2x14" sampo implematicin perään -projekti

Tuli tuossa pelastettua varmalta sulattokuolemalta tuommoinen vm. 60 oleva kaksisiipinen sampo kyntöaura. Tyyppikilven (ja silmieni) mukaan 14" siivillä.

Pari iltapäivää kului jumittunutta pyöränsäätöä irroitellessa, toimii nyt moitteetta, ja sain rasvanipatkin vaihdettua, rasvattua jne. Onglemaa tuli esiin sitten noiden lautaspyörien kanssa. Toinen pyörii, mutta laakeri on aivan vainaa (kamala klappi), toinen ei pyörinyt milliäkään, joten pultit auki ja purkuun. Laakeri on täysin jumissa.

Olisiko kenelläkään havaintoa tuollaisen laakerien tarkasta koosta ja saatavuudesta, ovatko ihan hyllykamaa esim ikh:n liikkeessä (täällä tuo kiviniitty), vai pitääkö etsiä laakerispesialistia?

Ja saa sitä tietty heittää mielipiteen, onko tuota järkeä taavetin perään laittaakaan (990 imple), mielestäni olisi vaan punainen sampo kahdella siivellä komiampi kuin tuo sininen 16" yksisiipi-fiskars. Todellista tarvettahan kummalekaan ei ole, mutta kun nuo vähäisetkin peltoplänttini näyttävät vaan mukavammilta kynnettynä. Ties vaikka joku vuosi niihin hieman viljelisinkin jotain.

Vähä offtopiccina, Taavetti_miehellä on myös sampo aurat projektina

Ompa sitten aura ja traktori samaa ikäkautta. Kyllä kai Sampo-aurallakin mustan jäljen saa taakse jämään.
Asiaa tarkemmin tietämättä valistunut arvaukseni on, että leikkureissa on yleistä kokoa edustavat, huokean hintaiset laakerit.
Yleensä niissä on numero stanssattuna koolin reunaan. Vähäisessä käytössä siinä kestää liukulaakerikin, mutta kuulalaakerit on todennäköisesti huomattavasti halvemmat kuin mitä maksaa osien sorvauttaminen. Vanhoissa auroissa tahtoo vantaat olla ihan loppuun ajettuja jämiä, mutta harrastekäytössä kestää ihan hyvin semmoisetkin joita on hitsaamalla ja rälläköimällä ehostettu.

Kerran kävin talkoilla kyntämässä vajaan parin hehtaarin pläntin, joka oli juolainen ja mättäinen sekasotku. Työkaluksi löytyi jostakin ladon takaa ruosteiset kolmisiipiset norjalaiset, joissa ei ollut enää minkäänlaisia leikkureita. Ei olisi kyntökilpailuissa pärjätty sillä suorituksella, mutta ahkeralla äestyksellä ja kylvöllä siitä tuli kuitenkin myöhemmin laidun parille hevoselle.

Eipä ole mitn kummenpaa rojektia itellä meneillää, tein vain huonoista kolmesiipisistä vähän paremmat 2 siipiset. Ne on 13" tuumaset.

Ei mitkään hyvät aurat, siiven muoto liian jyrkkä se runko on vanhemmiten varsinainen linkku.

Eikös ne Engelsmannit käyttäny 990Implen perässä kuussiipistä.

Juu, David Brown teki pienen sarjan 6-siipisiä puolihinattavia ihan siihen tarkoitukseen, että niitä voitiin käyttää 990 implematicin esittelytilaisuuksissa todisteeksi vetokyvystä. Yhdet on ainakin käyneet Suomessa, mutta en ole varma mahtoivatko ne jäädä tänne käyttöön. Englannissa on säilynyt kai enemmän kuin yhdet koska niiden esittely vintage ja classic luokkien kyntökilpailuissa jatkuu. Jo vuonna 1959 kuvatuissa 950 implematicin demonstraatiofilmeissä käytetään nelisiipistä auraa kannatuspyörällä ja ilman. Ne siivet on kuitenkin ehkä vain 12-tuumaisia. 4x16 viskarssi on 950:lle sopimaton kumppani, ainakin huonossa kelissä.

