DB 996 4WD-79 koneremontti !

Terve vaan kaikille " Taavettitallilaisille " ! Olisin tuossa kysynyt, paljonko suurin piirtein tulisi hintaa, jos teettäisi koneremontin 996 ammattilaisella. Olen jo kunnostanut traktoria niin paljon, että kannattavinta olisi teettää homma ammattilaisella, itse en ole erikoistunut koneisiin,
vaikka korjailenkin paljon kaikkea muuta ?

Taitaa olla melkoisen mahdotonta vastata esitettyyn kysymykseen. Koneremonttiin saattaa kuulua monenlaisia osatöitä tai sitten ei, ja se selviää vasta sen jälkeen kun moottori on purettu ja paikat mitattu. Venttiiliremontti, kyllä vai ei ja kuinka laaja. Sylintereiden poraus ja ylikokoisten mäntien asentaminen vaiko vain hoonaus ja männänrenkaiden vaihto. Kampiakselin kaulojen koneistus ja ylikokoisten laakereiden asentaminen vaiko vain laakereiden uusiminen. Tässä oli vain pieni osa epävarmuustekijöistä, lisää korjaustarpeita saattaa ilmaantua työn aikana, tai sitten ei.

Kuinka laajaa remonttia suunnittelet? Jos sylinterit eivät ole kovin kuluneet, niin uusilla männänrenkaillakin tai uusilla männillä+renkailla saa koneen puolipohjattua edullisesti. Uuden veroista siitä ei tietenkään tule, mutta tuhanisa tunteja uutta työaikaa kuitenkin. Jos kone kärsii huonoista puristuksista, saattaa venttiiliremontti ola se mitä tarvitaan ensin.

Miten tämän nyt sitten tiivistäisi lyhyeksi? Kansi pois niin sitten tietää paljon enemmän.

Jos traktorin vie korjaamoon ja sanoo työn vastaanotossa vain, että "tehkää siihen täysremontti" , niin kyllä siihen useita tonneja suttaantuu.

Juu tuo on sellainen kysymys ettei siihen oikein ole mitään tarkkaa vastausta kenelläkään .....
Osien kustannus saattaa olla alta 500 -> 1500+ sekä mahdolliset koneistukset lisäksi ( 100-500+€ ). Sitten työt vielä päälle.....
Itellä tossa työalla -84 685XL Natikka, ja osakustannus moottorin osalta mennyt sinne liki 1300-1500€ luokkaan, lisäksi syylärin kennotus uudella kennolla + moottorikoneistamolla kansityöt ( tasopinta oikoseen syöpymien takia, ohjurit+venttiilit vaihtoon ja seetikoneistus ) + kampiakselin kiilloitus .....

Kiitos suuntaa antavista vastauksista. Koneella ajettu 6500h. Hieman on käynnistys vaikeuksia ja jos vastus kova esm. lingotessa meinaa hyytyä.
Epäilen myös että rivipumppu kannattaa käydä lävitse, hinta Akaan Diselillä 700e+ alv. Hieman kyllä myös epäilen löysyyttä koneessa, sen takia
ajattelin viedä ammattilaisen syyniin. Jos haluatte katsoa Taavettiani, niin Nettikoneessa, olen sitä ollut kaupittelemassa !

Lainaan itseäni, tässä jutussa: https://www.taavetti-talli.net/t2757-david-brown-1490-81

Otin nyt kaikki kuitit käteen ja laskin yhteen tähän mennessä ostetut osat ja koneistustyöt.
Koneistustyöt olivat yhteensä 680€
Jakajapumpun tiivisteiden vaihto, säätö ja penkitys 350€ (En uusinut suutinkärkiä, koska ne olivat uusittu reilu vuosi sitten)
Osat taas sitten olivat 809,37€

Yhteensä tähän mennessä, tähän projektiin on nyt mennyt rahaa 1839,37 €uroa
Vielähän pitää öljyt ja suodattimet ostaa.
Ja tähän ei ole laskettu omaa työtä mukaan (jota ei kyllä lasketa ollenkaan mukaan..)
Eli jos tämänkin moottorirempan olisi teettänyt ulkopuolisella, niin alkaisi moottorirempan hinta vastaamaan taavetin kokonaishintaa..

