Muuta keskustelua

lunta on jo iha riittävästi tänä talvena en saanu tehtyy ku 4 lumityöt ku tuo vasen jalka katkes tos helmikuun alus mut kohta varmaan jalka ois terve et pääsee sitten keväämmällä kyntämään peltoja kuntoon

Joo,luntahan on jo ihan normaalitalven malliin,vaikka tammikuu oli täällä suomen vähäsateisin alue,tämänaamun paikallislehdessä oli juttua,virallisella mittauspaikallaki on jo 85 senttiä,kyllä se jo pienempää traktoria pijättelee kummasti,ja kun aukeilla metsien reunossa on vielä ainakin kolmanneksen enemmänki,niin kuutoscaseki jo meinaa puistelemalla siellä mennä,vaikka painoa on kovasti päällä,tasasilla mennee vielä solokenaan niinkuin KärkiTopi aikanaan sanoi,täällä yksi traktorimies sellainen,885 ja 1390 oli viimeiset rattorit hänellä,sitä ennen majurit ja viistonniset.

Jo vain lunta on riittävästi tai suoraan sanottuna ihan liikaa.Piti hulluna yrittää sahaamaan mäntytukkeja metsästä mutta eihän sinne nyt mene sikakaan.Vähän tuulinen paikka ja oli melkeen muniin lunta niin ei kun pois ja kevväämmällä uudestaan.
Oli aikomus tuoda vähän sahapuita vannesahalaitokselle ruuaksi,kun tuli sellanen woodmizer lt 15 hankittua.
Äkkiä se metsurin tunne lähti kun lumessa kahlaili sahan ja lapion kanssa, juontokouralla olisin sittte ne tuonu pois, mutta kun ei niin ei

Katselin tikon 1690 "formula" videota youtubessa, tuo 55 vaatii näköjään ylikierroksia ja virallisesti tarviis olla jo rekisteröity liikenne koneeksi.

Lopussa näkyy menevän 40 km/h noin 2000 kierroksella.

Jos 1690 menisi 9/59 välityksillä vakio kierroksilla ja renkailla 27 km/h niin 15/55 rattailla kulkuja löytyisi (vakio kierroksilla) 48 km/h eli ei tarvitsisi rekisteröidä liikenne koneeksi. Tossahan 55 menee rikki vasta kun mittari on jo punasella.

Jos taasen laitetaan 11/58 välitykset ei kulkisi omien laskujeni mukaan kuin 33 km/h (1.24 kertaa nopempi) jos kierrokset ja renkaat pidetään vakioina. Neljän kympin rikkomiseen tarvittaisiin siis roimasti kierroksia ja isompia kumeja.

Tietysti etupään nopeutus on vähän propleemo mutta kaivelin vähän foorumilta vanhoja viestejä ja...

velimhan kirjoitti:Tilaa siihen omaasi nuo 15/55 välitykset niinkuin tuossa minun 1690 taavetissa on,kardaaniin vaan sitten lisäloota,niin pääset senjälkeen 55 km/h.

Siihen nelivedon lisälootaan olis mahdollista sovittaa tuo peuralan turveautomallin muunnoslootaki.ei tarvis sitä senkummemmin miettiä.

Johan tuollainen pienentää maavaraa...? Onkos tämä samanlainen värkki mitä käytetään esimerkiksi vetävissä turvevaunuissa nopeus erojen tasaamiseen jos traktorissa ei ole ajovoimanottoa? Eli ihan perus nopeudenmuunnin?


Joopajoo tulipa taas ajateltua ääneen, uteliaisuuttani näitä kyselen. Tulipa vaan mieleen että jos nopeuttaisi ton kovalaatikkoisen kuutosen niin melkeenpä kallistuisin noihin 15/55 välityksiin että hommasta olisi edes jotain hyötyä.

