996 4-veto

Ei siellä ole kun vaihevivut,kaasu ja sammutinvivut,johtoja ja putkia,lukon ja nostolaitteen ja kolmitieventtiilin tangot ja sitten jarru ja vo kytkinvaijerit ja jarruletkut ja nesteputket ja joku irtojohto niin kun löysäät hytin irti korvista se nousee siitä nätisti pois,aika helppo homma kuitenki.

On ollu hurjalla pidolla kyllä carraro,ei ole minulle noin loppua vielä eteen tullu tähänmennessä,toki en ole läheskää kaikkea nähnykkää,ei sillä. ,kyllähän siitä tietenki tekemällä akseli tulee ,ei siinä mitään.

ikilika kirjoitti:Pakko kysyä, mut minkä ihmeen takia sulla on koppi puolillaa lunta??

Sitähän on mukava kuljettaa kopin lattialla!?! On sellainen kiva Turkkilainen-sauna efekti, kun alkaa lämpenemään.

Pari hajonnutta ikkunaa...
Etuvasen alakulma ja oikea takayläkulma. Tän talven lumet jo lapioin pääosin ulos sieltä, mutta vähän vielä jäikin.

Vähän joutuu kääntämään noita takavanteita leveämmälle, että kulkevat jotakuinkin samaa uraa etusten kanssa. Etusia ei viitsi kovin sisään viedä, että jää edes vähän kääntövaraakin... Tuleepahan vakaampi sivusuunnassa, ei tuo leveydellä ole silti pilattu. Nyt näyttäisi, että Carraron kääntövarat pystyy käyttämään kaikki tuolla pitkittäisellä ohjaussylinterilläkin.

Tuosta Veli-Matin ihmettelemästä hurjasta pidosta kyllä kertoo jotain se, että osa planeettapään palikoista oli ruostunut jonkinverran ennenkuin edellinen remontti on tehty. Näytti vaan olevan toispuoleisesti osat ruostuneet, eli joko on aiemminkin seissyt pitkään, tai sitten ollut vettä navoissa.. Kaveri jolta akselin ostin kertoi seisoneen kymmenisen vuotta nyt viimemmäksi laatikkovian takia. Mielenkiintoista on toisilla tuo koneiden "pito"

Mites etu ja takapään vetosuhteet sattuu keskenään? Oletan että takaset on kokoa 13.6-38 ja eturenkaat 12.4-24? Tuo 13.6-38 vastaa aika tarkasti 1490:n takarengas kokoa mutta mitkä mahtaa olla välitykset vähennyspyörästössä ja onko tasauspyörästön välityksessä eroa 1490 nähden?

Tätä välitysasiaa tuolla ketjun alkupuolella jo vatuloitiin. Varaosakirjojenkin mukaan välitykset on neloskoneisissa samat, eli ei pitäisi ongelmaa tulla. Tuo rengaskokoarvauksesi meni ihan oikein, 13.6-38 ja 12.4-24 on kumien koot.
Sattui nuo etuset olemaan juur passelin kokoiset, niin otin ne. Yhdet 14.9-24:tkin oli tarjolla todella edulliseti rengasvalintaa tehdessä, mutta olivat onneksi ehtineet mennä. Tulee näin halvemmaksi tuo muutos, kuin ostamalla molemmat renkaat..
Noita välityksiä(hammastuksia) kun lasken takaperoisesti työkseni, niin pitää nuokin laskea kaikki läpi projektin aikana. Voi sitten suunnitella vaikka nopeutuksia, kun on lähtökohta tiedossa Planeettapäät ja kytkinhammastukset etuakselilta jo muutin matemaattiseen muotoon, seuraavaksi laitan pudotuslaatikon ja vaihteiston ohjelmiston läpi..

Gary Grand kirjoitti:
Noita välityksiä(hammastuksia) kun lasken takaperoisesti työkseni, niin pitää nuokin laskea kaikki läpi projektin aikana. Voi sitten suunnitella vaikka nopeutuksia, kun on lähtökohta tiedossa Planeettapäät ja kytkinhammastukset etuakselilta jo muutin matemaattiseen muotoon, seuraavaksi laitan pudotuslaatikon ja vaihteiston ohjelmiston läpi..

tästä tulee mielenkintonen projekti, Ei muutakuin työn iloa
otahan huomioon että etupää saa vetää hiukka enenpi kuin takapää jää puskemis taipumus vähemmälle Ainakin oman nopeutuksessa se piti laittaa etuperä hiukan nopeammaksi

