Hydrauliikan painetaso Implematic/Selectamatic?

Onko Imple-sarjan hydrauliikan maksimipaine pääasiassa 175 barin tienoilla, kun taas ainakin alkupuolella Selectamaticissa on vain 140? Sitten taas luiskakeulasukupolvessa 175. Tämmöistä taulukkotietoa on Konedatassa, pitäneekö kutinsa? Jos noin on, niin miksi paineet putosivat Selectan tullessa markkinalle noustakseen sittemmin vanhoihin tasoihin?
t. Kauko Ollila

Olikohan niin, että selectoille ilmoitettu 140 bar oli suosituspaine, mutta säätö joko pumpun ylipaineventtiiliin tai shokkiventtiiliin tehtiin 175 bar tasolle. Syytä on vaikea tietää, mutta kerran Melthamin reissulla asiasta tuli puhetta asiasta Allan Kelletin kanssa, joka on toiminut firmassa hydrauliikka-asioiden kouluttajana ja hän sanoi, että alkupään selectoissa oli kupariset putkitukset hydrauliikassa ja ne oli suorituskykynsä ylärajoilla. Hänen kantansa oli, että uudempiin selectoihin, joissa on teräsputkitus, on painetta varaa nostaa jonkin verran ilman, että siitä seuraa harmia. Nostoakselin päässä oleva vipu, jonka niveleen männän varsi on kytketty, on kuitenkin heikoin lenkki jos painetta kovin paljon lisätään. Niitä on katkennut kun paalikäärijän kanssa on ajeltu ojien yli täys lasti kyydissä. Nopeaan rysäykseen shokkiventtiilissä on kai sitten liian pieni poraus.

Tarina kuulostaa hyvin uskottavalta. Kiitos Erkki!

Kauko Ollila

Oli sen verran mielenkiintoinen juttu, että kaivelin sitä pikkaisen. Erkki on erittäin lähellä sitä, mitä löysin. Itse asiassa 140 bar (2000psi) oli pumpun rajoitusventtiilin paine koko ajan 950 ei-implematicista nokkapumpullisiin, joissa se nousi 152 bar (2200psi). Shokkiventtiilin avautumispaine oli melko yleisesti tuon 176 bar mistä se nyt sattui löytymään. Tällä perusteella olisin ikäänkuin sitä mieltä, että konedatan isompien Implematicien hydraulipaineeksi on otettu väärä luku.

Ensimmäiset 850 ja 950 mallit mielenkiintoisia, kun niissä on pumpun paine 2000psi, mutta pudotettu nostolaitteelle 1500psi eli 103bar. Ulkoiseen hydrauliikkaan meni täys 2000/140. Malliversioiden uudistuksen yhteydessä pienennettiin sylinterin halkaisijaa ja nostolaitteen paine sai olla sama kuin ulos menevä. Nämä mallit tunnistaa esimerkiksi nostolaitesalvan sormiruuvista (vs vanhempi "kiväärinlukko"). Sitten oli kaikissa malleissa sama nostolaitesylinteri ja sama 2000psi/140bar systeemipaine. Shokkiventtiilin paine oli tuo 176bar.

Anteeksi epätarkat paineen laatumuunnokset

Konedatan tiedoissa on virheitä ainakin taavettien osalta ,ei kannata lukea kuin p,,,raa,,,,,,.

Minä olen sellaisia löytäessäni ollut yhteydessä tekijään palautelomakkeella ja hän on korjannut jos aihetta on ollut. Joitakin bugeja, ehkä vanhasta (excel-?) pohjasta jääneitä toisen koneen perustieto-taulukkofiboja, joskus lähinnä.

t. Kauko Ollila

Hydrauliikkapaineen ilmoittaminen ei aina ole niin yksinkertaista. Seuraavat seikat on otettava huomioon:
1) Valmistajan suosittelema suurin käyttöpaine. Nostolaitteeseen kytketty työkone ei saisi noustaakseen täysin ylös, vaatia tätä painetta suuremman paineen. Öljyn virtausnopeus (l/min) on suurin mahdollinen
2) Ylipaineventtiili alkaa aueta. Virtaus sylinteriin on vielä suurin mahdollinen, mutta pienenee sitä mukaa kun venttii avautuu enemmän.
3) Ylipaineventtiili täysin auki. Suurin mahdollinen pumpusta saatava paine. Ylipaineventtiili on täysin auku ja virtaus sylinteriin on nolla l/min. Markkinointiihmiset haluavat yleensä ilmoittaa tämän paineen vaikka sillä paineella ei ole voida nostaa mitään.
4) Iskupaineventtiili aukeaa. Shokkiventtiili avautuu, kun sylinterissä olevan staattisen öljyn paine ylittää tämän arvon. Shokkiventtiilin avautumispaine on aina suurempi kun ylipaineventtiilin määrittelemä suurin pumpun paine. Venttiili päästää nyt sylinterissä olevaa öljyä pois, kunnes paine on laskenut shokkiventtiilin avautumispaineen alapuolelle. Nostolaite laskee kunnes paine on alle shokkiventtiilin avautumispaineen. Shokkiventtiilin avautuminen ei vaikuta ylipaineventtiilin toimintaan.