90 ja 94 sarjalaisen ostoon liittyviä vinkkejä

Case1594 kirjoitti:Oletko TIKO koittanut kaupitella Valtraasi.Eikö tuollainen etukuormainkone menis kaupaksi.

Juu tarjosinhan yhelle kaverille mutta eipä tuon enempää ole kaupitellut. Tarttis nettikoneeseen laittaa ja olla vastailemassa yhteydenottoihin mihin ei oikein joutais. Ei tuosta 665 paljoa saa. Tunteja jo 6900, väljä etukuormain, mutta kytkinremonttia ym tehty ja uudenveroiset renkaat. Kumminkin tuntimäärä vaikuttaa ostointoon.

Täälläpäin kone myyjät laittaisivat herkästi TIKO:n valmetin kaltaiselle koneelle 16-20 tonnia pyynti hinnaksi etukuormaajan kanssa, sopii miettiä kumpi on sen arvoinen 80 hv pikku valmetti vai järeämpi kuutos taavetti.

Tästä voi päätellä että Valtra "saattaa olla hiukkasen yli-arvostettu".

Esimerkiksi Valtran kone listalla Turussa on myynnissä eräs 8400 Valmetti vm-93, mittari tunteja 18100, renkaat sileänä, ei etukuormaajaa ja hintana 24900. Tokihan nuo ovat pelkkiä pyynti hintoja, eri asia millä menee kaupaksi mutta kyllä vaihtokaupoissakin Valtra on se mille lasketaan arvoa, muille merkeille vähemmän.

velimhan kirjoitti:siniseksi vaihtus väri jos tuon kaupan olisin menny tekemään.

Sininen on voiman väri. Minä olen haaveillut vaihtavani tuon Ford 5000 DP vm.-75 hieman uudempaa ja parempi hyttiseen DB 1390 takatuuppariin. Mutta kun olen ruvennut ( alkanut ) oikein miettimään ajatusta, olen hieman tullut empivälle päälle. Omani tiedän että se on kunnossa kun olen läpikäyttänyt sen koneen todella perusteellisesti ja hydraulinen voimanotto on kunnostettu ja koneessa ei tällä hetkellä vikaa. Enkä varmastikaan saisi omiani siitä pois. Toisaalta vaihdokki taas hieman arveluttaa, harva aivan kunnossa olevasta luopuu. Ehkä jokin voi Taavetistaan ammattitaitoisen huoltohenkilöstön puutteessa luopua.
Olisihan se DB lyhyt runkoisempana nätti pyöräytellä kylvöpellolla kylvökoneen edessä ja heinäpellolla heinäkoneiden edessä. Mutta toisaalta kun ajan kyseisellä laitteella vain n. 80 h/ vuosi pääasiassa kesällä voin sen istua hieman huonommassa ja kylmenmäässä ( talvella ) hytissä.
Toisaalta nuo neljä meillä asuvaa "tyttöstä" kyllä pitää huolen ylimääräisistä rahoista.

TIKO kirjoitti:. Ei tuosta 665 paljoa saa. Tunteja jo 6900.

Eikös tuossa Valmetissa ole jo sähkömittari, eihän tuo olisi mun mielestäni vaijerimittarilla kuin puolet tuosta.

Tänään tuli sitte käytyä kattomas oikeen kahta konetta.

1490, veto kuormaajalla, carradon akselilla ym. Pientä laittoa mutta siisti peli. Jotenki tykkäsin.

1490, DB kuormaajalla, omalla akselilla, jotenki ei kyllä sytyttäny yhtään.

Onko näis kopeis jotain eroa ku toinen oli -80 ja toinen -82 ne kopit tuntu olevan jotenki erilaisia.
Esim tuos vanhas ei ollu aukeevaa takalasia vakiona, vaan se oli kötöstelty siihen jälkeenpäin.

Oliko tuo 80-mallinen Nettikoneessa kaupan oleva nelikko?

Jossakin vaiheessa siirtyi orbitrooli eri paikkaan, mutta en muista vuosimallia. Vanhemmissa se on kopin sisällä sillä tavalla että se lämmittä koppia aina kun ajetaan. Uudemmissa se on kai jotenkin syvemällä, onko peräti kopin seinän ulkopuolella.

Joo se mikä on härmässä. Ei oikeen kuitenkaan sytyttänyt.

Kyllä ne hytit on samoja ihan pieniä hommia lukuunottamatta,takalasia myöten.