11/58 suht 9/59 antaa kertoimen 1,243295 noin suurinpiirtein.27x 1,243295=33,568 km/h .18,4x38 verrattuna 16,9x38 antaa noin 1,4km lisävauhtia.Ollaan noin 35:ssä ,300 rpm lisää eli 2600rpm niin rupee 40km/h olemaan lähellä.
Jos laitat kovalaatikkoiseen 1690:iin 15/55 välitykset ,niin etupään saat parhaiten laitetuksi 12/40 lautaspyöräparilla ja loput Lehtolan koneen muunnoksella pudotuslaatikkoon. Onnistuu.Laskettu on.

Se peuralan loota ei mielestäni pienentäs maavaraa,siinähän tulee akseli vaan läpi samasta linjasta,ja noin 20 cm laatikko kanttiinsa,katsoppa netistä...

Lehtolalla on vielä pienempi vastaava lootamalli,se vaan vaatii murroksen kardaaniin,akselilinja noin 2cm siirtyis puoleen.

On se tuo neljänkympin malliki jo kokonaan eri maata,mutta tietenki 55 km/h on omaa luokkaansa.

Kaikista parhain on tuo HS mallin 45 km/h versio,siihen se on niinkuin alkujaan tehty.

Oma 1690 menee jo normikiekoilla reilut 50,ja se ottaa noin 2700 kierrosta kaasu aivan pohjassa,ja silloin gps näyttää jo hieman yli 60 km/h,ja autojen mittarit näyttää silloin noin 70-75 km/h kun ajavat perässä.

Renkaat on 20,8x38 Uniroyal.

Tuo 15/55 välitys on sitten jo formula,siirtoajoon tosi hyvä peli,ei tarvi olla uusienkaa traktoreiden jaloissa.

velimhan kirjoitti:Oma 1690 menee jo normikiekoilla reilut 50,ja se ottaa noin 2700 kierrosta kaasu aivan pohjassa,ja silloin gps näyttää jo hieman yli 60 km/h,ja autojen mittarit näyttää silloin noin 70-75 km/h kun ajavat perässä.

Renkaat on 20,8x38 Uniroyal.

Joo kyllä se varmaan kakskyt tuumasilla renkailla menee päälle 50, vakiorenkailla nopeus jäisi 48 km/h mutta rengas koko tuskin tulee vaihtumaan ihan vähään aikaan, on meinaa uuden karheat 16.9 taurukset paripyörinä, pitäis ne vaihtaa kohta alle.

Case1594 kirjoitti:Jos laitat kovalaatikkoiseen 1690:iin 15/55 välitykset ,niin etupään saat parhaiten laitetuksi 12/40 lautaspyöräparilla ja loput Lehtolan koneen muunnoksella pudotuslaatikkoon. Onnistuu.Laskettu on.

Sehän on hyvä homma, ei tarvii mitään erillisiä laatikoita alkaa virittelemään.

Kyllä noilla 11/58 pääsisi jo ihan riittävän kovaa jos ruuvia vääntäisi, ainut vaan että ainakin edellisellä syöttöpumpulla ja suuttimilla rukkas syödä ainetta aika paljon kun kierrätti 2500.

Kuten V-M sanoi,11/58, neljänkympin kone, on täysin eri traktori kuin 27 kulkeva.Ei tarvi aina ajaa lämiskä pohjassa vaan voi nautiskella ja ajaa hiukka pienemmilläkin kierroksilla .Matka taittuu kuitenkin.

nopeudesta on varmaan konkreettista hyötyä,kun tuli vuokrattua lisää peltoa vajaa 30 km päästä. entiset on hoitanu urakoitsija ja itte valmetilla joka kulkee sen 25km,h kun ajaa2500 rpm, nyt 1690 noin 40.km, on iso ero kesä näyttää. kyllä teki kevät tempun kun rajaojan molemmat rummut jääty ja vedet vei juuri peruskorjatun tien murskeet huitsan v,,,,,,n kolme viikkoa motissa .ei tullu destia ei kunta sulattamaan kun oli kiire kuulemma.on varmaan oma vika kun asuu tien päässä elukoineen ja kakaroineen onneksi ei ole tarvittu ambulanssia tai paloautoa,vielä.

taavetti_mies kirjoitti:Katselin tikon 1690 "formula" videota youtubessa, tuo 55 vaatii näköjään ylikierroksia ja virallisesti tarviis olla jo rekisteröity liikenne koneeksi.

