Pikku Taavettien nopeutus

Tuolla nettikoneessa on myynnissä Case 1290, jossa kerrotaan koneen olevan nopeutettu ja kulkevan 40 km
/h. Kuinkas tuollainen nopeutus olisi mahdollista nouhon "pikkumalleihin"? Olen ajellut tuolla viimeisellä ostokkaallani Case 1394 vm.- 84 tuolla tienpäällä yli 100 km ja kun navi näyttää nopeudeksi tuollaiset 26 km/h ja kone tykky ajaa tulee useasti mieleen onko jo suurin vaihe päällä. Eilen löysin nopeustaulukon aurinkolipasta ja kyllä se menee senkin mukaan vain tuon 26 km/h. Nyt resursit eivät anna tehdä suuria investointeja tuohon laitteeseen, mutta toivottavasti joskus tulevaisuudessa. ( Pankinjohtaja ja vaimo )

omakokemuksena viulua tuli 1490 takapään osalta n 3500e alveineen plus ynnnämuut öljyt stefat
4wd etupään nopeusosat lehtolasta n1200e
jollei jtn puuhalaatikkoa viritä kuten itse tein

Noinhan se on kuin pojjaat kirjoitti.
Noilla Lehtolan uusilla välityksillä tulle hyvä.Saa 40 version tai tai 45 version.
10%:n nopeutuksen saa vaihtamalla 11/49 väliykset 10/49 tilalle.Noita vois löytyä puretuista koneista, muuaaltakin kuin purkaamoilta.

Kiitos tiedosta! Ehkä vielä joskus.

erkki kirjoitti:Veikkaan että kysymyksessä on sama traktori joka nopeutettiin jossain Kuopion suunnalla muutamia vuosi sitten.

Temppuun tarvitaan nopeat ronkat 30 , 850 tai 885 -mallista, olikos ne 9/37 ?? tai jotain sitä luokkaa. Osista pitäisi koota sitten sellainen hybridi, jossa käytetään alkuperäiset napa-akselit ja jarrut nopean ronkan kuorten, vetoakseleiden ja lautaspyörän kanssa. Tuo operaatio ei ehdi kovin hirveitä maksaa jos löytää ronkat jostakin.

Jos nopeutuksen tekee alkuperäiseen kuoreen, niin siihen pitää kaivaa avarruskoneessa isompi reikä vetoakselin isompaa hammaspyörää varten tehdä uudet vetoakselit isommilla pyörillä ja koneistaa, hitsata ja lämpökäsitellä uudet lautaspyörät. Niitäkin on Lehtola muutaman tehnyt.  Viuluja tulee varmaan päälle pari tonnia.

Herätetään tätäkin. Selventäisikkö vähäsen tota? Onko 850 kaikissa tuo 9/37? Paljonko 1210 mahtais kulkea?

Elikkäs noiden "pikkuronkkien" kanssa on tullut vähäsen pelattua tässä viimeisen vuoden aikana, joten hieman tietoutta niiltä pohjin... 850:pin ronkat menevät 1210:ppiin muuten suoraa, mutta joudut laittamaan sinne 990:pin jarrut (koska 1210:pin jarrut on paljon levemmät), joudut ottamaan myös takabanjon sekä ronkan välistä sen (noin) 4-5 cm valukappaleen pois, muutoin eivät vetoakselit yllä tasauspyörästöön... Sitten joudut työstämään vanteisiin pienemmän keskiön (koska pulttikehä on pienemmällä säteellä), sivurajoittimien kiinnityskappaleita joudut muokkaamaan, että kiinnityspiste pysyy samalla tasolla vetovarsien kiinnityspisteen kanssa... Ronkat joudut kuitenkin vaihtamaan kokonaan, eli 1210:pin napa-akseliin ei sovi 37-ratas (37 rattaaseen tuleva napa-akseli oli muistaakseni huomattavasti pienempi, kuin 1210). Nopeutta noilla tulee seuraavasti, jos oletetaan että 1210 kulkisi 33 km/h (GPS), niin minun laskimen mukaan kone kulkisi noin 39,5 km/h (GPS) noilla 9 / 37 ronkilla. Taavetin välityksiä löytyy vielä yhdet nopeammat, eli 10 / 37, (kyseistä välitystä on ollut ainakin joissain 25:sis, ja 30:sis), noi kyseiset ronkat alkavat vaan olla jo kohtuu eksoottiset rakennella tuoreempaan koneeseen, koska kys. ronkissa ei ole vielä (edes mitään kohtia) sivurajoittimien kiinnityksille (eli ne joutuisi rakentamaan jollain toisella toteutuksella), sekä kyseisissä ronkissa on (toisessa) lyhempi vetoakseli, jonka joutuisi jatkamaan...
Itse ostin kesällä noi 10 / 37 ronkat, ja meinasin ne rakennella yhteen koneeseen, mutta sen asian tekeminen jäi suorittamatta...