Joo, hyllykamaa Sampon leikkurien laakerit. Ei pitäisi olla mitään ongelmaa löytää uudet mittojen tai mallin perusteella. Onhan Sampot Suomalaista laatutuotetta. Meillä kynnettiin aikoinaan DB 850 3 x14" jäykkärunkoisilla Sampoilla ja maista löytyy täällä sanottuja savimaitakin. Eihän ne todellisuudessa ole savia kuin hiesuisia hietamaita, onko aitoja savimaita kuin Lounais-Suomessa ? Naapurin nelos Nuffi ei saanut kynnettyä 2 x 14 " hydreineillä jotain lohkoa ja iskä näytti heille hieman malli DB 850 ja 3 x 14" Sampoilla. Mutta Nuffissa ei ollut vielä painonsiirtoa. Eli kyllä Taavetti ainaski kyntötraktori on isolla K:lla.

Jepskukkuu. Löytyihän niitä laakereita hyllystä, nyt on paikat herkistelty, laakerit vaihdettu ja vieläpä säätöjä haettu, jotta saisi nättiä jälkeä. Tunnin verran tuli päästeltyä peltoa ristiin rastiin koemielessä.

Ja nyt on yksi palsta käännetty, jälki miellyttää ainakin omaa silmää, kun ei ole muuta vertailukohtaa, kuin tuo 16" fiskarsilla tehty rajumman näköinen kynnös. Mitäs jos äestäisin tuon pätkän ja laittaisin jotain maanparannuskasvia, vaikka sillä ajatuksella, että saisin tuosta ensi vuonna perunamaata. Mikäs kasvi voisi olla hyvä? Herne, puna-apila?

Onko siinä entuudestaan juolavehnä päälajikkeena vai mikä?

Peruna on yksi parhaista kasveista palauttaa maa viljelykseen. Äestele maa hyväksi ja idätä perunansiemen kunnolla. Vasta joskus kesäkuun puolella istutat mataliin penkkeihin hyvin itäneen siemenen niin se tulee kuivasta ja lämpimästä maasta humahtamalla pintaan. Sen ehtii multaamaan pariin, kolmeen kertaan ennekuin varsi on liian suuri ja sen jälkeen siellä ei rikkakasveille olekaan oikein saumaa.

Toinen mahdollisuus voisi olla, että pitelet sitä yhden kesän kesannossa, pitelet äestämällä puhtaana niin siellä on vähemmän itävää rikkakasvin siementä tai valmista juuristoa odottamassa ensi keväänä.

Päälajiketta ei ole, viime kesä tuota on äestelty, eli melko mustalta näyttää (kuivalla kelillä harmaalta, savea kun on)

Hienoa että löytyy joku toinenkin joka säästää Sampo-aurat,mulla tuli tuon projektin mukana 3x 14" Sampot.Aurat oli aikoinaan 2-siipiset ja sitten veturin vaihduttua ostettiin siipi lisää.Kyntöpakettina oli vuodesta 1971 vuoteen 1985 DB 1200 ja 3 x 14" Sampot ja pahoina syksyinä vielä jälkeenkinpäin.Toisilleen sopiva pari niille maalajeille mitä talosta löytyi.Ennestään oli nurkissa 3 x 13" Sampot ja ajatus alkoi itää 4 x 14" tekoon.Ostin kahdet kolmisiipiset ja yhdet kaksisiipiset lisää kun kävi pieni källi tuon siivenpituuden kanssa.Sitä kun on muutettu 1960 vuoden paikkeilla samalla laukaisulaite rakennettiin hieman paremmaksi.Nyt on pihalla maalikaupan sekoilujen takia puolikiiltävät 4 x 14" Sampo-aurat,rakennusvuosi 2008 ja maalattu vasta muutama kuukausi sitten.Nyt sitten ootellaan jos pääsin johonkin kokeilemaan kuinka 1200 taavi vetää 4-siipeä.Taavetin 6-siipiset puolihinattavat jäi aikoinaan maahan ja oli säilyi pitkään loppuunkynnettynä erään yli 300 peltohehtaarin omaavan tilan nurkissa.Edesmenneen vanhan isännän mukaan,kaikkein kevytkulkuisimmat aurat mitä heillä on ollut.

