsausjuotto). Siinähän perusainetta ei sulateta vaan työskentelylämpötila juotteesta riippuen on jotain 650-900 astetta. Tuo muutamakin sata astetta saattaa vaikuttaa onnistumiseen. Lisäaine on jotain kupari/hopeaseosta, joka on paljon joustavampaa kuin valurauta, niin lämpövaihtelut eivät niin helposti riko saumaa jos sen kerran on saanut tarttumaan perusaineeseen. Juotettava kohta tietysti pitää valmistella vielä perusteellisemmin kuin hitsausta varten. Se pitää puhdistaa hyvin ja railoa avata jonkin verran. Rälläkällä voi ympäristöä puhdistaa, mutta itse railon viimeistelisin varmuuden vuoksi vaikkapa snurran pyörivällä viilalla ettei raudassa oleva grafiitti pala ja sotke paikkoja. lisäksi saattaisi olla hyödyllistä pienellä poralla katkaista halkeaman päät. Jäähtymistä kannattaisi varmaan jollain konstilla myös hillitä. Ja sitten vielä kokeilisin tätä johonkin muualle ensin.

Epävarmuuksia tässä on tietysti vaikka kuinka, esimerkiksi
-ei ole tietoa kuinka lohkon kromiseosteinen chromidium valurauta käyttäytyy
-kuinka hyvin onnistuu lisäaineen ja juoksutteen valinta, minulla ainakaan ei ole tietoa tästä
-kuinka hyvin lisäaine juoksee pystyseinässä olevaan railoon

Voi olla ettei kirjeenä ihan sovi, vaikkei pötkö ole kuin n.10cm pitkä, mut putkilon halkaisija taitaa olla likimain 3cm, että saattaa mennä kirjepaksuuden yli.
Jollei sitten putkiloa pieneen muovipussiin tyhjentäisi, niin sopii kirjeenä hyvinkin tulemaan.

jusape kirjoitti:Voi olla ettei kirjeenä ihan sovi, vaikkei pötkö ole kuin n.10cm pitkä, mut putkilon halkaisija taitaa olla likimain 3cm, että saattaa mennä kirjepaksuuden yli.
Jollei sitten putkiloa pieneen muovipussiin tyhjentäisi, niin sopii kirjeenä hyvinkin tulemaan.

Täällä on niin onnetonta tuo Postin toiminta, kun paketit on hyvin usein väärässä paikassa, niin helpompi olisi kirjeenä. Palataan tähän myöhemmin, kun kunnostus etenee lohkon vuotoihin.


Nyt on ronkka irti ja laippa irti. Ulosvetäjään ei meinannut löytyä sopivia pultteja mistään, kun kaihdinta ei ole. Otin sitten polttoaineputkien kiinnikkeistä pultit. Toinen oli vähän lyhyt, mutta piti kuitenkin riittävästi.

Kelkan olen tehnyt aikoinaan Nuffieldin moottoria varten, kun piti saada moottori siirrettyä työntämällä pelipaikoille. Samalla tuo toimi moottorin kuljetuspukkina perävaunussa, kun renkaat on nopeasti irroitettavissa.

Ronkalla oli varmasti joku ennenkin käynyt, kun pulttien alla oli ylimääräisiä prikkoja ja pultit oli tainnut vaihtua ylipitkiin. Jarrukengät uivat öljyssä.
Aika nätisti lähti ronkka irti. Öljyjä en laskenut ulos. Ulosvetotyökaluni oli huono ja ensimmäinen vedos, mutta näytti kestävän riittävästi. Lämmitin laipan ympäriltä kaasulla ja annoin laipalle kylmää ja sitten vähän kiilaa väliin, niin lähti heti liikkumaan.

Kyselinkin tuolla toisaalla miten tuo laippa purkaantuu.

