Selectamatic ja kaksoiskytkin?

Olen tuossa katsellut muutamaa selectaa josko saisi päivitettyä lumitaistelukoneiston hytilliseksi.
Hiipi mieleen ajatus kytkimestä. Nykyinen imple on kaksoiskytkimellä varustettu ja jotenkin kuvittelin mielessäni, että ko. varustus olisi kaikissa selectoissa. Asiaan paremmin perehdyttyäni ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole?
Onko koneesta ulkoapäin mahdollista jostakin yksityiskohdista päätellä kumpi kytkin siitä löytyy?
Koneen vieressähän asia on helposti todettu, samaten kysymällä tietty. Ei vaan viitsisi alkaa jokaista myyjää vaivaamaan saman kysymyksen kanssa

Seuraavissa David Brown Selectamatic malleissa on kaksoiskytkin (voimansiirron ja voimanoton kytkimet hallitaan samalla polkimella: 880 ja 990 (1965-1972). 885, 990, 995, 1190, 1290, 1194 ja 1294 (synkronoitu vaihteisto vuodesta 1972 alkaen).
Seuraavissa Selectamatic malleissa on parikytkin (voimanoton kytkin hallitaan käsivivulla: 1200, 996, 1210, 1212, 1410, 1412, 1390, 1490, 1690, 1690T, 1394, 1494, 1594, ja 1694

60-luvulla oli etusäleikössä pieni kilpi jossa luki "Livedrive" merkiksi kaksoiskytkimestä. Sitä en tiedä milloin merkin käyttö päättyi, mahdollisesti samaa aikaan kun yksöiskytkinmallit jäivät pois valikoimasta.

Muotoillaan kysymystä hiukan uudelleen.
Onko selectamaticeista olemassa sellaisia versioita, joissa hydraulipumppu ja ulosotto pysähtyvät aina ajokytkimen avautuessa?
Tuon "livedrive"-kilven tiesinkin, mutta monesti vaan iäkkäistä koneista merkkejä ynnä muuta pientä on kadonnut matkan varrelle..

Hydrauliikkapumppu ja traktori pysähtyvät, kun painetaan kytkinpoljin aivan pohjaan ja voimanoston kytkin kytkeytyy irti niissä malleissa joissa on hydrauliikkapumppu voimanottokotelon sisällä, eli traktorit joissa on kaksoiskytkin. Hydrauliikkapumppu ei pysähdy eikä voimanottokytkin irrota jos poljinta ei paineta alas asti. Traktori pysähtyy, kun poljin painetaan vaan osittain alas, mutta voimanotto ja hydrauliikkapumppu pyörii tällöin edelleen. Hydrauliikkapumppu sijaitsee moottorinedessä, ja saa voimansa kampiakselin etupäässä, niissä malleissa joissa on käsivivulla hallittava voimanottokytkin. Näiden traktoreiden hydrauliikkapumppu pyörii aina. kun moottori on käynnissä. Hydrauliikkapumppu ei pysähdy missään Selectamatic mallissa ajokytkintä irrotettaessa koska niissä ei ole yksilevykytkintä, ne ovat kaikki "Livedrive". Sana "Livedrive" löytyy konepeitosta Implematic malleissa, koska silloin oli saatavana myös yksilevykytkimiä.

OlleK kirjoitti:Hydrauliikkapumppu ei pysähdy missään Selectamatic mallissa ajokytkintä irrotettaessa koska niissä ei ole yksilevykytkintä, ne ovat kaikki "Livedrive". Sana "Livedrive" löytyy konepeitosta Implematic malleissa, koska silloin oli saatavana myös yksilevykytkimiä.

Juuri tätä tietoa olin vailla, kiitos.

