990 selectamatic laatikko laitettu ja hytikkaa pohdiskeltu.

Ehtoota tallilaiset, tuli tuommosta laatikko öljyjen mukana, ovat vissiin jotain siirtäjän tuki "tyynyjä", avasin laatikon kannen siinä toivossa että saisi takaisin pistettyä mutta ei vissiin onnistu. Mitä särkynee jos ilman ajelee?

Eli tästä linkin kuvasta kaiketi nro 16:

http://partstore.caseih.com/us/parts-search.html#epc::mr53666ar276114

Ja livenä:

http://aijaa.com/9dzMEV

Purkaunuhan se loota on,nuo messinkiluistit toimii laakerina pooriaksilan päällä kakkos ja kolomosrattaalle,loppu on lähellä siinäki lootassa...,tieten jos joskus jo sepitetty ja vanahat osat jääny öljytillaan...

No niimpä tietennii   Vaatiikohan tuon laakeroinnin uusiminen koko lootan purkua vai onnistuuko mitenkään päältä päin? Ja siis nuohan varmaan ovat sieltä alemmalta akselilta? En vielä oikein kerinny sisäistää tuota lootan rakennetta hetken tillikoinnilla. Pitää huomenna tunnustella ja katella rattaita tuntuuko väljää. Laatikko kyllä äänsi nopealla puolella jonkun verran kovemmin kuin hitailla.. Missähän hinnoissa purku lootat lie noin niinkuin tulevaisuutta ajatellen?

Olikos se niin että jos seegeri no 17 pluiskahtaa pois urastaan niin nuo liuskat pääsee karkuun?? Joskus on samasta aiheesta ollut juttua, mutta ittellä ei ole kokemusta. Otaksun, että pitää ottaa loota pöydälle että saa korjattua. Se ei ole työnä juuri sen suurempi kuin koko laatikon vaihto, että jos siinä ei ole muuta vikaa niin eikö tuo kannata kasata uudelleen. Laatikon saa kuulemma kätevimmin auki kun sen pakittaa kotelosta ulos taka-akselin mukana. Laatikosta pitää kansi avata ja kiinnityspultit irrottaa. Ulosottovaihde pitää irrottaa, että saa hydraulipumpun imuputken irti. Sitten vaan taka-akseli irti vaihdelaatikon takapäästä ja riittävästi tuettuna pakitetaan akseli taaksepäin niin laatikko tulee siinä mukanan, mutta olikohan siinä muuta??? Joissakin vaihteiston kiinnityspulteissa kuuluu olla välys, että ne ei ole jäänyt vahingossa jos siltä tuntuu. Tämä on taas kuulopuhetta.

Joo kyllä tuo nykyinen laatikko olisi tarkoitus ehjätä, sillä vaan laatikoitten hintoja kyselin kun tuossa ylempänä arveltiin laatikon olevan jo loppusuoralla.

Minusta tuo sama sykrolooda on 990, 995 ja 996 malleissa, mutta kovin isot erot ei varmasti ole noihin 90-sarjalaisiinkaan vaikka niissä on kepit sivulla, joten luulisi noita jossain lojuvan useampiakin. Kultavuoren Lassella Alajärvellä on todennköisesti jopa valinnanvaraa vaihdelaatikoissa ellei ole lähettänyt kaikkia sulatettavaksi. Tuo laatikko ei oikeastaan taida ajamalla loppua jos siinä vaan pidetään öljyt sisällä eikä hakata 1. vaihdetta ja pakkia jatkuvasti sorauttamalla sisään. Vaihdekeppien hahlot saattavat vaatia joskus hitsaustäyttöä kun ne on messinkiä ja kuluvatkin käytössä.