Jos traktorilla ei ole tehty säännöllisiä kylmäkäynnistyksiä niin 6500 tuntia ei ole moottorille kuin jotain alle puolivälin taivalta. Mutta kantta pois käyttämällä sylinterit pystyy mittaamaan ja arvioimaan kannattaako rengastaa. Samalla hiaiset venttiilit tai teet täyden kansiremontin jos on tarpeen. Tuolla tuntimäärällä todennäköisesti seetit on ihan kelvolliset, jolloin tiiviit venttilit on saatavissa aikaan ihan kotikonsteilla.

En ole nähnyt 996:tta rivipumpulla. Minusta siinä oli vakiovarusteena CAV:n jakajapumppu, mutta noin vanhaan koneeseen on voitu tehdä kaikelaisia muutoksia aikojen saatossa.

Moottorin jaksamisesta ei pysty päättelemään moottorin "kuntoa" kovinkaan hyvin. On tunnettu asia, että jos traktori on pitkään pikkutöissä "papan kauppakassina" tai pyörittää vain klapikonetta tai sirkkeliä, se lakkaa jaksamasta. Dieseliin palautuu voimat kun se joutuu tai pääsee oikeisiin töihin muutamaksi päiväksi. Äestys on melkein parasta mitä traktorille voi tapahtua. Kun kone vuotaa puristukset mänänrenkaiden ohitse, se alkaa puhaltaa huohottimesta normaalia enemmän. Kun huohotinletkun pään vetää näkyville, väljä kone saattaa tyhjäkäynnillä puhaltaa sieltä puolen metrin pituista usvahuntua ulos ja kovemmassa ajossa pilvi sakenee. Siitä huolimatta kone yleensä jaksaa vetää varsin mukavasti, mutta kylmäkäynnistyvyys on huonontunut selvästi. Usein huonot puristukset johtuvat kuitenkin fuskaavista venttiileistä kuten edellä mainitsin. Myös suutinten kunto vaikuttaa kylmäkäynnistyvyyteen. Mistä päätelit, että pumppu saattaa kaivata remonttia?

Ponnistin ja vaihdoin suuttimet viime kesänä. Tuosta pumpusta en sillä tavoin ole varma, ainoastaan olen joutunut vaihtamaan kaikki,
tiivisteet ja muut kun traktori oli todella laiminlyöty. Vaihdoin kyllä öljyt pumppuun, mutta sen sisuskaluista ei tietoa.
Traktorin käynti on vai jollakin tapaa raskaan oloista. Minä vien kaverin verstaalle kun ilmat tästä lämpenee, vaihdan samalla tiivisteen, vaihdelaatikon ja perän välille. Täytyykin tässä Anterolle lähettää tilaus, toivottavasti tiiviste löytyy. Nämä kunnostukset ensin ja sitten on hytin
verhoilun vuoro. Kesällä on kyllä tuota hommaa, kun pitäisi viljelläkin, nooh otetaan se ruokatuntikin käyttöön !

Erkki, siinä on pumppu samanlainen, kuin 1210. Yksi jännä vuoto on kyllä, kun vaihdoin pari vuotta sitten kampiakselin stefan, niin uusi tiiviste ja
tiiviste aine kopan väliin ja kiristys. Luulin että vuoto loppuisi. Oire ilmaantuu sillä tavoin että, kun koneen vastus kova, meinaa hyytyä, ruikkaa oljyä sieltä hyd.ohjaussäiliön etupuolelta. Moottorilohko kuvassa siellä tiiviste, nr 14. Johtuiskohan hyytyminen sen takia, ettei tiiviste ole kunnossa
ja päästää paineen lävitse. Muuten säiliön suodatin vaihdettu ja säiliö ei itse vuoda.

On aika harvainainen juttu, että 996 saa pumpun 1210:stä. Voiko olla, että traktorisi on saanut kokonaisen 1210:n moottorin joskus edellisen omistajan aikana nokalleen?

