Uusi Taavetti perheeseen, ei enää uusi mutta toimiva

Nyt on pari päivää räplätty Taavetin valoja. On tieliikennevalotg ja työvalot. Kyllä sähkötyöt on kivoja

Ainiin saatiin sähköinen akvititeetti aikaseksi ja se diodi kärähti joka on siinä merkkivalon johtosydeemissä. Mistähän tuollasen löytäisi, malli on mukana.

Eiköhän tuossa toimi tavallinen laturin diodi.

Mitä se estää toimiessaan?

Jos diodin ohittaa niin suodattimen merkkivalo ei syty kun siihen tulee 12 volttia molempiin napoihin. Merkkivalo syttyy kun alipainekytkin maattaa plttimon toisen navan ja jännite tulee toiseen napaan virtalukolta. Sitä en kyllä keksinyt että miksi suodattimen merkkivalon toinen johto pitää olla diodin välityksellä kytkettynä laturin herätejohtoon. minusta sähköjen pitäisi toimia normaalisti ilman sitä. On siinä ehkä sellainen näkökohta, että jos latauksen merkkivalosta menee polttimo rikki niin laturi saa silti herätevirran toista reittiä pitkin.

Piti ihan mielenkiinnosta käydä katsomassa kaavioita kun tuli esiin sana diodi taavetin sähköistä puhuttaessa.

Noin pikaisella silmäyksellä sanoisin että diodin tarkoitus on testata filtterivalon eheys. Alipainekytkin lienee semmonen, että se on auki kun kone ei käy. Siis lamppuun syttyy valo kun pannaan virrat päälle ennen käynnistystä koska se saa maan laturin kautta. Käynnistyksen jälkeen lamppu sitten sammuu yhtaikaa latauksen valon kanssa ja pysyy pimeänä kunnes filtteri menee tukkoon.

Jos diodi on katki niin lampun kuntoa ei tiedä. Jos taas diodi on oikosulussa, mitään ihmeellistä ei tapahdu ennenkuin filtteri menee tukkoon ja alipainekytkin sulkeutuu. Sitten tapahtuu jotain, en tiedä mitä, kun laturin herätepiiri oikosulkeutuu kytkimen kautta.

Oiskohan näin.

matti

Ai niin, ja diodiksi käy mikä tahansa tasasuuntausdiodi joka kestää suunnilleen ampeerin tai enemmän, esimerkiksi 1N400x sarjan diodi. Jännitekesto ei varmasti ole rajoitteena eikä lämpeneminen. Diodihan on johtavana käynnistyksen yhteydessä muutaman sekunnin korkeintaan.

matti

On sähkö vaan ihmeellinen asia.

Olen näköjään ihmetellyt samaa asiaa aikaisemmin..

Jyryytin kirjoitti:

Noniin, selvis tämänkin diodin tarkoitus. Sitä tarvitaan siinä vaiheessa kun kone ei ole käynnissä, mutta virrat on "päällä" eli näin saadaan se valon toiminta tarkastettua.
Toisin sanoen se alipaine anturi ei maadoitakaan ilman alipainetta, toisin kun taas esim. öljynpaineanturihan on paineettomana maadoitettu ja kun paine nousee, niin maadoitus katkeaa ja merkkivalo sammuu kojelaudassa.
Eli nyt otetaan sitten virta sen diodin kautta sille merkki valolle kun sitä alipainetta ei ole joka maadoittaisi sen anturin. Ja virta tuolle diodille otetaan laturin herätevirta johdosta, eli diodille tuleva virta katkeaa kun laturi lähtee lataamaan, ja vastaavasti se diodi estää virran kulun "takaperin" takaisin laturin herätevirta johtoon ja siitä edelleen merkkivalolle...
Hydrauliikan merkkivalollehan tulee nyt kahdesta suunnasta virran syöttö, ja toisessa on se diodi kiinni, tämä toinen virransyöttö taas varmistaa merkkivalon toiminnan käynnin aikana.

Olihan taas kovasti tekstiä pienestä diodista, mutta toivotaan että tästä sai jotakin tolkkua ja on sitten jollekin toiselle selectan sähköjen kanssa värkkäävälle avuksi.[/quote]

Taas kerran tuhannesti kiitoksia.

Juuri näin, pääpiirteissään. Yksi yksityiskohta pitää vielä selventää. Diodi on lampun maadoituspuolella kytkettynä niinpäin että sähkö pääsee kulkemaan maihin laturin säätäjän/magnetointikäämin kautta mutta laturin plussähkö ei pääse sotkemaan kuvioita silloin kun sitä on saatavilla. Varsinaisesti lamppu saa (+)jännitteensä mittarien takaa.

matti

Kiitti vinkeistä, löysin kotinurkilta laturi/starttien korjaajan jolla on dioteja. Täytyy miettiä jois veisi laturin ja startin huoltoon kaveri korjaa niitä työkseen ja töitä riittää.

On tuossa varmaan se laturin heräte tavallaan varmistettu samalla, ihan kuten olikin jo puhetta. Jossain kohdassa on välähtänyt noiden sähköjen kanssa. Varmaan eri suunnittelia tehnyt muut sähköt, kun epäkohtia on niin paljon.

En ymmärrä tuota engelsmannien sähköhommaa.. Samat ongelmat on ollut Triumphissa, Fordissa, Roverissa, Morriksessa ja Taavetissa. Muista en voi sanoa olevan suurempaa kokemusta.
Jostain syystä tuntuu sille saarelle olevan pesiytynyt ihan oma(n)laatuinen tapa tehdä sähköjärjestelmä ajoneuvoon, on kyseessä sitten auto, moottoripyörä, tai traktori.