Juu tämän päiväisen tutkailun perusteella loota näyttää suht hyvälle näin maallikon silmin, hampaiden kulmat pyöristyneet muutamista rattaista, luultavasti liian nopeiden vaihtojen ja muun väärin käytön takia. Sain laitettua "laakeri liuskatkin" paikoilleensa rattaan ja akselin väliin, pitää vielä huomenna käydä kyselemässä löytyisikö sellaista lukkorengasta jonka saisi painastua päältä paikoilleen tuohon vihreällä nuolella merkattuun uraan, eli ettei tarvitsisi purkaa lootaa tai jos löytyisi joku avain renkaan tyyppinen lukkorengas tai jotain..?? Tuota punaisella nuolella merkattua rikkaa pähkäilin että kuuluneeko kummallekko puolen lukkorengasta, itse tulin siihen tulokseen että lukon ja rattaan väliin niinkuin se tuossa kuvassa onkin, laakeri liuskat saavat sitten kihnata sitä vasten eikä lukkorengasta vasten.

Ja kuvaa:

http://aijaa.com/VNADTV

Nii joo nyt vasta kahtelin koneella tuota räjäytys kuvaa tsuumilla niin just oikealle puolen taitas se rikka olla jäämässä. Ja jossain vaiheessa näkyy olevan hitsattu keppien päihin lisää tavaraa ja hiottu pyöreeks sitten, hahlot itessään ei näyttäneet kovin kuluneilta.

Korjattavissa oleva vikahan se on mutta jos ei laita kuntoon alkaa vaurioita syntyä,pysyykö vielä vaihteet päällä,jääkö rattaisiin sivuvälys nyt kun laakerit on paikallaan,jos jää tai vaihteet lipsuaa pitää katella romuttamolta paremmat rattaat,kytkentäosio on pyörän sisällä hyvin pieni ja ei siejä kovin kulumaa,siihen vaan kahtele sokka ja punase se paikalleen ja testaa toimiiko hyvin,sen saa menemään siitä  vaikka oikeastihan pitäs sokka asentaa aksilan päästäpäin.
Järjestys on oikia.

Aika kinkkinen juttu varmistaa tuo ylhäältä käsin. Jos lähistöllä on laserleikkuri niin voisi se tietenkin onnistua, että leikkaa oikein tarkan u-muotoisen kappaleen, jossa u:n sakarat on hiukan kallellan sisään päin mutta sisäreunat auraamassa, että sen saa loksautettua tuohon paikalleen. Tarvis olla tavallista lujempaa levyä, että sakaroihin voisi laittaa kunnolla ahdistusta. Sitä on vaikea varmistaa millään kun paksuussuunnassa ei saa olla mitään ylimääräistä kun tuon liikkuvan rattaan pitää päästä siihen iholle.

Laskin tuota napsautusprikka -ideaa hiukan Klubiaskin kanteen ja tulin siihen tulokseen, ettei sen onnistuminen ole täysi mahdottomuus, mutta tarkkana pitää olla. Jos lukittimen tekee niin, että sorvaa renkaan, jossa reikä on prikulleen tuon akselin halkaisjan suuruinen, niin akselia varten kehään leikattu aukko ei voi olla kuin selvästi alle millin pienempi. Materiaalin lujuudesta riippuen se sitten voi loksahtaa täysin suppuun kun sen pakottaa paikalleen, mutta voi myös hiukan jäädä auki. Jos on naapurissa sorvari, niin ehkä pitäisi sorvata tuon akselin paksuinen malli ja kokeilla siihen miten leveä aukko lukkorenkaassa parhaiten toimii. Mitä lujempi teräs, sen parempi.

Juups, kaikki tuntemani kaksi sorvaria olivat kovin kiireisiä, joten tuo rikka homma meni käytännössä niin että otin vanhan rikan puolikkaan mukaan ja valkkasin kaupassa saman kokoisia seekereitä muutaman, (tuonne laatikkoon akseleitten väliin kun ei mahtunut minkäänlainen mittaus työkalu) kotona sitten pätkin oosta enemmän ceen eli sakaroita lyhemmäksi ja aina välillä kokeilin joko menisi paikoilleen lootaan, viimein kun rikka napsahti paikoilleen koetin vetää sitä pois mutta ei ainakaan kovin helpolla tuntunut lähtevän. Nyt vaan toivotaan että pitää  voisi jatkossa vaikka ottaa silloin tällöin kepin lootan kannesta irti ja kuikata vieläkö on paikoillaan.