Ronkka on takaisin paikoillaan. Sisälaippa lähti lyömällä irti ja sain molemmat stefat mahtumaan. Öljylietteet putsasin akselin reiästä ja jarrukengät puhdistin ensin bensiinillä, sitten kuumassa pesuainevedessä kylvetin ja lopuksi kaasulla lämmitin kitkapintoja niin kauan ettei öljyä enää noussut pintaan. Jarrukliinerillä pyyhin rasvat pois. Kengät on luultavasti ainakin lähtötilannetta paremmat. Ei niissä kitkapintaakaan ole mahdottomasti enää jäljellä, mutta jos ne on jo 60 vuotta kestäneet, niin ei ne tule ihan heti loppumaan minun ajoilla. Asbestikengiltä näytti, niin en alkanut hiomaan niitä.

Vetoakselin kanssa sai hetken vääntää, että solahti ronkka pohjaan. Lukko tuntuisi ainakin renkaasta pyöritellen toimivan.

Jarruakseli vaikutti herkkäliikkeiseltä. Porasin kuitenkin rasvanipalle kanavan akselille ja laitoin nipan siihen.

Korjailin polttoainelinjoja entiselleen ja vaihdoin syöttöpumppuun muutaman tiivisteen. Syöttöpumpun sisällä oli aika paljon jotain hiekan tyyppistä mujua. Ei se varmaan hiekkaa ollut, mutta sellaista hienojakoista tavaraa. Putsailin sen mitä sain kannen avaamalla.

Vipujen akseleiden tiivisteet oli koppurat ja katkesivat taivuttamalla.
Pienen pihalenkin jälkeen syöttöpumpun alunen näytti suht kuivalta, kun aiemmin pumppu tiputti käynnissä ihan tiheään. Eli on se ainakin parempi nyt. Polttoainesuodattimet uusin samalla, kun palautin polttoaineen kulkemaan omien suodattimien kautta.

Puhdistettu jarru tuntui oikeinkin tehokkaalta nyt. Hiekalla saa renkaan helposti lukkoon asti.

Käynnissä on ollut sellaista pientä hyrskytystä ja se väheni selkeästi, mutta aavistuksen se vielä hyrskyttää, kun kampeaa käsikaasuvivun ihan pohjaan joutokäynnille.

Tässä testikäynnistys useamman tunnin seisomisen jälkeen. Kun pumppu on vuotanut tavarat pihalle, niin herkästi on päässyt ilmaa linjoihin. Nyt tuntui käynnistyvän ihan ok. Tuollaisen vaalean pölähdyksen kone päästää, mutta mielestäni ihan asiallinen tuo pakokaasun värikirjo 60 vuotta vanhaksi dieseliksi. Hatunkin laitoin piippuun.

https://youtu.be/yCv-1csIPjA

Syöttöpumppu testilenkin jälkeen. Ei havaittuja vuotoja.

Ne vipujen 0-renkaat on tyypillisin vuotopaikka. Kun siellä on kaikki tiivisteet hiukan korppuina niin muista seurailla, että moottoriöljy ei ala lisääntyä ja haista polttoöljylle. Jos siirtopumpun kalvo tai ruiskutuspumpunetupään stefa alkaa vuotaa niin öljyyn tulee heti vieras aromi.

Varsin normaali DB:n käynti tuossa on. Suorasuihkutusmoottori hyrskyttää aika herkästi jos on pikkasen sanomista suuttimissa tai venttiilien tiiveydessä ta jopa venttiilien välyksissä jos on yhdestä pytystä menneet kovin pienelle. Tuo kuvan traktori ei pölläytä juuri ollenkaan, joten ajoa se taitaa enimmäkseen kaivata. Ruiskutuspumpun sisällä ei kyllä tarvitsisi olla kuin puhdasta polttoainetta, mutta se aikojen saatossa sinne kertynyt hienojakoinen töhkä taitaa olla sitä lajia, ettei sitä saa kaikkea pois kuin pesemällä pumppu osina. Se on joka tapauksessa ihan varmaa että noita samalaisia hiukan töhkäisiä pumppuja on käytössä maailmalla isot määrät, joten kai siinä täytyy olla huonoa säkää matkassa jos siitä seuraa remonttihommaa.

Vähän taas edistystä. Jalkakaasu takkusi ja herkistelin vivustosta jumiutuneita osia, niin alkoi toimimaan.