Lopussa näkyy menevän 40 km/h noin 2000 kierroksella.

Jos 1690 menisi 9/59 välityksillä vakio kierroksilla ja renkailla 27 km/h niin 15/55 rattailla kulkuja löytyisi (vakio kierroksilla) 48 km/h eli ei tarvitsisi rekisteröidä liikenne koneeksi. Tossahan 55 menee rikki vasta kun mittari on jo punasella.

Jos taasen laitetaan 11/58 välitykset ei kulkisi omien laskujeni mukaan kuin 33 km/h (1.24 kertaa nopempi) jos kierrokset ja renkaat pidetään vakioina. Neljän kympin rikkomiseen tarvittaisiin siis roimasti kierroksia ja isompia kumeja.

Tietysti etupään nopeutus on vähän propleemo mutta kaivelin vähän foorumilta vanhoja viestejä ja...

velimhan kirjoitti:Tilaa siihen omaasi nuo 15/55 välitykset niinkuin tuossa minun 1690 taavetissa on,kardaaniin vaan sitten lisäloota,niin pääset senjälkeen 55 km/h.

Siihen nelivedon lisälootaan olis mahdollista sovittaa tuo peuralan turveautomallin muunnoslootaki.ei tarvis sitä senkummemmin miettiä.

Johan tuollainen pienentää maavaraa...? Onkos tämä samanlainen värkki mitä käytetään esimerkiksi vetävissä turvevaunuissa nopeus erojen tasaamiseen jos traktorissa ei ole ajovoimanottoa? Eli ihan perus nopeudenmuunnin?


Joopajoo tulipa taas ajateltua ääneen, uteliaisuuttani näitä kyselen. Tulipa vaan mieleen että jos nopeuttaisi ton kovalaatikkoisen kuutosen niin melkeenpä kallistuisin noihin 15/55 välityksiin että hommasta olisi edes jotain hyötyä.

Tulehan kokeilemaan tuota 11/58 versiota niin ei tarvi arvuutella. Kyllä mielestäni halvin tehdä on noin toteutettu. Kyllä se jonkunmoinen ero on vanhaan.

Eipä ole vielä kiireitä pellolle, sadetta sadetta. Josko ensi viikolla.

Kävi mielessä jos tekisi jonkin näköisen värkin pientareiden niittoon. Nyt olen ajellut pientareet ylön lautas koneella, tahtoo vaan terä lapput vähän antautua siinä hommassa.

Olisi tuolla kuusen alla orpona kyseisen vehkeen murskain mietin josko sillä onnistuisi niittää pientareita, jonkun palkin päähän se ja joku kallistus sylinteri, kulmavaihdekkin löytyisi. Imuroin nettikoneesta kuvan, näkyy vähän minkälaisesta värkistä on kyse.




Löysin masinisti palstalta juttua niittosilppurin muokkaamisesta pientareiden niittoon.

Lainaus:

Käytössäni on Taarup 1350 josta on torvipoistettu ja tilalle tehty taaksepäin ohjaava lippa. Silppurissa on pyörät paikallaan. Ojen päältä ajaessa silppuria kannatetaan kettingillä. Kettinki on työntövarren kohdalla kiinni silppurin rungossa ja silppurissa kehikossa joka tukee lippaa.

Olen ajanut sillä yli 3m pajukkoa jossa oli seassa hieman isompia leppiä.

Terien pitää olla terävät sillä muutoin pajut vaan kuoriutuu eivätkä kaikki katkea.
Työtä hidastava juttu on laitteen tukkeutuminen liian suurella nopeudella ajaessa. Poisto aukkoa pitäisi avartaa. Torvea ei voi ajatelakkaan pitävän paikalla.

Kaipa tuollainen ylön murskainkin voisi jollain lailla toimia, ei tosin ole niin järeää tekoa kuin vanha varsta/taarup mutta ei sillä ole tarkoituskaan mitään polttopuurankaa pilkkoa.

