DB 950 vuosimalli, rekisteröinti ja muita kysymyksiä

Kiitoksia tiedosta. Näyttää siltä että matoruuvista on yksi kuula kateissa. Luulisi että siellä ei kuulu olla "yhden kuulan mentävää väliä". Joku tuota on ronkkinut jo ennen minua. Täytyy etsiä tommonen kuula, noin 7,7mm halkaisija. Yläpään laakerin voisi uusia tuota niitattua koolia lukuunottamatta.

Niitä haulia kuuluisi olla systeemissä 28 kappaletta (siis edelleen valkoisen taavetin korjauskirja). On ollut juttuja siitä, että niiden kaikkien saaminen takaisin saattaa olla haasteellista. Oikea tapa on ottaa mutterista palautusputki irti, panna mutteri paikalleen ratinakselille ja tiputella kuulat yksitellen mutteriin samalla nitkutellen edestakaisin, että asettuvat paikalleen. Nämä mutteriin tulevat kuulat, mutteri ja akseli kuivataan ylimääräisestä rasvasta, niin liikkuvat paremmin ja saa helpommin täyteen. Loput kuulat (11 kpl pitäisi olla jäljellä) pistetään vaseliinin kanssa palautusputkeen. Ja sitten vaan putki takaisin paikalleen. Näin sanoo kirja. On kuulunut juttuja, että väljentynyt mutteri olisi tihitty laittamalla karvan verran isompia kuulia. No, tiedä häntä, taitaa ne klapit kuitenkin olla enempi muualla kuin tuossa mutterissa.

En laskenut kuulien määrää, matoruuvi on purkamatta. Ruuvin päästä katsottuna kuulien välissä olisi tilaa vielä yhdelle.

yläpäänlaakeria en muista minäkään miten oli tehty kun aikoinaan sen purin...simpukan kuulat taidettiin laittaa sillä tyylillä paikoilleen että vaelinit kierukkaan ja kuulat urille toinen piti sitä osaa ja toinen pyörittiratilla kuulat sisälle,siellä ne on siitä asti ollu.
Natikassa en alkanu purkamaan väljistynyttä yläpäätä,tein holkin rattiakselipurken päälle johon heppasin oikean kokosen kuulalaakerin kiinni,koko komeus juntturipulteilla kiinni rattiakseliputkeen ja hyvin on toiminu,ei tarvinnu mitään turhaa purkaa,laakerin voi myös helposti vaihtaa uudelleen ehjään,ratti pois ja koko osa pöydälle niin taas on ehjä laakeri.

Matoruuvista löytyi 28 kuulaa eli kaikki tallella vaikka näytti että niitä on liian harvassa. Näköjään sitä ei kuulu pakata "täyteen". Simpukan kuoret on nyt hitsarilla.

Kuulien välissä pitää olla hieman tyhjää tilaa. Kuulat eivät muuten pääse vapaasti liikkumaan (pyörimään).

mistä mihin tyyppiin Taavetissa muutes käy se yksi ja sama simpukka? ainakin 850,880,900,950,990 näyttäs olevan samoja...paremmat tietäjät voipi kertoa käykö mistä muista sekasin?
Ja tuosta tasopintojen hitsauksesta muistan jo koulussa sanovat että pitäs olla paksussa rautalapussa osat pultattuna kiinni mitä hitsaillaan yhteen sen jälkeen saattaapi olla että ei niin paljon ole vedelly,sitä konstia ittekkin käyttäsin jos pitäisi tasopintaosia hitsailla.

Vaihdoin tuossa suodattimia ja putsasin siirtopumpun ja tankin. Käyttelin konetta niin savuttaa sinistä aika tavalla. Itse moottori kuulostaa terveeltä mutta kierroksilla savun lisäksi käy vähän epätasaisen kuuloisesti. 0lisiko suuttimissa sanomista?

Laturi ei lataa, tuohon on laitettu vaihtovirtalaturi. Laturilta lähtevä johto on palanut poikki. Pistin johdon päähän uuden liittimen ja tökkäsin kiinni niin savu nousi. Taitaa olla laturi entinen.

Voip olla suuttimet, mutta en enempää ota kantaa asiaan. Tietysti voisit huvikseen kokeilla pikkase vajaatahtisen öljyä polttoaineen sekaan. Ei kyllä auta suuttimiin se mutta joskus käyntiä tasaa.

Laturista taitaa olla kuollu diodisilta, joka muiden puuhiensa lisäksi pitää akun jännitteet erossa maista eli hoitaa tasavirtalatauksen takavirtareleen virkaa. Sitähän voi kokeilla aluksi mittailla yleismittarilla. Toiseen suuntaan vastuksen kuuluisi olla ääretön, toiseen suuntaan pitäisi näkyä diodi päästösuunnassa. Jos se on Lucas ACR tai joku sen itämainen sukulainen, niin siihen saa tasuripaketteja alta kympillä (7.90 Motonetissa, ei ole mainos). Jos ei halua askarrella, niin eipäs ne uudetkaan laturit äärettömän hintaisia ole.