Eli 1210 napa ei sovi? Sitte saa unohtua tuo, onko kokemusta teettää nopeempia? Miten suuren rattaan saa sopimaa 1210 lonkkaa? Vähä joutuu varmaa avartamaan? Nii paljo nopeutta lisää ku pystyy kerra alotetaa. mitkä ois maholliset? 13/45? Jotai tuollasta kumminki?

Ja menikö se vielä niin että kaikkien 850 takaronkat ei käy operaatioon?
Kerran tääl juttua oli niin ainakaan tossa meijän 850 ei olis siihen hommaan kaäypäset?? oli joko jotain kuvia tms juttuja mistä vertasin ja totesin erilaisiksi? oisko ollu rankemman kokoset ulkoapäinkin?

1210:n vaihdelaatikossa on 7/43 lautapyöräpari .1410 ja kuutostaaveteissa 8/41.
Elikkäs tuolla vaihdolla nopeutta lisää 20%.
En ole varma sopiiko 41 hampainen lautaspyörä 1210:n tasauspyörästöön,epäilen.
Elikkäs voi vaatia tasauspyörästönkin vaihdon ja siitä seuraa että pitää vaihtaa myös takasilta.

1200:n vetoakselit ja ronkat 1210:iin sopii heittämällä. 10/49 kun vaihtaa 11/49 ronkkiin niin nopeutuu 10% .Ainakin Kultavuoren Lassella on ollut 1200 purettuna ko ronkilla.

Lehtolan kone on tehnyt uusia vetoakseleita/hammasrattaita nelostaavetteihin.
Niitä on kahta eri mallia, en nyt muista hammaslukua mutta yli 40 kulkee hitaamilla ja nopemmilla yli 50.

Nuo sopivat myös1210:iin ja luulen että löytyy heti Lehtolan koneen hyllyltä.Hintaa en tiedä.

Kultavuorella on myös myynnis 990 sekura noilla 9/37 ronkilla.

erkki kirjoitti:Semmonenkin on Suomessa tehty, että ryömintälaatikko, joka on varsinaisen vaihteiston etupuolella, on käännetty nopeuttavaksi. Pari hammaspyörää pitää teettää ja hiukan nähdä vaivaa, mutta se on joka tapauksessa mahdollista. Nopeus taitaa vaan hieman runsaasti tuplautua, joten vaarallinen ajettava siitä tulee hurjapään käsiin.

Nyt kuulostaa hyvältä!  Eihä sitä pakko ole päästellä läppätiskis, ainaki ois hijane 40 vauhis. Ja eikös sitte saa aluetta vähä pienenmälle että voi käyttää muitaki? Mitenkäs, voiko ton ns. Ohittaa? Ettei alenna tai ylennä?

Perusvaihteistossa on kaksi aluevaihdetta, hidas (L) ja nopea (H). Ryömintävaihteistossa on myös kaksi aluetta, suoraan läpi ja hidastettu (S). Voima kulkee siis suoraan ryömintävaihteiston läpi paitsi silloin, kun S-alue on kytkettynä päälle, jolloin ryömintävaihteisto on alennusvaihteella. Tämä "nopeutus" vimma on aina ollut tapetilla täällä meillä Suomessa. Tiedän vain yhden toisen maan missä tämä asia on yhtä kiinnostava, kun meillä ja se on Hollanti.

Aivan, eli sen saa normaaliks ja sillon on normaalit muut vaihteet mutta vaa hitain puuttuu? Mitähä tälläne remontti mahtaa kustantaa? Mistä rattaat?