Lämmityslaitteen hana 80 mallissa pyöritettävää mallia,käsikaasuvipu pitää purkaa isotöisesti jos irrottaa kojelaudan,orbitrooli on hytissä,toki se voi olla vielä siinä -82 mallissaki ja ilmeisesti onki,-94 sarjassa sitten lattian alla kytkinkopassa,aluevaihekepit on pitemmät -80 mallissa,voi olla vielä siinä 82 mallissaki,sitten mytöhemmin vivusto muuttuu,ovien kaasusylinterit on osassa 80 malleissa siellä ylhäällä ja uudemmissa oven keskellä.

Vaihteensiirtäjiä ja vivustoa on parannettu 82 mallissa,polttoaineen imuputki on uudemmassa 14 sarjalaisessa yhistäjäputkessa.

Ohjauksen lauhdutin puuttuu 80 mallista,etuakseli on eri vuosikymmeneltä ja lukko puuttuu,ja muutenki kömpelömpi.

Ruiskutuspumpun automaattinen ennakonsäätö puuttuu 80 mallista,moottori röpöttää kylmänä enemmän.

Konepelti aukeaa 80 mallissa hieman raolleen etuosasta,senverran niinkuin ukko kääntäs vähän lippalakin lippaa,82 mallissa pelti nousee moottorin päältä pois traktorin eteen pystyyn niinkun kuuluuki.

Sivupelti lähtee erilailla 82 mallissa kun 80 mallissa.

Tuon suuntaisia eroja,sitten jos käy kokeileen 94 sarjaa,huomaat että vielä paljon enemmän on eroja ohjaamoergonomiassa -94 sarjalaisen hyväksi.

Onkos tämä minun 1690 turbo vm. -83 joku välimalli ohjaamon osalta, kun tuo kabiini näyttää ihan 94-sarjan hytiltä. On ainakin erilainen kuin turbottomassa 1690:ssä
Kuvat tuolla vanhassa myynti-ilmoituksessa
http://www.nettikone.com/791564

Joo,1690 turbo on jo ameriikancasen käyttöpaneelilla,se on tullu sieltä,ja on huomattavast parempi kun englantilaisten hajasijoittelu minun mielestäni,esim. nostolaitevipuun pitää melkein kumartua vanhemmissa malleissa jos vähän kärjistää.

Harmaa sisustus,paremmat tyynyt,lattiaverhous penkinalla, uudempi käsikytkin,paremmat vivustoläpiviennit,ym. pienet parannukset on vielä lisäksi 94 sarjalaisissa,se 1690 turbo on jo huomattavasti lähempänä 94 sarjaa kun turboton 1690,sehän on aika hiljanenki,mukavaa kuunneltavaa se turbokuutosen saundi,turbottomissa tahtoo olla sellainen kumu hytinsisällä.

Hytin raitislimansuodatinhomma on 94 sarjalaisissa jo eri mantereelta myös.

Minä tein aikanaan noita 94 sarjan mallisia kytkinvipuja 90 sarjaan 300 markan hintaan,omassaki 1981 mallin 1490 on nyt seuraavan omistajan ilona sellainen,ja monella muulla,oli opiskelijalle pientä tuloa noistaki silloin kultaisella 80 luvulla.

Suunnittelin maaseuduntulevaisuuteenki ilmoitusta siitä,mutta olis ollu niin tyyris ilmoitus.

Jep. ihmeen hiljainen tämä onkin, ei ole juurikaan eroa melussa verrattuna tuohon natikkaan ja deutziin. Tosiaan ainut paikka mikä tarvii muuttaa on tuo ohjaamon raitisilmansuodattimen ilmanottoaukko. Tiedätkö onko tuo 94-sarjan konepellin yläpuolinen muovikoppa sovitettavissa kohtuuhelposti tähän 90-sarjaan, jos vaikka hajolasta sattuis löytämään?

Sitten vielä noista välityksistä. Tuolla konedatassa antaa eri nopeudet turbo mallille, miten lienee?
http://www.konedata.net/Traktorit/db1490.htm

Joo,saa sen 94 sarjan kopan siihen sovitettua,ei aivan yhtähyvin istuvaksi saa sitä pellinreunaa,mutta homma onnistuu,siinä on parempi eristyski siinä uudemmassa.

Ite rakentelin van pellistä katon tuon 1690 suodattimen päälle,nuo ulkoreunat kun olis hoksannu vielä kääntää pidemmästi alas niin olis tullu hyvä.

Kyllä se välitys pitäs olla sama kun turbottomassa 1690 mallissa,ja sitten se 1594 kovalaatikko on se joka menee sen 37 km/h jo vakiona,mutta niissäki on myös hitaita malleja ollu alussa.