1200 vie 4x14 auroja kevyesti. Muuan tuttu urakoitsija veti 4x14 viskarsseja 995:lla ihan rutiinilla ja ne on raskasvetoisen kömyrät Sampoihin verrattuna. Tietenkin riippuu paljon vantaiden kunnostakin, mutta en ole kenekään kuullut niitä kevytvetoiseksi sanovan. Eikös vanhassa 1200:n mainosvideossa sillä ole perässä 6x12 puolihinattavat ja sehän menee filmillä vastamäkeenkin kuin lumeen.

Uusimmassa Tractor Newsissä oli muuten juttu Selbyn kyntökilpailuista, joissa oli mukana 990 imple 6-siipisen puolihinattavan auran kanssa näytösmielessä. Sille pantiin hinaukseen lisäksi 770 2-siipisen auran kanssa ja niin vaan koko karavaani kulki yleisön suureksi hämmästykseksi.

Kun näytös oli ohi niin sama 6-siipinen pantiin vakion 880 selectan perään, jossa oli keulalla hiukka lisäpainoja ja se lähti tekemään uutta kynnöstä 4...6mph vauhdilla ilman sen kummempia kommervenkkejä. Sen 6-siipisen täytyy olla aika kevytvetoinen kun selecta ei sentään paina kuin 1850 kg. TCU:lla saa painoa hiukan lisää jos sitä pystyy puolihinattavan kanssa käyttämään, mutta minusta tuntuu ettei sekään taida onnistua.

erkki kirjoitti:1200 vie 4x14 auroja kevyesti. Muuan tuttu urakoitsija veti 4x14 viskarsseja 995:lla ihan rutiinilla ja ne on raskasvetoisen kömyrät Sampoihin verrattuna. Tietenkin riippuu paljon vantaiden kunnostakin, mutta en ole kenekään kuullut niitä kevytvetoiseksi sanovan. Eikös vanhassa 1200:n mainosvideossa sillä ole perässä 6x12 puolihinattavat ja sehän menee filmillä vastamäkeenkin kuin lumeen.

Voisikin joskus kokeilla miten 995:nen veisi 4x16 kvernelandeja. 3x16 liikkuu kyllä ihan hyvin, kelistä riippuu toki.

Kvernelandit ei pitäisi olla raskaat vetää. Ainakin multavalla maalla menee 995:lla varmasti, saattaa kaivata keulalle hiukan punttia kylläkin.
Kynnössähän on sellainen piirre, että maalaji ja kosteus vaikuttavat vastukseen ja pyörän pitoon ihan ratkaisevasti.

Viime viikolla oli puhetta työkaverin kanssa noista 6-siipisistä DB-auroista.Lohjasaaressakin oli järjestetty näytös jossa 990 Imple pisti parastaan savimailla aurojen kanssa.Notkon pohjalla ollut pahin kittisavi madalsi työsyvyyden tuonne 4 tuuman korville,muuten meni nätisti normaalisyvyydessä.Työkaveri kertoi et se on aivan sama mitkä aurat on siinä kohdassa,savi liimaa siipiin kiinni.

Joo savella alkaa kummasti tuntumaan että nyt on jotain perässä, oikein kinttisavea kun on niin luulee että aurat tulee poikittain perässä.

Jopa 1690T meinaa hyytyä (4 siipisillä variomat paluu auroilla) kun maalaji vaihtuu. Leikkureiden oikea säätö auttaa aika paljon aurojen kevyt vetoisuuteen.

Saa nähdä, toisessa 995:sessa on vielä niin hyvä nostolaite että se nostaa ne 4x16 kvernelandit ylös, renkaat ovat vaan aika sliksit mutta jos ei liiku niin heittää ketit niskaan niin luulisi maan kääntyvän. Toisessa ysivitosessa olisi hyväpintaiset renkaat mutta siinä ei luultavasti nostolaite pidä.

Ko aurat ovat siis sillä uudemmalla neliönpalkki rungolla ja automaatti laukaisijoilla joten painoakin kertyy. Tosin nostihan 1490:kin ne ylös ilman apusylinteriä (nykyään on apusylkkä).

Joo o kyllähän ne nelisiipiset varmaan menee normaali kelillä mutta meidän ruispelto on ainakin nyt kuin kalliota ja epäilen ettei sitä saisi ennen kunnon sateita nurin kuin dynamiitilla. En ainakaan aijo ruveta kokeilemaan ja vehkeitä särkemään ennen kunnon sateita.