Mitenkähän mahtaa olla Rolssissa?

Niin, kun päävirta sinne kojelaudan alle (mitä kautta kulkee kaikki virta paitsi lataus ja käynnistys) johdetaan yhdellä 6mm johdolla. Kun kaikki valot ja vempeleet on päällä, jännitehäviö on useita voltteja pelkästään sulakerasian kohdalla. Näin tuossa minun 990:ssa. Nyt kun sähköt uusin, oli jännitehäviö akun ja kojelaudan välillä yhden voltin luokkaa. Ja se johtui siitä, että se hytin ja traktorin rungon välinen maajohto oli laitettu suoraan maalin päälle, eikä se käytännössä edes toiminu. Sen puhdistin, ja sitte alko virta kulkee.

Sama oli kerran, kun vielä alkuperäinen 35A laturi oli käytössä. Latausvalo hehkui ajon aikana, ja kas kummaa kun laturin maadoituspisteet oli melkein rikkomattomassa maalipinnassa. Vähän ajetussa koneessa kun ei ole tarvinnu hihnaa kiristää tehtaan jälkeen kovin usein...

Nyt on uusi diodi ja merkkivalot toimii ihan ok, Taavetti sai tieliikenne varustusta peilin ja tuulilasin pyyhkijäkin sai virtaa. Akun kiinnitys tarkistettiin. Rajoittimetkin laitettiin mutta mestari joutuu siirtämään korvakkoa, ei ole tapit samalla tasolla ja syntyy vääntöjä jotka ei tee hyvää rajoittimien alapäälle. Ensiviikon vaihteessa on tarkoitus siirtää Taavetti "työmaalle".

Olisko kenelläkään kuvia tuollasen kolmekeppisen rajoittimien kiinnityksestä. Kaikki gallerian kuvat komiasti edestä otettuja. Pitäisi saada rakentajalle mallia. Yhdet aihiot on mutta ei ihan toimi ilman muutoksia.

Kävin katsomassa oman 990 selectan sivurajoittimet.
Pituussuunnassa vetovarsien kiinnitys ja ja sivurajoittimien alapään kiinnitys ovat ovat samassa linjassa.
Korkeussuunnassa ei.

Vanhassa Taavissa on ihan kohakkain kiinnitykset,

Mitä tarkoitat vanhalla taavilla.
Toi mun 990 selecta 1969 mallia.

Tarkotan minulla olevaa (nosturityömaa) aikasemmin ostamaani Taavettia, joka on kyllä 3v tuoreempi kun tämä projekti.

Jos kysymys on nostolaitteen sivurajoittimista niin toinen pää tapaa olla vetovarren neljänneksen verran mullinsilmästä eteenpäin, siis valmiissa reijässä. Toinen pää on portaalin kyljessä alemmassa kolmen kierrereijän ryhmässä niin että tappi on suunnilleen reikäkuvion keskipisteessä.
Muistaakseni valussa on 1/2" kierteet. Ei ne ihan prikulleen samalla linjalla ole vetovarsien kanssa, mutta ainakin meillä ne on toimineet kun on pikkasen välystä joka paikassa. Sekin on ihan hyvin toimiva ratkaisu, että tekee teleskooppiputken ainesputkesta ja sisäteleskoopin pyöreästä umpitangosta. Silloin stopparitapit rajoittavat liikettä vain ulospäin ja samalinjaisuuden kanssa ei ole niin tarkkaa.

Minä kyllästyin niihin kettinkirajoittimiin ja tein, laiskana ja pihinä miehenä, vain yhden molempiin suuntiin jäykän mutta säädettävän rajoittimen tuumaisesta pyöröteräksestä ja siihen päälle passaavasta paksuseinäisestä putkesta, toiseen päähän 19mm mullinsilmä ja toiseen sarana ja vetovarren reikään käyvä tappi. Säätöä varten on putkessa ja pyöröteräksessä viiden sentin välein reikiä, joihin käy 10mm tappi.

Mutta sitten varsinaiseen asiaan. Tein niihin kynkän reikiin käyvän kiinnitysraudan. Tein sen kymppimillin paksusta latasta johon porasin 13 mm reiät kolmioon ruuveja varten. Rajottimen mullinsilmää varten hitsasin siihen kiinni 19mm tapin pätkän, jossa reikä sokkaa varten. Tutkin ja mittailin tapin paikkaa ja loppujen lopuksi pistin sen taaemman- ja yläreiän väliselle suoralle kolmanneksen päähän yläreiästä. Ja ne kierteet tosiaan oli puolituumaiset (1/2" UNC), oli vähän hakusessa kun oli niin ruosteessa, ja sopiva ruuvin pituus on 35mm tai vastaava mitta tuumissa.

Ja hyvin toimii, pysyy pottukonekin linjassa eikä hölsky taakka laidasta laitaan niinkuin kettinkien kanssa.

Valmiita paloja taitaa löytyä myös IKHlta

matti

Nyt on rajoittimet viritetty ja ei kampee yhtään. Huomenna lähtee lumitöihin.
Kuva uudesta kiinnityksestä
https://picasaweb.google.com/104417656478203495634/MasinistinRomppeita#5697593183509818386

Ei lähtenyt lumitöihin kun nosturia rakennettiin
https://picasaweb.google.com/104417656478203495634/MasinistinRomppeita#5697898204140005458
https://picasaweb.google.com/104417656478203495634/MasinistinRomppeita#5697898255866159618

Mutta valmiudet on kyllä-