996-4:n pohjan valus on tuollaanen, noin 5cm koroke, purotus laatikon kiinnityksellä 90 sarjaasis se on matalampi, jolla vois saada suoran linjan puikkokardaanille 90 sarjan pohja ei taas sovi 996 alle (pituusero) 996 purotusloodan välitys on käsittääkseni eri (DB akseli) tarkootan että jos yrittää saada carraro pudotuslaatikon oikealle korkeudelle jotta on hammaskosketus vaihteistoon, ei kartaanilinja ole välttämättä enää oikia. DB kartaanillahan korkeuseroa saa olla. puretun 996:sen neliveto kun löytyys ja siitä kaikki osat nii olis vähemmän naamanväänteitä. taitaa olla savolaasilta ostettu se sun akseli
[img][/img]

on se kardaani 1490 carraro mallissa ylenpänä ei oikein siinä löydy tiloja putkikardaanille ellei muokkaa öljypohjaa
Se DB etuakseli on pyörintä nopeuksiltaan ilmeisesti paljonkin hitaampi

https://2img.net/r/ihimizer/img821/3155/kuva0028.jpg

Ulvila kirjoitti:996-4:n pohjan valus on tuollaanen, noin 5cm koroke, purotus laatikon kiinnityksellä 90 sarjaasis se on matalampi, jolla vois saada suoran linjan puikkokardaanille 90 sarjan pohja ei taas sovi 996 alle (pituusero) 996 purotusloodan välitys on käsittääkseni eri (DB akseli) tarkootan että jos yrittää saada carraro pudotuslaatikon oikealle korkeudelle jotta on hammaskosketus vaihteistoon, ei kartaanilinja ole välttämättä enää oikia. DB kartaanillahan korkeuseroa saa olla. puretun 996:sen neliveto kun löytyys ja siitä kaikki osat nii olis vähemmän naamanväänteitä. taitaa olla savolaasilta ostettu se sun akseli

Savolaisiltatapa hyvinkin...

Tuon mun 996:n mahan alla on kyllä tollanen valettu koroke, mutta ei se kyllä noin korkea ole kun tolla DB pudotuslaatikolla... Ehkä pari senttiä olis lähempänä?

ero on aika selvä kun vertaa noita vetokoukun etukiinnityskorvakkeiden korkeutta tuohon pudotuslaatikolle valettuun "korokkeeseen".
Kardaani ei sinänsä ole ongelma. Sopivia pätkiä on tallinnurkassa iso kasa, ja niiden liittäminen yhteen ja sopiviin liitosholkkeihin on vain hetken homma.
Etuakselin tumppi kardaania kohti on niin alhaalla, ettei ö.p.:n kanssa varmasti tule kosketuksia ja näyttäisi, että tuo pudotuslaatikkokin tulee melko samalle korkeudelle No, laatikko on vielä avaamatta, kun mahatauti on pitänyt poissa tallista koko viikon , eli mittaustietoa sisuskaluista ei vielä ole. On muuten ilkeä kuratauti, kun ei uskalla kumartaakaan vetämättä "ryppynarua" tiukalle

Ei kuin toipumisia vaan kyl se siitä sano Manu aikanaan

Gary Grand kirjoitti:Etuakselin tumppi kardaania kohti on niin alhaalla, ettei ö.p.:n kanssa varmasti tule kosketuksia ja näyttäisi,että tuo pudotuslaatikkokin tulee melko samalle korkeudelle

Meillä oli 1490:ssä öljypropun paikalla semmonen 90 asteen mutka joka sojotti sivullepäin, helpotti öljynvaihtoa kun on tuo pohjapanssari.
Noh isäukko taisi lasketella kuorman kanssa alamäet vähän vauhilla ja kardaani naputti sen jatkopätkän palasiksi ja ölpät valu pihalle. Mitään vaurioita tuosta ei tullut kun huomasi ajoissa sammuttaa. Nyt ei ole sitä mutkaa enää paikallaan, mutta ei se ollut kuin sentin kaksi lähempänä sitä kardaania mitä öljyproppu normaalisti on, vähästä oli kiinni.

Siinäkun ei ole kartaanilla mitään välilaakeri pukkia niinkuin 6-sylinterisissä niin elää se kartaani vähän eri tavalla.