David Brown traktorit suunniteltiin kulkemaan maksimissaan noin 35 km/t. Tästä suuremmat nopeudet johtavat herkästi traktorin hallinnan menettämiseen (ohjaus, pyörien ja nelivedon kardaanin tasapaino, jarrut jne.) ja mahdollisiin vakaviin onnettomuuksiin. Jos joku välttämättä haluaa rakentaa tappokoneen, niin se on täysin sen henkilön omalla vastuulla. Onnettomuustilanteessa maantiellä saattaa käydä niin, että vakuutusyhtiö ei korvaa mitään, koska traktoriin on tehty lain vartaisia rakenteellisia muutoksia. Traktorin (tai jonkun muun ajoneuvon) rakenteellisen nopeuden nostaminen yli tyyppikatsastuksessa esitetystä nopeudesta, on sallittua vain siinä tapauksessa, että ajoneuvolle suoritetaan uusi katsastus jossa todetaan ajoneuvon turvallisuus maantieajossa. Liikennetraktorin suurin sallittu rakenteellinen nopeus on 50 km/t ja siinä traktorissa on esimerkiksi huomattavasti tehokkaammat jarrut kun David Brown traktoreissa. Kaikissa ajoneuvoissa joissa rakenteellinen nopeus on yli 50km/t, täytyy ohjauksessa olla myös mekaaninen yhteys pyörien ja ratin välillä. Traktorissa oleva hydrostattinen ohjaus ei täytä määräyksiä.

Olle ON ihan oikeessa,itteani hirvittäis ajaa tuolla meijänkin Taavilla kovaa ja sitten kun se montusta kimpoaa jonnekki niin ties minne?
Isäukko sano myös että kova vauhti rytkyttää traktorin runkoa ja sekin saattaa katketa,onhan noitakin käyny,no ehkä Taavin lavettirunko on vahvempia? mutta esim. tuossa Natikassa kun pelkkä moottori välissä niin koville joutus kun rytkytetään ja monttuja on.
Itte tietty jokainen päättää mitä tekee mutta toivotaan ettei onnettomuuksia satu.

Otan kaike vastuu tekemisistä, eikä tolla oo tarkotus täysiä päästellä, jos nopeella 2 menee jo 40 nii 3 pintakaasulla ajelis n. 40-45 nii ois hiljasempi ohjaamo.

Rakenteellinen nopeus tarkoittaa sitä nopeutta mitä ajoneuvolla voidaan rakenteensa puolesta saavuttaa eikä sillä ei ole mitään tekemistä käytetyn nopeuden kanssa. Joidenkin ajoneuvojen rakenteellinen nopeus on rajoitettu ja traktori kuuluu näihin. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että traktori jonka rakenteellinen nopeus on kasvatettu muuttamalla välityssuhteita tai lisäämällä moottorin kierrosnopeutta, on laiton eikä sitä saa käyttää yleisellä tiellä. Se, että poliisi hyvin harvoin jos koskaan puuttuu asiaan, ei poista tosiasiaa. Laiton mikä laiton.

Tämä näyttää nyt menevän aikalailla metsään tällainen keskustelu. Ihmettelen onko sivuston tarkoituksena edistää ja jakaa neuvoja laittomiin lapsellisiin harrastuksiin. Miltähän tuntuisi lukea jälkeenpäin surullisesta onnettomuudesta joka tällaisista neuvoista on lähtöisin.
Pidettäisiinkö nämä sivut asiallisina niitä varten jotka oikeasti apuja tarvitsee.

Eikös se 40 km/h ole aivan laillinen nopeus traktorille, mielestäni niin kauan kun on operoidaan sen rajoituksen puitteissa ei tehdä mitään laitonta.
Kyllä itseänikin haluttaisi saada Taavetti (885) kulkemaan lähemmäs 40 km/h jos ja kun lähtee hakemaan soraa tai pellettiä 20-30 km päästä.
Nykyisin tuntuu kulkevan vain 27 km/h. Kyllähän jo 50 km ajossa se nopeusero on jo merkittävä (1h 52min /1h 15min).
Taitaa tulla vaan liian kalliiksi 2400€:n traktoriin ruveta banjoja vaihtamaan. Ajattelin katsella josko löytäisi 12.4-36 pyörät taakse nykyisten 14.9-28:n tilalle.

Suomessa traktorilla ajetaan paljon tiellä pitkiäkin välimatkoja.ei ehkä niinkään eteläisen Suomen maatiloilla.

Jos muuntaa traktoin kulkemaan tuon sallitun 40km/h ,en pidä sitä lapsellisena enkä rikollisena toimintana.
Kulkevathan kotimaisen traktorivalmistajan traktoritkin 45-47 vakiokierroksilla vaikka maksimi on 40.Kuka vastaa??

Pari taavettiakin tilattiin nopeutettuna 1985 tehtaalta saakka.Toisella näistä on ajettu yli 43000h.
En pidä omistajaa lapsellisena enkä usko että on ylinopeusakkoja tarvinnut maksaa.

Entä nuffipuolen Kylmäkoskenkertoja.

Tällä foorumilla keskustellaan avoimesti TAAVETTImiehiä kiinnostavista aiheista.