Tuo yhdellä polkimella hoidettava ajo ja voa-kytkin on varmaan ollut aikanaan iso , no iso tai iso , edistysaskel koneiden kehityksessä. Vastaavia tsydeemeitähän oli myös muillakin valmistajilla, ainakin ferku ( ja vallu ?? ) tais harrastaa samantyyppistä rakennetta varhaisella tai myöhemmällä -60 luvulla.
Mutta silloin ei vaan tehtaiden suunnittelijainssit ole kenties sen aikaisten työkoneiden vähäisen tason/monipuolisuuden ja mahdollisen erinäisen tarpeen myötä, mitenkään ole kenties osanneetkaan ajatella, että ajettaessa olisi kenties tarve saada katkaistua voimanotto hetkellisesti, ilman että itse ajo pysähtyy ....

David Browniin tuli kaksoiskytkin 900-malliin valinnaisvarusteeksi. Vuosi tais olla -56.

Ei ole kaiikki selectamaticit kaksoiskytkimellä-livedrive -AS.
Löytyy myös B-malleja -siis yksöiskykimellä.

Info-osiostakin selviää että viimeinen 880B tuli heinäkuussa -69 ja viimeinen 990B marraskuussa -69

Tulikos muutes tasauspyörästön lukko vasta implematikkeihin kun ainakaan 900 -58 meillä sitä ei ollu? vai saiko sen aikasemmin johonkin kun tilasi?

Tessu kirjoitti:Tulikos muutes tasauspyörästön lukko vasta implematikkeihin kun ainakaan 900 -58 meillä sitä ei ollu? vai saiko sen aikasemmin johonkin kun tilasi?

Alkupään ysiviiskymppisetkin olivat ilman tasauspyörästön lukkkoa.Vasta implematiciin se tuli vakiona.

Siitä ei ole tietoa ,saiko tilaamalla aiemmin.Tuskin.

Juuri niinkuin Outsider kirjoittaa. DB suunnitteli ja teki parannuksia malleihin valmistuksen aikana tiettyinä ajan hetkinä. Ysisatasen tällaisessa uudistuslistassa jo esiintyi lukko, mutta sitä ei ehditty siihen toteuttaa. Koska ysisatasen kävi niinkuin kävi, niin tavallaan jouduttiin ajolähtötilanteeseen, missä oli tärkeämpiä parannuksia tehtävä uuteen 950 malliin. Näitä oli esimerkiksi syöttöpumppuongelman lopullinen ratkaisu, ohjauksen korjaus ja parin naulan lisääminen sylinterinkannen kiinnitykseen kansipahviongelman poistamiseksi. Siinä jäi sitten tasauspyörästön lukko vielä odottamaan. Ysiviiskymppistä vanhalla nostolaitteella tehtiin "vain" 5500 kappaletta. Sinä aikana sitten ehdittiin saada Implematic systeemi valmiiksi ja samalla lisättiin myös lukko. Lukon suhteen oltiin Melthamissa melkoisen ennakkoluuloisia. Epäiltiin sen olevan turvallisuusriski. Lukko päällä kone tunnetusti kääntyy paljon huonommin. Vai oisko peräti ollut viranomaismääräyslähtöinen tämä ennakkoluulo, tiedä häntä.

Ysisatasen syöttöpumppuongelmat, muuten, alkoivat Suomesta. Meillä kun käytettiin karkeampitekoista venäläistä dieseliä, niin säätäjä alkoi ajan mittaan jukkimaan. Tämä vika kyllä kenttäkorjattiin vaihtamalla jäykempi Mersun jousi säätäjään.

Semmosta se on ollu aikojen saatossa,joo kyllä se lukko olla pitää jos meinaa pahemmassa paikassa ajella,lukoton raksa on sama kuin että ei olis talvella ketjuja olleskaan renkaissa,yhtä heikko esitys!
Mitäpä muutes laki sanoo trakrtoreiden rekkarikilvistä,ensinhän ne oli etupelleissä,sitten kun tuli hytit ne oli takana ylhäällä,mitenkä nykyaika sanelee nuo kilvet? joissain maissa tais olla Ranska ja Saksa ainakin piti olla jo aikoinaan kilvet molemmissa päissä,kun ihmettelin jenkoja Natikan takaosassa selkiskin kuvista että kilvenpaikkahan se siinä ois muissa maissa jo -60 luvulla...