En usko, että tuolla etupään tiivisteen vuodolla on mitään tekemistä moottorin käynnin kanssa. Jos sieltä suorastaan spruuttaa öljyä kovassa vedossa, niin juttu on vielä isompi mysteeri.

Taka-akselin ja vaihdelaatikon välisen tiivisteen vaihto vaatii aika ison purkamisoperaation. Noita vuotavia liitoksia on tiivistetty ja olen itsekin yhden tiivistänyt sillä tavalla, että olen raottanut sitä pari milliä ja puhdistanut öljyt pois Bärcleen -spreillä ja tunkenut moottorisilikonin rakoon, sitten vaan pultit kiinni ja ajoon. Hydraulipumpun imuputki pitää löysätä kiinnikkeistään vaihdelaation alla olevan luukun kautta, mutta muutoin homma onnistuu vähällä purkamisella.

Terve mieheen ! Ihan pelkästä mielenkiinnosta tarkistin moottorin numerosarjan. Se oli 455071 68512 jälkimmäinen näkyi vähän huonosti.
Jos kuka on vihillä, niin voisi laittaa viestiä, että osaan tilata oikeita sisuskaluja.
Olin tänään yhteydessä kaveriini, joka osaa nämä traktorin moottorihommat, kuukauden päästä olisi tarkoitus tarkistaa moottorin kunto, sen myötä remonttia mitä tarvis. Täytyy kyllä sanoa että on tullut opiskeltua Taavettia, viimeisen 3v. aikana, ei ole paljoa ollut apua vaikka öljylautoilla joutui purkamaan ja kokoamaan erinlaisia hommia.
Vaikka tiivisteen laitto, vaihdelaatikon ja perän välille kohtalaisen suuri homma, niin päätettiin tehdä se kunnolla, ompahan traktoria loppu elämäksi.

Iltaa kaikille ! Tänään " Taavetista " kansi irti ja vika löytyi. Kannentiivisteestä 1-2 sylinterin välistä tiivisteessä 5mm rako, samoin 2-4 välissä 3mm rako, toisin sanoen tiiviste oli täysin sökö. Ei ihme ettei käynnistynyt kunnolla ja veto oli koneesta pois. Sylinterit hyvässä kunnossa joten
tällä kertaa ainoastaan kansi remontti. Aamulla lähtee koneistettavaksi ja venttiilipuoli kunnostettavaksi. Luulenpa että remontin jälkeen taavi kehrää niin kuin kunnon koneen pitääkin !

Muista sitten se kannen jälkikiristys, kun moottori on kerran-pari käynyt kunnolla käyntilämpöiseksi

Niin se jälkikiristys. Kiristys kuuluisi tehdä vielä myöhemminkin 100-200 tunnin ja taas 1000 t käytön jälkeen. Nuo kansitiivisteen vauriot ilmenee usein juuri siksi ettei oikeita jälkikiristyksiä ole tehty. Helposti unohtuu jos ei pidä kirjaa remonteista ja tunneista ja omistajakin usein vaihtuu jne. nim. kokemusta on.

Joo kyllähän se periaatteessa muutaman sadan tunnin jälkeenkin kuuluisi tarkistaa vielä. Mutta tuo ensimmäinen kiristys on se tärkein, siinä se uuden tiivisteen painuma on kaikkein suurin

Moi vaan ! Kyllä jälkikiristys ehdottomasti. Jäi tuossa aikaa ylimääräistä, ennen kuin kansi saadaan koneistuksesta sekä venttiilien tarkistus/ korjaus suoritettua, joten öljyt ulos, männät pois, hoonaus ja renkaitten vaihto, siinähän se samalla menee kun on hieman luppoaikaa ja taavista
tulee entistä ehonpi !

Olipas hassu juttu, tuli vahingossa numeroa suurempi Taavetti.

Remontista vielä, vaikka nämä jutut on varmaan tiedossa.

Hyvään korjaamokäytäntöön kuuluu kiertokangen alapään liuskojen uusiminen aina kun niitä käytetään auki. Ne ovat halpaa kuin saippua ja vaara suuri että porsii kohta varsinkin jos yläpäätä laitetaan kuntoon.