Itse asiassa lurautin 2t öljyä polttoaineen sekaan. Täytyy katsoa miten savunmäärän käy kun saa tuon ajoon. Saisi ohjaussimpukan ja laturin kuntoon niin voisi ajella. Täytyy kaivaa laturi esiin ja tutkii sen tarkemmin. Kolvi kyllä pysyy kädessä jos pääsen jyvälle mitä pitää vaihtaa.

Jos toi kone on ollu kevyellä käytöllä voi olla positiivinen vaikutus kun laitat sen kunnon työhön. Varmista myös termostaatin kunto kylmänä käyminen ei ole hyvä

Lämpömittari ei noussut mihinkään ja yhden termostaatin löysin työkalulaatikosta...

Kylmänä käyvä kone savuttelee sinistä todennäköisemmin kuin oikeassa käyntilämmössä käyvä moottori

Tuli äsken ihmetellessä ahaa -elämys ja kokeilin missä asennossa kylmäkäynnistyksen ennakonsäätöruuvi on. Sehän oli puolitoistakierrosta kiinni. Kiersin ruuvin auki niin nyt ei pahemmin savuttele ja käy nätisti.

Joitain vuosia sitten mulle tuotiin kytkinhomnaan 1390 4wd kone, ja ääntä kuuntelin jo kilsan päöstä, ihme röpötystä piti...
Näköetäisyydelle ku saapui, niin näkys käryäkin tulevan...... sen oireen korjaus oli kans helppo.... ennakonsäätöruuvin aukaisu.....

Tuosta jutusta kirjoitin jossain aikaisemmin. Eli pitäisi muistaa säännöllisesti tarkastaa ruuvin asento vaikka ei muista sitä itse käännelleensä osaa ihmeellisesti vain asento muuttua. Pari kolme kertaa olen "löytänyt"
ruuvin osittain kääntyneenä ja pohtinut syytä moiseen. Jos kertojan oireita on havaittavissa kannattaa aina ensin tarkastaa ruuvin asento. Siis Olle painotti ettei pidä siirtää enää käydessä paitsi auki. Miten siinä käy jos ruuvi käydessä jonkun ihmeen takia siirtyy käydessä kiinni. Kysymys voisi olla esim. ajatuskatko väärinpäin varmuudeksi kääntämisestä tms.
Niin tuli vielä mieleen että joillakin vaikeuksia oiken ja vasemmankierteen hahmottaminen, tässä kun ruuvi on alhaalta ylöspäin sekoitus on mahdollinen. Aikanaan kiersin väkisin kärryn akselista mutterin hajalle kun en älynnyt että olikin vasenkätinen jenka. (vanha k-a etuakseli)

Ennakonsäätöruuvi on hana, joka sulkee välipaineen pääsyn ruiskutuksen ennakkosäätimeen. Se tekee tehtävänsä ollessaan kiinni. Jos ruuvi on "löysä", mutta ei täysin auki tai kiinni, niin sen ei pitäisi vaikuttaa käyntiin ollenkaan. Kun CAV jakalapumpusta menee välipainepumppu harvaksi, eli sieltä kuluu siivet sen verran, ettei välipaine jaksa kunnolla nousta, vaatii moottori pitemmän starttauksen ja käyntikin menee savuiseksi pienillä kierroksilla.

Tästä muistaakseni jokunen vuosi sitten käytiin pitkä keskustelu joko täällä tai Dunkelin sivuilla. Siis siitä mitenpäin alapuollella oleva siipiruuvi on auki ja kiinni. Muistelen myös joskus kerrotun jonkun tehneen hyvät kaupat "konevikaisesta" Taavetista. Vika poistui päästämällä mainittu ruuvi auki, halpa koneremontti.

Italialaiset autonvalmistajat harrastaa vieläkin vasemmalla puolella autoa vasenkätistä napamutteria. Tämmönen on esimerkiksi minun matkailu Ivecossa. Varaosaluettelosta sen huomaa kun oikean- ja vasemmanpuoleisella laakerisetillä on eri numero, vahingossa ostin oikean eli siis vasemman.

Nyt on simpukka hitsattu ja tasopinta oikaistu. Jälkiviisaana olisi pitänyt hitsauttaa tuohon muutama jäykkäri vahvistamaan rakennetta. Aika hentoinen tuo alkuperäinen rakenne ja valun nurkat aika teräviä. Yläpään laakeriin laitoin korjaussarjan, jossa tuli ylä-ja alakoolit, mutterit sekä kuulat. Nyt odotellaan maalin kuivumista.