Kilven on oltava näkyvillä joko edestäpäin tai takaa. Takana ollessaan kilvellä pitää olla myös valo ( kuten autojen ja kärryjen persiissä ollessaan )

Tasauspyörästön lukko oli mm Zetorissa jo 50 -luvun alkupuolella, mutta britteihin se tuli yleiseksi vasta 50-60 lukujen vaihteessa. Fordson Majoriin -61, DB:iin -59, Fergusoniin kai joskus -60 tai -61, Nuffieldiin ihan 50-luvun lopulla, McCormicista en muista miten meni.  Jotenkin tuon myöhäisen lähdön täytyy liittyä joko maan lainsäädäntöön tai yleiseen turvallisuusajatteluun. Kaksoiskytkimen tarve tuli ilmeiseksi kun VOA- käyttöiset heinäkoneet kuten niittokoneet, niittosilppurit ja paalaimet alkoivat yleistyä. DB tarjosi jo aikaisin 50 -luvulla lisälaitetta, jolla saattoi osittain korvata kaksoiskytkimen heinänpaalauksessa. Laite oli pieni rautapyörä, joka kiinnitettiin takapyörän taakse, ja nostolaitetta kohottamalla se painui maata vasten niin että takapyörä kevittyi ja alkoi hiukan sutiamaan. Ajatus oli, että jos heinäkarhossa on paksumpi kohta, niin traktoria voi hidastaa ilman että ulosotto hidastuu. Mahdollisesti tuo lisälaite poistui valikoimista osittain siitä syystä, että kaikein kiirellisimmät keksivät maantiellä painaa tuon rautapyörän tietä vasten ja polkea oikean takapyörän ohjausjarrulla lukkoon. Silloin vetoon jäi vasen pyörä, jossa kehänopeus tietenkin tuplaantui.

Zetkahan oli suunnittelulleen edistyksellinen peli monessakin suhteessa. Toteutus vain meinasi välillä tökkiä. Ja tarinan mukaan olivat saaneet ruottalaisilta suunnitteluohjeen jotta sata kiloa per hevosen voima niin tossu pitää. No pitihän se tietysti mutta tuli vähä alitehonen kans vaikka eivät ihan totelleetkaan tätä suunnittelusääntöä.

Kaksviitosessa taavetissa ei ollut sitä lukkoa eikä kaksoiskytkintä. Tuli opeteltua melko perusteellisesti kääntöjarrun käyttö lukon korvikkeena samaten kuin pelaaminen ilman kaksoiskytkintä. Nykytaavetissa (880 Selectamatic B) ei myöskään ole tuplakytkintä. Kyllä tottunut senkin kanssa pärjää useimpien työkoneiden kanssa. Onneksi ei omista esimerkiksi lautasniittokonetta tai hinattavaa leikkuupuimuria.

Juu Nuffiin tuli lukko vakiovarusteeksi -59, aiemmin valinnainen varuste. Myös kaksoiskytkin oli valinnaisvaruste.
Kaksoiskytkin tuli vasta -69 vakioksi keskiraskaan 384 mallin myötä, kevyemmässä saman ikäluokan 344 koneessa oli vielä valinnaisvaruste.
Tässä suhteessa nämä oli silleen jälkijunassa vakiovarustelun osalta, valinnaisenahan tuplakytkintä oli siis ollut jo yli 10 vuotta ......