Heinänniittokone on liian himpula pajuttuneiden pientareiden niittoon. Niittosilppuri on parempi puolivalmiste, terät vaan hirmu teräviksi ja
tötterön tilalle taakse päin kaartuva katto. Se vika siinä kuitenkin on, että leikkuujälki on lähellä traktoria ja kapea. Minusta se kannattaisi lisäksi jäykistää niin että se kulkisi vain traktorin puoleisen kannatuspyörän varassa eikä pääsisi kallistumaan oikealle. Silloin siinä voisi olla oikeassa reunassa semmoinen terästangosta tehty viiksi, joka kallistaa leikkuurajaan jääviä risuja terän alle.

Euroopassa niillä on oikein hedgetrimmerit, joilla putsataan viljelysmaita kiertäviä pensasaitoja. Ne pruukaa olla melkoisen raskaita vehkeitä, ilman paripyörää tahtoo traktori kellahtaa ja sittenkin on vanteet, vannepultit ja vetoakselit lujilla.

virolaisella estren lieriöniittokoneella menee nätisti 5cm pajut ja koivutkn kun pitää ajonopeuden pienenä hirvittävä pärinä vaan tulee,myönnettäköön että terälappuja kyllä kuluu koska eihän se ihan siihen ole tehty,ei urakointiin.

erkki kirjoitti:Heinänniittokone on liian himpula pajuttuneiden pientareiden niittoon. Niittosilppuri on parempi puolivalmiste, terät vaan hirmu teräviksi ja
tötterön tilalle taakse päin kaartuva katto.

Niin siis itse niittokonetta en ajatellut käyttää vaan murskainta.

Löytyy myös vanha niittosilppuri mutta se on toiminut niin monta kertaa "elimen luovuttajana" että siitä ei enää kalua saa.

Ainoa propleemi tuossa murskaajassa on terät jotka on tuollaiset V-malliset, mitenköhän käy niitto ominaisuuksien kanssa. Tehdas tekoisissahan ne ovat Y-malliset. Voisihan noihinkin kokeilla hitsata joku terä tuohon sormien väliin tai sitten niittosilppuri tyyliset terä laput.

Risukolle pitää terissä olla massaa ja teräviä reunoja. Niittosilppurin terätkin on oikeaan risukkoon liian kevyet, mutta raskaampien terien tekeminen vaatii sitten jo aika tavalla vaivannäköä kun niitä ei kannata mistään tavallisesta lattaraudasta tehdä jos meinaa että ne kestää vähääkään aikaa terävinä.

No niin nyt on sitte päivällä taas vanha Taavi 850 herätetty talviunilta eihän siinä muuta kun tyhjenti sakkakupista vesihelmenpois ja starttas käyntiin, eipä tuolla enää isoja hommia ole mutta niin kauan kun liikkuu täytyy yrittää.
Otinpa sitte Natikasta takakauhankin pois JOS ei sitä lunta ihan heti enää tulis,mites onkos ketään menossa viikonloppuna ORIMATTILANROMPETORILLE? ite kyl meinaan molempina päivinä jos henkissä ollaa hyviä ilmojakin lupas et kyl kehtaa kierrellä jos ennusteet totta pitelee

tuossa rakentelin karkeesti db-fortunan naulat vinoon taktiikallla. HERMOT meinasi noitten naulojen kanssa mennä, mutta siisti siitä kuitenkin tuli
[img][/img]

Mites toukotyöt ovat edenneet?

Täällä jemmattiin eilen viimeiset jyvät.

Onneksi olkoon... On sade päivä taas... Muutaman kerran joutunut tuleen pellolta pois kun satanut.... Olisi 15 ha äestys kylvö ja jyräystä olisi vielä noin 30 ha. Jos menisi laittaan rasvaa nippoihin... Tulis jotain tehtyä....