Kansipultit ja niiden reiät kannattaa myös puhdistaa hyvin ja mitata pultit etteivät ole vahingossa päässeet venymään (vaikka eivät olekaan venyvää sorttia). 9/10 kiristysmomentista käytetään kitkan voittamiseen. Siksi kierteet, kannat ja prikat voi voidella ennen kiinnittämistä. Tavoitteenahan ei ole oikea momentti vaan mahdollisimman oikea ja tasainen pitkittäinen esikiristysvoima pultteihin. Kiristysvoima pitää paineet sisällä ja kannen suorana.

Jälkikiristys sitten tehdään pultteihin yksitellen samassa järjestyksessä kuin alkuperäinen kiristys tehtiin. Pulttia käytetään auki pikkaisen ja käännetään momenttiin. Tämä taas tehdään näin, että kaikki pultit kiristyisivät mahdollisimman tasaisesti. Lepokitka on suurempi kuin liikekitka ja saattaa käydä että joku pultti ei kieistykään oikein jos ei löysää pikkaisen.

Juu, uudet kiertokangen liuskat ei ehdi paljon maksaa, mutta jos vanhat on kunnossa, niin se riittää, ettei sekoita osia keskenään, eli laittaa samat kanget samoille kauloille missä ne on olleet aikaisemminkin. Tuli nimittäin semmoinen juttu kerran vastaa, kun oli yhden Zetorin kone aukaistu että männät saatiin tutkittaviksi ja taisi jokunen männänrengaskin mennä uusiksi. Kun kone laitettiin kasaan, niin moottori ei suostunut pyörimään veivaamalla kuin pienellä välipakolla. Se ahdisti niin paljon, että otettiin osat uudelleen pöydälle ja koetettiin etsiä, että onko purkaessa merkitty mäntä/kankiparin alkuperäisiä porauksia. Ei niitä löydetty, mutta sitteen vaan kokeiltiin vaihtaa järjestystä pari kertaa, että kone alkoi pyöriä vapaasti. Kangissa oli siis Brnossa asennetut liuskat, emmekä kotikonsteilla pystyneet selvittämään, että mikä siinä alkoi sekoitetussa järjestyksessä ahdistaa. Moottorista tuli kuitenkin vielä ihan nöyrä ja soiva peli, saattaa se käydän nakuttaa jollakin pihalla edelleenkin, puolentoista vuosikymmenen jälkeen.

Uusien renkaiden kanssa kaupungin miehet käyttää sellaista tapaa, että ylimpään renkaaseen tehdään oikein pieni viiste yläkulmaan, ettei se ala takomaan sylinterin yläpäässä männän käännekohtaan mahdollisesti syntyneeseen pieneen pykälään. Jollain pehmeällä käsikivellä sen kuulemma saa hitusen pyöristymään, mutta moottorikoneistamosta saatat saada paremmankin neuvon.

Hei vaan ! Joo, kaveri käy huomenna hakemassa varaosia ja kannen ammattilaisen käsittelystä. Kannesta tulee täysin uusittu, halusin siihen
kaikki uudet venttiilit ja muut osat. Liuskat vaihdetaan sillä on mukavaa kuunnella uusittua konetta. Perjantaina aletaan sitten kasaamaan. Kaikki pultit ja osat pestään ja puhdistetaan, kierteet tarkistetaan ja tehdään kaikki niin kuin pitääkin. Sitten kun kone kehrää, niin aloitan hytin verhoilun. Kesällä sitten otetaan remontin toinen vaihe. Hytti pois vaihdelaatikon huolto ( hieman meinaa 3-vaihde hakea paikkaansa, eikä lonksahda niin kuin pitäisi. Samalla hoidetaan vaihdelaatikon ja perän välinen vuoto pois ( päätettiin tehdä se kunnolla, joten purkamista ja kokoamista riittää. Lopussa uusi maali runkoon, siinäpä sitä on sitten traktoria pojallekkin, vaikka pellolle !