Tuon 1290 voa;n hallinta jossain vaiheessa muuttunut käsikytkimelle, omassa vuoden 1982 1290 Taavetissa on käsikytkin kun aikoinaan olleessa vuoden 1981 DB 1290 oli kaksoiskytkin.. tässä "uudemmassa" moottorikin taitaa olla eri tyyppinen.. liekö muitakin muutoksia.. ?

jusape kirjoitti:Tuo yhdellä polkimella hoidettava ajo ja voa-kytkin on varmaan ollut aikanaan iso , no iso tai iso , edistysaskel koneiden kehityksessä. Vastaavia tsydeemeitähän oli myös muillakin valmistajilla, ainakin ferku ( ja vallu ?? ) tais harrastaa samantyyppistä rakennetta varhaisella tai myöhemmällä -60 luvulla.
Mutta silloin ei vaan tehtaiden suunnittelijainssit ole kenties sen aikaisten työkoneiden vähäisen tason/monipuolisuuden ja mahdollisen erinäisen tarpeen myötä, mitenkään ole kenties osanneetkaan ajatella, että ajettaessa olisi kenties tarve saada katkaistua voimanotto hetkellisesti, ilman että itse ajo pysähtyy ....

Valmetti kehitti uudistettuun 565:seen parikytkimen vuoden -65 lopulla. Se erosi sillälailla kaksoiskytkimestä, että molemmille kytkimille oli omat polkimet vierekkäin vasemmalla puolella traktoria. Eli se mahdollisti voimanoton irti ja päällekytkennän ilman traktorin pysäyttämistä.

Metsaman kirjoitti:Tuon 1290 voa;n hallinta jossain vaiheessa muuttunut käsikytkimelle, omassa vuoden 1982 1290 Taavetissa  on käsikytkin kun aikoinaan olleessa vuoden 1981 DB 1290 oli kaksoiskytkin.. tässä "uudemmassa" moottorikin taitaa olla eri tyyppinen.. liekö muitakin muutoksia.. ?

Ja siinä kytkinvivun vieressä on käsijarrukahva ?  (heräsi mielessä vain pienoinen ajatus, ettei siinä sinun koneessasi olisi pellit vaihtuneet jossakin vaiheessa 1390->1290.. )

Valmistusnumero ei valehtele, kyllä tämä 1290 on, jossainpäin nettiä löysin tuosta myös tietoa että olisi vuonna 1982 jossain vaiheessa muuttunut tuolle käsikytkimelle.. myös moottori ilmeisesti sama kuin 1390 mutta pienemmällä hv määrällä... liekö syötöllä tehty... ??

1290:seen tuli parikytkin toukokuussa 1982 (sarjanumerosta 11054339 alkaen). Moottori vaihtui pitkäiskuiseksi, eli samaksi kun 1390  mallissa jo käytössä ollut, toukokuussa 1981 (sarjanumerosta 11052505 alkaen). Tehoero johtuu syöttöpumpun asetuksista.

OlleK kirjoitti:1290:seen tuli parikytkin toukokuussa 1982 (sarjanumerosta 11054339 alkaen). Moottori vaihtui pitkäiskuiseksi, eli samaksi kun 1390  mallissa jo käytössä ollut, toukokuussa 1981 (sarjanumerosta 11052505 alkaen). Tehoero johtuu syöttöpumpun asetuksista.

Onko noiden rakenteessa paljoa eroa.. eli onko vaihteisto ja hydrauliikka yms. samanlaisia kun moottorikin sama.. ?

1290 malliin tuli parikytkin ja lisäksi siihen asennettiin iskutilavuudeltaan sama moottori kun 1390 mallissa. 1390 mallissa on nokkapumppu ja 1290 mallissa peräpumppu. Nokkapumpun tuotto on (33 l/min) ja peräpumpun (27 l/min).

Eli käytännössä nokkapumppua lukuunottamatta rakenteellisesti samanlaisia, tuohon 1290 koneeseen saisi syöttöpumppua rukkaamalla silloin 1390 vastaavat tehot joskin ero on vain 9 hv... fiktiivinen ajatus kylläkin, minun puolesta oma Taavettini saa kyllä olla ihan originaalilla tehoilla..