Olihan tuossa minullakin se öljynvaihto mutkahaara mutta jouduin sen poistamaan kun ei se mahtunu siinä olemaan
Alkuperäinen kardaani oli ohuempi keskiväliltä nytkään ei kovin suuri väli jää n10mm ropun kantaan
Puikkokardaaniin juoduin tyytymään kun en halunnu öljypohjaa muokata
(no tuon akselin nimike varmaan väärä mutta eiköhän tuon ymmärtäne)
gary grantin etuperä näyttääkin asemoituneen alenmaksi kuin se 1490 carraros on niin siihenhän näyttäs rehdin murrosnivel kardaanin saavan sopimaan

Äimistelin tuossa iltana muutamana tuon Taavin ohjausta ja silmään osui hylkyosakasassa oleva sylinteri... Männänvarressa orkosia ihan sopivalla kohdalla ja lyhennyksellä saattaisi ruveta sopimaan noihin Carraron alkuperäisiin kiinnityksiin. Ei tarviisi tehdä tuota kääntövartta uusiksi, kun laittaisi poikittaisohjauksen. Johan sitä joku viisaampi ehdottikin...

Kysymys: Minkä kokoinen on alkuperäinen 1490:n ohjaussylinteri? Halkaisija, männänvarsi, iskunpituus, asennuspituus, you name it.
Pikaisesti kun Cadiin mittoja heittelemällä näyttää melko ahtaalta tuo alkuperäisten kiinnitysten väli, tai sitten on mittamies mokannut... Ilmeisesti kyseessä on kuitenkin heppoisimman luokan sylinteri, tuota alkuperäistä pitkittäistä kun vilkaisee. Tuuman varsi ja kahden mäntä, koottuna hintelillä lukkorenkailla.
Nuo "lelu"sylinterit kun ei juuri tilaa vaadi päätyihin, niin voidaan tehdä lyhyemmiksi.

Mulla makaa romulootassa 40/70-600 -sylinteri, josta voisi pätkiä parhaat palat. Onko kuitenkin liian reilu männänhalkaisija? Eli riittääkö pumpun tuotto? Iskunpituus taitaa olla luokkaa 200-220mm alkuperäisessä sylinterissä? Tuo 220mm alkaa olla jo sovittamaton paikka C-luokan sylinterillä, mutta olisihan mukava, jos saisi akselin kaikki kääntövarat käyttöön. Rakenteellinen minimipituus 220 iskulla on 455mm ja tilaa näyttäisi olevan n.420mm Vaatii hiukan sepitystä... Voihan nuo päät vaihtaa pienempiin, millä jo saisi staattista pituutta jonkin verran pois.

Takavedossahan tuossa pitkittäisohjauksessa on saatu pitkällä iskulla ja suurella vipusuhteella voimaa, jota ei edes paljoa tarvita kevyen keulan ja pienien pyörien takia.

sylinterinvarsi 22mm
sylinterin ulkovahvuus 60mm
iskunmitta 172mm
tappien etäisyydet pyörät äärilaidoissa käännettynä lyhin 420mm pitsin 590mm tapin keskeltä toisen keskiöön
sylinterin mitta tapin keskeltä turpaan 355mm

jyrki kirjoitti:sylinterinvarsi 22mm
sylinterin ulkovahvuus 60mm
iskunmitta 172mm
tappien etäisyydet pyörät äärilaidoissa käännettynä lyhin 420mm pitsin 590mm tapin keskeltä toisen keskiöön
sylinterin mitta tapin keskeltä turpaan 355mm

Elikkä samanlainen rimpulahan se on tuossa nelikossakin?!?
Takaveto:
Sylinterinvarsi 25mm
Putken ulkohalk. n.60

Mielenkiintoista tuo liikeratatieto... Omat mittaukset irto-osilla antaa lyhimmäksi mitaksi 419mm ja pisimmäksi 637mm.

