1294 nostoventtiili

Sain käsiini tuossa minun koneessa alunperin olleen nostolaitteen venttiilin. On kuulemma vaihdettu jossain vaiheessa -luvulla ongelmien vuoksi purkukoneesta otettuun osaan. Tuli mieleen että kannattaisiko tuo kunnostuttaa vastaisuuden varalle? Minkä hintaluokan operaatio tuon venttiilin kunnostaminen on Pihlajaniemellä?

Riippuu paljon siitä mitä pitää vaihtaa. Muistaakseni Antero joskus vuosi sitten valitteli, että ohjausventtiilin osat alkaa olla kateissa. Luulen, että saat vastauksen, että onko kunnostettavissa ja myös kustannusarvion jos lähetät osan Ylistaroon.

Katso tuolta info-osiosta mitä venttiili pitää sisällään.
Sen jälkeen teet puhdistuksen itse.Ja katsot että kaikki osat on tallessa.

Se latching valven holkki on noissa joskus irronnut .Oikeastaan ainut rakenteellinen vika mikä noissa on esiintynyt.

Itse puhdistelin yhden venttiilin joka oli seissyt pitkään ja käyttöönotettaessa nosti koko ajan.
Latching valve oli vain jumiutunut ,ei holkki irti .Toimii nyt moitteettomasti.

Ok, täytyy ottaa printti ja tutkia tuo murikka. On tuota joku kynsinyt jäljistä päätellen ja sen päälle pyörinyt pitkin nurkkia pari vuosikymmentä.

Puhdistin tuossa tuota venttiiliä ja ihmettelin muutenkin. Nostoventtiilin jousi sekä pitoventtiilin jousi, hauli ja "prikka" puuttuu. Ohjausventtiilin yläpään kierreosa oli vääntynyt. Sain sen suuri piirtein suoraksi. Putsasin venttiileitä ja kanavia bräleenin ja rasvanpoistajan avulla. Pohjassa lukkorenkaan takana olevia roppuja en ottanut pois. Täytyy vielä ihmetellä lisää ja liikutella noita venttiilejä. Monessa ropussa omi jälkiä että niitä on auottu.

Jos ohjausventtiilin kierrekin on saatu mutkalle, niin minkähänlaisessa korjaamossa sitä venttiiliä on mahdettu "korjata". Ohjausventtiili on oikean korkeuden suhteen aika ronkeli säädettävä.

Luistien päällä pitää olla jouset, muuten ne liikkuu porauksissa holtittomasti. Pitoventtiilin perustoiminnot pelaa ilman reikäprikkaa ja haultakin.

Mä epäilen että tuo kierreosa on vääntynyt kun venttiili on pyörinyt pitkin varastoa ja saattanut saada osumaa esim. pudotessaan. Ei kai tuota muuten saa murjottua. Saman "hoidon" aikana nuo osatkin on hävinnyt.

Pistin nuo mutterit samaan korkoon kuin olivatkin. Mutteri päältä karan päähän oli 3.1mm.

Siitä karaventtiilin säädöstä, siis se venttiilikara jonka yläpäässä on kaksi mutteria 7/16 tuuman avainvälillä. Karan liikematka tulee säätää niin, että se on karan pohjassa raapustetun mitan verran tai siitä yksi tuhannesosa lisää. Jos pohjassa on kirjoitettu 101 tarkoittaa se, että karan liikematka tulee olla vähintään 101 tuhannesosa tuumaa ja korkeintaan 102 tuhannesosa tuumaa. Karan pohjaan on kirjoitettu lukema joka yleensä on 98 ja 105 välillä. Liike tulee mitata tuumaisella heittokellolla ja tarkkuuta pitää noudattaa. Liikematkan tulee olla juuri oikeanlainen sen jälkeen, kun mutterit on kiristetty vastakkain. Mikään sinne päin säätö tai kierteiden laskeminen, kun muttereita irrotetaan ei toimi. Ota huomioon, että yksi tuhannesosa tuuma (0,001") on 0,0254 mm, niin ymmärrät olevasi tekemisissä hienomekaniikan kanssa.

Olen säätänyt ohjausventtiilin joskus paineilman kanssa. Sitä varten täytyy nostoventtiilin läpi menevä reikä tulpata väliaikaisesti.
Nostoventtiilin luistin päälle pitää saada painetta ja se käy esim. niin, että tekee vaikka muovista tai kumista tulpan, jossa on paineilmalle läpivienti. Kun poraukseen päästää ilmaa, niin sen tuntee ja kuulee kun ohjausventtiiliä nostaa ylöspäin, niin siellä alkaa suhina käymään. Jos säädön jättää niin, että ohjausventtiiliä pitää ihan pikkasen kohottaa ennenkuin ilma pakenee, niin se kyllä kokemukseni mukaan pelittää sillä säädöllä. Kun ohjausventtiili on alhaalla, niin ilmavuotoa ei saa olla tai ainaostaan se vähän mitä luistin ohi pääsee pakenemaan.

Erkin selostama säätötapa on eräs variaatio eri ihmisten keksimistä tavoista joiden tarkoitus on saada nostolaite toimimaan jollakin tavalla ilman traktorin valmistajan suosittelemia työtapoja ja työkalujen käyttöä. Säätö saattaa jopa joissakin tapauksissa onnistua, mutta tarkkuudesta ja toiminnan varmuudesta ei kyllä ole mitään takeita. Jokainen olkoon oman onnensa seppä, minä vain annan sellaisia ohjeita, joita tiedän toimivan kaikissa olosuhteissa. Ovathan ne tehtaan hydrauliikka osaston ja David Brown huoltokoulun kehittämiä ja toimiviksi havaittuja. Kaikki Suomen viralliset DB huoltopisteet on aikanaan toimestani koulutettu noudattamaan samoja ohjeita.

Mulla on ajatuksena lähettää tuo kunnostettavaksi Pihlajaniemelle vastaisuuden varalle mikäli tuo on kunnostuskelpoinen ja toimenpide ei ole liian tyyris mun kukkarolle.

Nuo, mitkä olen kotikonstilla säätänyt, ovat kaikki venttiilipesiä, joita on joku muu "korjannut" olemattomalla menestyksellä. Kaikki on alkaneet pelittämään ja toimivat hyvin edelleen.

Varmasti tuon saa pelittämään sekä Ollen että Erkin neuvoilla, kiitos vaan kaikille neuvojille. Mulla tuon venttiilin "ronkkimisen" ajatuksena on oppia ymmärtämään hiukan tuota Taavetin sielunelämää tuon hydrauliikan puolelta. Tosiaan meinaan tutkimusten jälkeen kysyä Pihlajaniemeltä tuon venttiilin kunnostamista, epävarmuus omiin kykyihin sekä edellisten "korjaajien" aikaansaannoksiin on syynä tuohon. Varsinaista tarvetta ei toistaiseksi tuolle venttiilille ole mutta pelkään että tämä venttiileiden kunnostamisen tietotaito on Suomessa häviävä luonnonvara, niinkuin moni muukin asia.

Ihmisten tekemiä nuokin venttiilit on.

Nykyisin kun löytyy räjäytyskuvat ja säätöohjeet niin aika pitkälle pääsee myös omin käsin.
Pitää vain luottaa itseensä.

Kokonaisia selectamatic-venttiileitä myös löytyy purkutraktoreista kun vain uskaltaa kysyä.