Sateet haittaa täälläkii ja varsinkin pienet ukkoskuurot tekee kiusaa, lauantainaki osas olla nii huono tuuri että ku saatii kone täytee tuli 10 minuutissa 4 milliä vettä prkl. Ja viime yönä tuli taas 10 milliä joten eipä ollu tänääkää mitään asiaa pellolle. Muutenkin on pellot perhanan märkiä. 12ha saatu kuitenkii kylvettyä, 20 vielä jälellä...

No nyt on vihdoin kylvöt tehtynä, yhteensä 37ha. Ei oo täälläkää kerenny käymää ku menny tää viikko kokonaa fergun kopissa

kattelin viimeistä viestiäni kolme ja puoli tuntia ennempään lähetetty kun isäni siirtyi tuonpuoleiseen,hautajaiset on sitte kesäkuun ekalauantai,näin on taas sitten yksi taavetin omistaja siirtyny paremmille kylvömaille,saa nähä miten tästä edetään vieläkö taavi tännetaloon jää veljestä vähän riippuu miten tehdään jatkossa

HIeno idea tuo fortunapeli ja DB logo eipä olekkaan jokaisella eli uniikki tuote hyvä et on täälläkin luovuutta

Lueskelin 2006 vuoden koneviestiä ja lehden lopussa oli merkkimiehiä-osio jossa oli tottakai tällä kertaa aiheena eräs taavetti mies nurmijärveltä.

Jutussa mainittiin että hänen taavetti rivistään löytyy myös entisöimätön alkuperäiskuntoinen 50D. Mahtaako olla ainoa ajokuntoinen yksilö suomessa?

Artikkelissa sanottiin että kys. mallia on tuotu maahan ehkä pari kappaletta.

Kyllä Suomessa on ainakin se yksi ajokuntoinen 50D. Toisesta en ole kuullut puhuttavan. Traktori on ollut aikansa palveluksessa Punkalaitumen?? suunnalla ja siihen on ollut asennettuna F 5000:n nostolaitteet. Kierroslukumittarin vaijeria käyttävä pikku hammaspyörä oli murentunut ja päästänyt siruja öljyn sekaan sen verran että oli kampi tarttunut. Moottori on nyt uudelleen laakeroitu 880:n liuskoilla ja taitaa siinä olla vähän muutakin uutta kiinni. Nostolaitesysteemit on purettu ja yleisasu palautettu alkuperäiseksi. Noin kuukausi sitten oli lokasuojaurakka vielä alkutekijöissään. Muutama vuosi sitten kävin paikanpäällä projektia katsomassa.

50D on varsin erikoinen traktori monessa suhteessa: 4-litrainen suoraruiskutus kuutonen, mutta ulos otettu vain 50 heppaa, 4-nopeuksinen ulosotto, joka saattaa lisäksi toimia myös ajovoimaottona, hyrauliikkaa ei lainkaan, isot renkaat ja tarpeeksi massaa kärrynvetoon. Huippunopeus oli tosin vain 18 km/h, joten ajatus oli kai vetää rattaita ym. peltoa pitkin isoilla sokeri- ym plantaaseilla. Suurin markkina olikin Etelä-Amerikassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Kanadassa, Iranissa ym. eksoottisissa isojen peltojen maissa. Ruotsiin on tullut kolme, joista yksi on kai edelleen Knivstassa hienosti entisöitynä. Hollannissa on kaksi ja Belgiassa yksi.

Tuo hiukan ihmetyttää miten siinä ei ole kolmipistenostolaitetta, mutta pitää muistaa, että v. 1953 ei markkinoilla tainnut olla paljon mitään mikä olisi ollut sinne sopivaa kokoa ja ehkä ajateltiin, että sen kokoluokan muokkausvälineet tulevat olemaan hinattavia joka tapauksessa niinkuin Amerikassa oli tapana. Hintakin oli korkea, samalla rahalla sai lähes 2 kpl "tavallista" traktoria.

50D on nykyään todellinen keräilyharvinaisuus, jos sellaisen omistaa ja myy niin rahoillaan saa todennäköisesti varsin hyvän uuden traktorin tilalle.