EDITtiä: tulipa typerä moka, no irto-osien kanssa kun pelaa, niin näinkin voi käydä... Eihän tuo ulompi pyörä käänny tietenkkään läheskään samaan kulmaan kuin sisempi! Raidetanko vetää sisäkaarteen puoleisen pyörän rajoitinta vasten jo paljon aiemmin.
Tuosta Jyrkin kuvasta tajusin viimein. Jos laittaisin tuon 70mm:n sylinterin ja 200 iskunpituutta, niin ensimmäisessä käännöksessä vetäisin raidetangon/pään poikki

Onkos tuossa ohjauksessa muuten minkälaiset paineet? Täytyy olla jo jonkinmoiset, että tuollaisella männän halkaisijalla saadaan riittävästi voimaa aikaiseksi. Ohjausvarsi ei kuitenkaan ole kuin 155mm pitkä ja renkaissa on kokoa, toisilla enemmän ja toisilla, reilu metri.

paineista en tiedä mutta muistaisin että niistä on käyty keskusteluja muualla täällä palstoilla
mutta mielestäni tuo ohjaus ei kovin hirveitä voimia tarvitse nelikossakaan jos on olkaakselin laakerit ehyenä ja aikas kevythän tuo keulaltaan on vrt jtn muu merkkistä
tietty etukuormain jos on niin se pyytää hieman tehoja
94 sarjassahan näyttäs silmämäärin nuo sylinterit rajummilta parit yksitoimiset tuubit näytti olevan molemmin puolin

Gary Grand kirjoitti:Onkos tuossa ohjauksessa muuten minkälaiset paineet? Täytyy olla jo jonkinmoiset, että tuollaisella männän halkaisijalla saadaan riittävästi voimaa aikaiseksi.

Tarkkaa lukua en osaa sanoa mutta veikkaisin että paineet pyörii siinä 100bar molemmin puolin.

1394:ssä on tehostimenpumpussa 135bar merkintä persuksissa...

Aika korkea tuo paine kun alkaa ajattelemaan. Toisaalta onhan tuo ohjaus sylinteri vähän rimpulan oloinen.

Jotain parin tonnin kieppeillä taitaa olla 1490:n sylinterissä työntövoimaa (vetovoimaa luonnollisesti hitusen vähemmän) noilla painella jos en ihan persiilleen laskenut. Tietysti tarkkaa lukua ei pysty laskemaan kun tiedossa on vain männänvarren pinta-ala, mutta noin suunnilleen.

ikilika kirjoitti:1394:ssä on tehostimenpumpussa 135bar merkintä persuksissa...

Mielenkiintonen arvo... Tuossa 996:ssa näkyy pumpussa lukevan 66bar. On jonkinlainen ero jo tuo.
Jos 1394:ssä on sama 2" männänhalkaisija ja tuollainen paine, niin tuolla 70mm sylinterillä pääsisi aivan samoihin männänvarren työntövoimiin. Pakko testata riittääkö pumpussa tuotto.

eikös 94 sarjas ole paljon rajummat ohjaus sylinterit ja niitä on kaksi jos oma näkömuisti pelaa niin olis n 40mm sylinterin varsilla
ainakin uudemmissa näin kuten ikilian konees

ei oo kahta sylinteriä, yksi vain. Sylinterin mittoja ei ole tullut mitattua.

Taitaa olla ainoastaan joissain takaveto malleissa toteutettu kahdella sylinterillä ohjaus.

Onkos noissa 1490:ssä aina ohjaussylinteri oikealla puolella konetta? Niinkuin Jyrkin kuvassa.
Kun minulle tulleessa akselissa on korvakkeet vasemmalla ja on olleet pitkään tuon sisemmän korvakkeen kulumista päätellen: Kardaanin panssari on sen hangannut alapinnalta suoraksi:

Ja äkkiä ajatellen tuntuis olevan parempi noin, kun tuo kääntöpään korvake on 20mm epäkeskeinen ulospäin, eli antaa tilaa ohjaussylinterille ja kääntökulma sinnepäin rajoittuu muutenkin raidetangon kautta.

Kokeilin tuota sylinterin korvaketta laittaa toiselle puolelle ja käyhän se, mutta ohjaussylinterille jää tilaa kaikki oikealle käännettynä n.390mm(reiästä-reikään) Ei riitä millään.

Gary Grand kirjoitti:Onkos noissa 1490:ssä aina ohjaussylinteri oikealla puolella konetta? Niinkuin Jyrkin kuvassa.

Meillä on 1490:ssä sylinteri vasemmalla puolella.

taavettimies kirjoitti:

Gary Grand kirjoitti:Onkos noissa 1490:ssä aina ohjaussylinteri oikealla puolella konetta? Niinkuin Jyrkin kuvassa.

Meillä on 1490:ssä sylinteri vasemmalla puolella.

yleisimmin kuulemma sylinterit noissa carraro 1490 on vasemmalla puolen jostain syystä minun on oikealla