Laturiksi tuli uusi 70A Iskra. Alunperin tarkoitettu 440 Volvoon. Pölyisin (ja halvin 40€) paketti tarvikeliikkeestä. Siihen piti vaihtaa hihnapyörä, se maksoi kympin. Nyt lataa hienosti jo tyhjäkäynnillä. Noita latureita jäi vielä yksi liikkeen hyllyyn, täytyy varmaan käydä ostamassa omaan hyllyyn varastoon. Vesipumpun tiiviste jäi vähän tiputtamaan kun vaihdoin laturin yläkiinnitysraudan. Varmaan pumppu laitettu tiivistemassalla kun ei kestä kiristää uudelleen.

Yleisenä nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että alumiiniosien korjaaminen hitsaamalla toimii parhaiten kun hitsiin ei tule myöhemmin merkittävästi vaihtelevaa rasitusta. On siis paljon mahdollista, että vahvikkeiden lisääminen olisi tehnyt hallaa kuoren tulevaisuudelle, koska turhaa hitsaamista noiden kanssa kannattaa vältellä. Jos käy niin, että simpukka alkaa säröillä kun traktori pääsee uudelleen töihin, niin ei pidä syyttää hitsaria, vaan hyväksyä asia luonnonlakina. Harrastepelinä se toimii varmaan ihan hyvin ilman mitään hämminkiä.

Kyllä kai Iskran tuotteita pidetään ihan kelpo laadukkaina, että sen puoleen sähkö varmasti tulee riittämään. Näissä vanhoissa hytittömissä koneissa sähköä kuluu kovin vähän, useimmiten vain sen mitä starttaukseen tarvitaan ja tien päällä neljään polttimoon, joten siinä hommassa pärjää vanha perinteinen pikku-Lucas tasavirtakonekin aivan hyvin. Omissa 1967 mallin selectoissa on molemmissa alkuperäinen pikku-Lucas käytössä. Toiseen on pitänyt rele vaihtaa, mutta muuten ovat pelanneet viimeiset 50 vuotta moitteetta kun on vaan hiilet joskus jaksettu uusia.

Tasavirtalaturi pelaakin kyllä kesällä ilman valoja mainiosti mutta talvenpakkasilla sen pimeimmän ajan jos lunta pihalta kolaa kuten itsekkin ja täytyy poltella valoja ei sen teho aina riitä,sillon kyllä laitan aika ajoin akkulaturin kiinni ettei akku tuhoudu alivarattuna.
Aika paljon saa matka-ajoa olla ja/tai kierroksia että tasavirta lataa akun täyteen,hyvin näkee Natikan amperimittarista millon lataa millon purkaa,kyllä se vaihtovirta vaan oln huolettomampi jos sen vaan asennettua saa,sen minkä siitä maksaa niin ekassa akussa sen jo säästää.
itte en ole laitellu vaihtovirtaa kun on perikunnan vehkeet niin ei viitsi sijoittaa enää.
Niin ja eikös ne kaikki melkeen jo -80 lukulaisetkin ole harrastepelejä? ei kai näillä varsinkaan kopittomilla kukaan enää töitä tee,paitsi niitä klapeja heh!

Tiedän ainakin yhden, joka omiensa peltojen lisäksi myös ulkopuolista urakointia, esim kylvöjä, tekee kopittomalla Nuffilla....

Ajovalopolttimo nappaa tehoa jotain 40 wattia, joten jos ajovalojen lisäksi on äärivalot, on kokonaistehonkulutus jotain 100 wattia. Mikä tahansa kunnossa oleva laturi jaksaa tuon verran tuottaa jos ei konetta käytetä ihan tyhjäkäynnillä.

Sellainen juttu ei ole kaikille t-i miehille tiedossa, että myös tasavirtalaturin säädintä pystyy rukkaamaan. Kun säätää maksimijännitteen runsaaseen 14 volttiin, niin akku kyllä pysyy täytenä jos käyntijaksot ei ole ihan lyhyitä pyräyksiä. Jos latausjännite on alakantissa, sanotaan luokkaa 13,5 volttia, niin akku ei tule täyteen koskaan. Sehän on näissä vanhoissa vehkeissä aika yleistä, että piuhat hapettuu eristeen sisältä ja niihin tulee vastusta. Jännitteet alkaa hävitä välille niin, että ajovalotkin ovat aina himmeät. Samoin sitä häviää sitten latausjännitettäkin jonnekin välille. Kun traktoriin vaihtaa vaihtovirtalaturin, niin paitsi että laturi on palon tehokkaampi, niin johdotus menee tavallisesti hiukan uusiksi myös, jolloin tuo vanhojen johtimien vaivakin kumoutuu ainakin latausvirtapiiristä.

Tessu kirjoitti:
Niin ja eikös ne kaikki melkeen jo -80 lukulaisetkin ole harrastepelejä? ei kai näillä varsinkaan kopittomilla kukaan enää töitä tee,paitsi niitä klapeja heh!

Mä hoidan oman pihan,yhen naapurin pihan, yhden levikkeen isontien varrella sekä osan meidän yksityistien lumihommista 3km.. Kyllä, ihan kopittomalla 880 DB:llä. Joskus lunta on enemmän niskassa kun penkallla kun tuuli käy vittumaisesti.