Tilaa siihen omaasi nuo 15/55 välitykset niinkuin tuossa minun 1690 taavetissa on,kardaaniin vaan sitten lisäloota,niin pääset senjälkeen 55 km/h.

Siihen nelivedon lisälootaan olis mahdollista sovittaa tuo peuralan turveautomallin muunnoslootaki.ei tarvis sitä senkummemmin miettiä.

Noita 55 malleja ei taida olla tällähetkellä muita kun tuo minun kone koko maalimassa.

velimhan kirjoitti:Minä tein aikanaan noita 94 sarjan mallisia kytkinvipuja 90 sarjaan 300 markan hintaan,omassaki 1981 mallin 1490 on nyt seuraavan omistajan ilona sellainen,ja monella muulla,oli opiskelijalle pientä tuloa noistaki silloin kultaisella 80 luvulla.

Et kehtaisi laittaa kuvaa siitä 94 sarjan käsikytkimestä, jos vaikka innostuisi itse tekemään.

Kyllä 1690 Turbon ohjaamon melutaso on jo paljon alhaisempi kun vertaa vaikkapa 1490:piin. Ja mikäs siinä on kuunnellessaan kuutoskoneen sinfonioita

Joo,minäpä otan kuvan kunhan olen päivänäöllä kotona seuraavan kerran,tuo on minulla ulkona niin ei oikein onnistu kuvata.

Se oli suhteellisen helppo tehäkun niksistä pääsi jyvälle,kaupasta löytyy sopivat putketki,se lukkolaite on isotöisin tehä,sinne alavipuun olen laittanu myös vähän jatkoa,ja se vivustohan on sellainen että se kertoo voiman sillä välivivulla,sen alakolmion minä tein hitsaamalla kasaan koko systeemin,tuo originaali on pulttiilla kasailtu useammasta osasta.

Tuohon 1690 koneeseen pitää myös alkaa tehdä samanlainen systeemi mitä tein aikanaan.

Onko tuossa 1490 normaalisti vaan 1 kaksitoiminen hydraulilohko? Tuossa alajärven koneessa näytti olenvan se vapaa, vaikka oli kuormaaja? Kuinkas tämä on toteutettu? Miten tuo lohko toimii esim perälevyn kanssa. Siitä pienestä vivusta sen saa pumppaamaan, mutta muuta tietoa ei ole.

E: olisko kellään tuohon 1490 malliin ohjekirjaa vaikka sähköisessä muodossa, niin sais vähä tutustua siihen nii ei tarttis kysellä joka asiaa.

Tuollaisen lipan taidan minäkin taivutella tuohon suodatinkopan päälle, kiitosta selventävästä kuvata! Mikäs muuten tässä 90-sarjan ulosoton käsikytkimessä on niin huonoa, jotta sitä tarvitsee muuttaa? Itse en ole kiinnittänyt siihen juurikaa mitään erityistä huomiota.

Joidenkin mielestä 90-sarjalaisen käsikykin on liian raskas käyttää.Ei siinä muuta.94-sarjan käsikytkin on kevyempi.

Ilmeisesti hauis on vielä riitävän hyvässä kunnossa, kun en ole tuota jäykkyyttä huomannut

Eipä tuo kytkimen jäykkyys tai keveys merkitse mitään oikeastaan muussa hommassa kuin lingolla lumitöissä. Vaikka lingossa on hydrauli luukut niin joka paikassa (pihoilla) ei yksinkertaisesti pysty puhaltamaan, edes lingon viereen. Silloin ei olisi pahitteeksi vaikka olisi kevyempi käyttää. Velimhan lähetti minulle ns "räjäytys kuvan" siitä 94-sarjan käsikytkimestä ja vaikuttaisi ihan suhteellisen helpolta rakennella 90-sarjan voa kytkimestä kevyempi.

Paddington kirjoitti:Onko tuossa 1490 normaalisti vaan 1 kaksitoiminen hydraulilohko? Tuossa alajärven koneessa näytti olenvan se vapaa, vaikka oli kuormaaja? Kuinkas tämä on toteutettu? Miten tuo lohko toimii esim perälevyn kanssa. Siitä pienestä vivusta sen saa pumppaamaan, mutta muuta tietoa ei ole.

E: olisko kellään tuohon 1490 malliin ohjekirjaa vaikka sähköisessä muodossa, niin sais vähä tutustua siihen nii ei tarttis kysellä joka asiaa.