Polttoainehana oli jäänyt inan vielä kostumaan, kun piti valita kahdesta millisestä O-renkaasta pienempi, kun en isompaa saanut mahtumaan koloseensa. Nyt keksin puristaa O-renkaan uraansa vähän niin kuin männänrengastyökalulla, niin sain isomman vaihtoehdon paikoilleen ja hana on nyt tiivis. Sen lasikupin kumitiivisteen sain jo aiemmin IKH:lta tilattua ja lasikupin saumakin on nyt tiivis.

Venttiilit säädin ja nyt on käynti kohdallaan. Pienestä se on kiinni, kun ei siellä ollut kuin yksi vähän reilumpi välys ja loput oli enemmänkin hyvin pieniä hienosäätöjä.

Sitten aloin tutkimaan latausta. Laturin polarisoinnin tarkistin ja laturi tuntui muutenkin olevan ok. Kojetaulun alta kaivoin latausreleen esille ja otin kopan auki. Käsikirja kielsi koskemasta latausreleeseen    Vähän nihkusti muutenkin tuntuu löytyvän säätöohjetta tuollaisella kaksitolppaiselle releelle. Foorumiltakaan en löytänyt oikein mitään juttua tasavirtalatausjärjestelmästä. Voisin nuo latausreleen säädöt käydä läpi, jos jollain olisi hyvää säätöohjetta? Takavirtarele tuntuisi olevan aika hyvässä säädössä, mutta latausjännitteen ajattelin ohjeen mukaan säätää. Muistelen että piti kytkeä kaksi säätimen johtoa yhteen, mutta en enää muista sen tarkemmin. Ja kun latausreleitä on erilaisia, niin voi olla, että se oli erilaisen latausreleen säätöohje.

Osaako joku sanoa mihin tuo sulake on, joka löytyy kojetaulun alta moninapaliittimestä?

https://youtu.be/2zXB-cqK7Tk

Pakko laittaa vielä tyhjäkäynnistä pätkä, vähän niin kuin todisteeksi, että nyt käy
https://youtu.be/qwMmTuQY9h4

Hyvä juttu. Jos en ihan väärin muista niin tuo "Lucas system" nalli on tarkoitettu suojaamaan valoja ym. En jaksanut kaivaa kytkentäkaaviota esiin.

Noita releen säätöohjeita saattaa olla suomeksi ja onkin varmaan, mutta minulta löytyi linkki vain sumujen saarten alkuperäiseen dokumenttiin, toivottavasti ei haittaa.
http://mgaguru.com/mgtech/books/pdf/Lucas_Generator_and_Control_Box_Tests.pdf

Kiitos ohjeesta!
Säätelin latausreleen. Se olikin melko kohdillaan. Nyt vasta huomasin, että tässähän on käännetty -maadoitus. Ihan oikein polarisoin laturin tälle, mutta pitää vissiin hommata paremmat valot talliin.

Osaako joku sanoa lonkalta mihin tuon punaisen johdon venttiilikopan päällä pitäisi mennä? Siinä näkyisi olevan rengasliitin päässä. Siinä oli pieni jännite, että ei vaikuttanut maajohdoltakaan, eikä värikään viittaa siihen.

Mitähän tuolle lohkon halkeamalle tekisi? Tästähän juteltiinkin jo, mutta nyt pitäisi alkaa jotain tekemään, tai jättää jotain tekemättä. Pitäisikö tilata IKH:lle 2,5 millisiä valurautapuikkoja? https://www.ikh.fi/fi/hitsauspuikko-valurauta-2-5mm-10kpl-me11925
Nuo ei ole puhdasta nikkeliä, mutta aika samanlaisia puikkoja tuntuu olevan näissä muutaman kappaleen markettipaketeissa.

Edellä mainittujen lisäksi leikkailin nostajien kopalle uuden tiivisteen, oikaisin astinlautaa ja kiinnittelin lokasuojaa paremmin.

Videota latausreleestä: https://youtu.be/PJEs0FkXY1A

Voisko olla öljynpaineen anturin johto. Startin herätys on toien mahdollisuus, mutta se taisikin olla paikallaan. Sinne kyllä on vedelty melko säästeliäästi sähköä. Lämpömittarikin on kapillaarimallia jos on alkuperäinen