Kaikki moottorin pulttien kiristys sitten kierteet öljyttyinä, ja sekä myös pulttien/muttereiden pinnatkin.
Kierteiden ja pulttien/muttereiden "otsapintojen" voitelulla on oikean momentin kannalta myös erittäin suuri merkitys

Tuttava kertoili että aikoinaa saattoi olla Popedassa jopa samassa moottorissa erikokosta mäntää!
Ei siis ihme jos Zetori oli tarkka laaleriliuskoistaan

Säipän alapään silmät kairattiin taavettiaikaan, ja varmaan vieläkin pareina. Jos ajatellaan, että tapin ja laakerin välys on tummatukkaisen ihmisen hiuksen suuruusluokkaa, niin ei mikään ihme, että sekoittamalla saadaan jossain kohtaa aikaan jumi, toisessa ehkä klonkse, oli valmistustekniikka kuinka hyvää tahansa.

Männillä ja sylintereillä on erinäisistä syistä halkaisijamitassa pientä vaihtelua, jota sallittua sellaista kutsutaan toleranssialueeksi. Jotkut (tai miksei kaikki) autonvalmistajat entiseen aikaan valikoivat mäntä/sylinteripareja toleranssialueen sisällä siten, että mahdollisimman samanhalkaisijaiset pantiin yhteen. Muista en tiedä, mutta saapasmaan eräällä suurella autontekijällä oli tyylinä lajitella ja luokitella nämä sallitun sisällä olevat mitat kirjaimilla. Lohkon tiivistepinnasta löytyi meistettynä kirjain ja sama löytyi männästä. Esimerkiksi eräässä moottorissa oli A-B-B-A, eli siellä oli kahta kokoa. Nykypäivää en tiedä, mutta valmistustekniikka tietysti on parantunut ja osat saadaan tehtyä tarkemmin. Erään toisen, tällä kertaa sumujen saarten autonvalmistajan (alkaa F kirjaimella) kampiakselin runkolaakerien liuskoja oli kahta vahvuutta, 99% oli sitä ohuempaa, mutta silloin tällöin kampilinjan poraus meni uusiksi ja sinne laitettiin sitä paksumpaa liuskaa, ettei koko lohkoa tarvinnut viskata roskiin. Ja kuinka ollakkaan, juuri tällainen tapaus sattui kohdalle. Se huomattiin kun rempan jälkeen ei saatu paineita nousemaan.

Tämä nyt kyllä poikkesi asiasta turhankin kauas. Ehkä tarinan opetus on, että remontin yhteydessä kannattaa osia mittailla ja merkkailla ja laittaa mahdollisimman samaan järjestykseen kasatessa.

ihan hyvä on kirjoitus, tietää sitten enempi,  ittekkään kun en ole moottorihommia tehny niin hyvä on lukea ja tietää asioista

Tähän edeltävään liittyen hennosti......
Nyt ku tuota uutta Nuffin moottoria tossa rakennellut, niin männissä oli merkintöjä A ja B ( niitä B-merkintöjäkin oli kahta eri mallia, eri sarjan mäntiä ) .
Mittauksissa oli heittoja sekä halkaisijassa ( mäntähän monasti pikkasen kartion mallinen ) , että tapin korkeudessa lakipinnasta, sekä myös männäntapin suoruudessa suhteessa mäntään.
Yks mäntä oli A-merkinnällä, ja se oli kutakuinkin virheetön, tapin suoruudelta ja muodoltaan.
Myöskin A-sarjan männäntappi oli n. 60g kevyempi, mäntä itsessään oli raskaampi kylläkin, eli tavallaan ehkä parempi, kun männänlaki on paksumpi.....
Lopuissa kolmessa esim tapin linja mäntään nähden oli muutaman sadasosamillin vino ( ei käytännön merkitystä normikoneissa ) sekä myös kartiomuodossa oli heittoa.

Tässä mun tapauksessa kaikki mitattiin erityisen tarkkaan ja huolellisesti, kun aletaan hakemaan n. 400+hv tehoja alta nelilitraisesta moottorista.......

Mihin noita tehoja tarvitset