Alkuperäisenä 1490 on vain yksi kaksitoiminen hyde lohko. Yleensä etukuormaajalle on oma venttiilipöytä, jota käytetään erillisellä vivulla.

Editointia: löytyy 1490 ohjekirja papru muodossa mutta en jaksaisi alkaa scannaamaan sitä koneelle, laittela vaan tänne kysymyksiä tulemaan, kyllä me täällä vastaillaan sitä vartenhan tämä palsta on.

velimhan kirjoitti:Tilaa siihen omaasi nuo 15/55 välitykset niinkuin tuossa minun 1690 taavetissa on,kardaaniin vaan sitten lisäloota,niin pääset senjälkeen 55 km/h.

Siihen nelivedon lisälootaan olis mahdollista sovittaa tuo peuralan turveautomallin muunnoslootaki.ei tarvis sitä senkummemmin miettiä.

Uteliaan luonteeni takia pakko kysyä, minkä kokoinen loota se semmoinen on? Entäs hinta? Vaikeakin homma sovitella paikalleen?

Tosiaan linkohommissa sais olla kevyempikin, kun tarvitsee koko ajan rumpata edestakaisin. 585-natikan hydraulista monilevykytkintä joskus kaiholla muistelen . Sormenpäillä sai liikutella. Oli talon ykköskoneena liki parikymmentä vuotta. Näpäkkä peli kokoisekseen vaikka olikin vain takapotku.
Paalaushommassa tuo 1690 vain on kesäisin, ei tarvii päivässä montaa kertaa kytkintä käyttää

Tuo linkohomma on yksi missä tuo kytkin tulee oikeuksiin,on se niin nätti nostaa talon kohalla ylös ja laskea sievästi alas sen jälkeen kierroksia muuttamatta,homma pelaa oikein,vanhoissa malleissa menee penkin jouset pohjaan kun repii vipua ylös,itse otin nyt hommaksi tuon 1690 kytkimen muutoksen,sahahommassa minulla tulee naru käsikytkimen vivun nokkaan ,ja jos tulee häikkä nykäsen narusta niin terä pysähtyy heti,se ei onnistunu -90 sarjan kytkinvivulla,mutta nyt alkaa onnistua kun saadaan oikea vipu..

Kyllä kun pyöröpaalaimella ajo pojat kesät läpeensä aikanaan niin ei varmasti lähteneet -90 sarjalaisella ja kovalaatikkoisella töihin kun oli hs ja -94 sarjalainen käytössä,vain hätätilanteessa lähtivät -90 sarjalaisella repimään kytkintä ja kampuravaihteita survomaan,niin ne aina sano.

taavetti_mies kirjoitti:Alkuperäisenä 1490 on vain yksi kaksitoiminen hyde lohko. Yleensä etukuormaajalle on oma venttiilipöytä, jota käytetään erillisellä vivulla.

Joo ajattelin vaan kun tuo näytti tosiaan olevan toteutettu niin että lohko on vapaa. Siinä härmän koneessa oli tuo ainut lohko käytetty etukuormaajalle. Se mulle on nyt vielä epäselvää, että kuinka tuon ainusen hydraulilohkon ohjaus toimii. Tuntuu olevan liian vähän vipuja sielä kopis

Joo, kyllä varmaan olisi olkapää kipeänä, jos vielä paalaisin NH 841:llä, missä pitää ulosotto pysäyttää joka paalin kohdalla. No nyt tuo vanha palvelija on varakoneena tuolla pressujen alla odottamassa. Tässä nykyisessä Claassissa ulosotto voi pyöriä jatkuvasti paalatessa, joten siinä suhteessa pääsee helpommalla.

Paddington kirjoitti:Se mulle on nyt vielä epäselvää, että kuinka tuon ainusen hydraulilohkon ohjaus toimii. Tuntuu olevan liian vähän vipuja sielä kopis

Kyllä niitä vipuja pitäisi olla ihan riittävästi siellä, ulkop.hyd.lohkoa ohjataan siinä nostolaite vivun takapuolella olevalla vivulla, jonka vieressä on paikka toiselle hyd.lohkon vivulle.

Vaikka koneessa olisikin kolmitie venttiili niin se ei vaikuta ulkop.hydrauliikkaan.

Jahas, kuinkas se toimii? Katselin siinä härmän koneessa sitä että kun sen työnsi eteenpäin se pumppasi (sai myös lukittua tähän asentoon) Toimiiko se sitte taaksepäin vastaavasti. Esim jos perälevyä "pyörittää" niin se toimiin kumpaan suuntaan vaan.