Pitäisikö muokata tämän ketjun otsikkoa projekti suuntaan vai aloittaa tuonne projekti osioon kokonaan uusi ketju tästä taavista, on kuitenkin tulevaisuudessakin sepitettävää ja sitä myöten kysyttävää? Vai onnistuisiko ketjun siirto rojekteihin?

Tutustumista laitteeseen ja öljyjen vaihtoa kesältä.



Oikein kromia piti korsteenin päähän laittaa ettei sada vesi putkeen


Vielä tuntuu lootakin pelaavan.

Voit avata ihan uuden ketjun vaikka projektit -osastoon jos siltä tuntuu.

Ottamatta sen enempää kantaa siihen miltä tarktorin tulisi näyttää, niin nuo valonheittimet ovat jälkiasenteisen näköiset ja varmaan valaisevatkin hyvin. Pakoputken käyrä on hyödyllinen kapistus ja siihen voi tosiaan liittyä myös esteettisiä arvoja. Pääasia, että se prikka on pysynyt, joku muukin uskaltaa kokeilla samaa temppua jos sattuu alkuperäinen antautumaan.

Aikanaan oli suomessa sellaiset säädökset koskien ajovalojen etäisyyttä ajoneuvon ulkoreunasta ja äärivalojen valovoimakkuudesta, että ainoa tapa saada traktorit tyyppikatsastettu oli asentaa ajovalot maskin ulkopuolelle. Kuvassa näkyvät valot täyttävät kyllä sen ajan säännöt koskien etäisyyttä sivusuunnassa mutta ovat niin korkealla, että olisivat kelvanneet tyyppikatsastajalle vain mikäli traktorissa olisi ollut kiinteä etukuormain jonka kauha olisi peittänyt valokeilan.

Kyllä nuiden lampujen valoteho muistuttaa enemmän myrskylyhtyä kuin oikeaa ajovaloa   
Joululomien aikaan karsin vanhoja sähköjä pois ja laittelin uusiksi metri tolkulla, yhdessäkin piuhassa oli 7 liitosta 1,5m matkalla. Samalla lisäsin pari ledi tuikkua näyttämään hytin ja renkaan välimaastoon että näkee kunnolla missä pyörä kulkee. Eivät kyllä istu yhtään ulkonäköön mutta ajattelin laturin pääsevän vähemmällä ledien kanssa.

Huomenta tallilaiset. Pohdiskelin tuossa tuon oman taavin hydrauliikkaa ja koetin lueskella nuita vanhoja juttujakin mutta en oikein saanut selvää kuvaa päähäni että kumpiko on tulo ja kumpi paluu ja miten tuo venttiili pelaa? Ainakin kipata vissiin voi, mites muut laitteet? Kiitollinen olisin jos joku selventäisi.

Ylimmässä kuvassa on 3-tie venttiili jonka avulle ohjataan öljyn virtaus nostolaitteelle, aukolle 1 (kuvassa tulpattu) ja kippiputkelle (kuvassa putki jonka päässä on keskimmäisessä kuvassa näkyvä pikaliitin), kuvassa liitetty aukkoon 2. Nostolaite toimii kun 3-tieventtiilin vipu on asennossa L ja kippiputkeen saadaan paine kun vipu on asennossa 2. Paine tulee venttiilipesäkkeeltä joten homma hoidetaan nostolaitteen hallintavivulla. Kipatessa valitaan tcu/ulkopuoliset ja nostolaiteen käyttövipu vedetään täysin taakse jousivoimaa vasten, kun halutaan painetta pikaliittimeen. Kun päästetään irti vivusta työntää jousi vivun hieman eteenpäin ja järjestelmä on pito asennossa. Alimmassa kuvassa on paluuliitin jonka kautta öljy esimerkiksi etukuormaimen hallintalohkosta palautetaan voimansiirron voitelujärjestelmään. Jos traktoriin on kytketty ylimääräinen hallintaventtiilistö otetaan paine olemassa olevasta kipin pikaliittimestä tai kytketään uusi paineletku 3-tieventtiilin ylempään tulppaan (aukko 1) ja paluu lisäventtiilistä kytketään alimmassa kuvassa olevaan paluuliitäntään. Jatkuva syöttö ulkopuoliselle vanttiilille saadaan valitsemalla tcu/ulkopuoliset, vetämällä nostolaitteen käyttövipu täysin taakse ja lukitsemalla vipu tähän asentoon. Muuten, onko sinulla ohjekirja traktoriisi? Jos ei ole, hanki sellainen, se helpottaa elämää huomattavasti, kun tiedetään miten traktoria käytetään ja hoidetaan.

Suur kiitos! Ohjekirjanenkin löytyy ja olen kyllä kirjaakin selaillut mutta tämä "rautalangasta ohje" selvensi paljon hydrauliikan käyttöä   

Vielä yksi asia. Alimmassa kuvassa näkyy käyttövivun takana pystyssä oleva tappi joka on yläosastaan leveämpi. Tämä on pudotusventtiili ja sen tarkoituksena on nopeuttaa vetovarsien lakunopeutta kylmillä öljyillä silloin, kun vetovarsissa ei ole kuormaa. Kuvassa näkyy, että venttiili on auki eli toiminta-asennossa. Tämä tarkoittaa sitä, että venttiili liikkuu ylös ja alas aina, kun nostolaitetta käytetään, jolloin venttiilin sisällä olevat O-renkaat kuluvat ja venttiili alkaa vuotamaan. Tappi täytyy tämän vuoksi aina lukita ala-asentoon, kun sen käyttö ei ole tarpeen. Paina tappi alas ja käännä sitä 90 astetta jolloin se jää ala-asentoon aina, kun käytät nostolaitetta. Vuotava pudotus venttiili johtaa siihen, että nostolaitteen pitoasento järkky. Tällöin nostolaite "nypyttää" moottorin käydessä, kun nostolaite on ylhäällä, asennonsäätö tai vetovastussäätö valittuna. Puuttuva pitoasento aiheuttaa myös sen, että nostolaite laskee alas omia aikojaan, kun moottori sammutetaan. Kunnossa oleva Selectamatic nostolaite pysyy kuormattuna ylhäällä jopa vuorokausia.

No nyt myrkyn lykkäsi, alkoi pöllyyttelemään taavi sinistä melko rajusti tartatessa ja kaasua lisätessä, tasakaasulla ei oireita. Mikähän lie mennyt vikaan. Pari kertaa pääsi löpö loppumaan loppu talvesta ja sen jälkeen alkoi tuo pöllyytys. Arvelin alkuun että ilma kupla jossain mutta olisi ilmojen pitänyt kulkeutua pois järjestelmästä. Kesällä voisi kannen käyttää poissa ja ehostella venttiilit ja tarkistaa suuttimet samalla näkisi mäntien ja pyttyjen kunnon..

Sininen savu on yleensä merkki siitä, että öljyä pääsee mäntien päälle. Onko traktoria käytetty paljon tyhjäkäynnillä kylmän sään vallitessa.? Jos on, saattaa sylinteriseinämät olla lasittuneet, jolloin öljyrenkaat evät pysty kaapimaan öljyä pois. Mikäli tilanne on tämä, saadaan se korjattua sillä, että moottoria kuormitetaan raskaasti korkeilla kierrosluvuilla usean tunnin ajan. Polttoaineen loppuminen ja sen jälkitila ei aiheuta moottorin savutusta.

Kevyessä ajossa pienellä kuormalla ja kylmähköllä moottorilla ajellessa moottori sairastuu herkästi sinisavuun. Yleensä se paranee kun antaa koneelle runtua edes muutaman tunnin, mutta kernaasti koko päivän vaikka äkeen vedossa kevätpelolla. Klapikoneen käyttö on tyypillistä sinisavuhommaa.