Etukuormaimelle hydrauliikka?

Tarkotus on laittaa case 1394 -87 keulalle etukuormain. Mistä sille otetaan hydrauliikka? Hytin alla on 2kpl jotain letkuja missä on naaras liittimet. Mahtaako nämä olla semmoset?

1690 etukuormaajan hydrauliikka on otettu ulos tähän tapaan



Eli ulkopuolisen hydrauliikkapakan päälle on laitettu alkuperäisen tilalle itse tehty kansi josta öljy otetaan ek:n venttiilipöydälle.

Miten etukuormaajan hydrauliikan ulosotto on toteutettu muissa foorumilaisten ek koneissa?

Ellen ihan väärin muista niin jossain Salon suunnalla, tai samassa läänissä kuitenkin, taisi vaikuttaa aikoinaan joku paja joka teki noita kansia alumiinistä varsin kohtuulisella hinnalla. Tekee kai tuon tietenki rautalätkästä ittekkin kun viittii ottaa kannen irti ja etsiä siitä reikien paikat.
Öljy pyrkii ulos tuosta keskimmäisestä ja siitä takaoikealla olevasta se menee venttiililohkolle kun se on ensin käynyt kuormaimen venttiilipöydässä mutkan.

Saa kuormaimen pelaamaan niistä naaraspäistäkin ihan hyvin, mutta kun tarttee ulosottoja muuhun tarkoitukseen niin pitää vekslata letkujen kanssa. Sitten jos samassa työmaassa tönkii sekä etukauhalla että takalevyllä niin kaksitoimiventtiiliä joutuu räpläämään edestakaisin kun käyttää vuoroin kuormaajaa ja nostolaitetta.

Tuolta alhaalta lähtee vielä kolmas letku venttiilipöydälle, eli meno ja paluu letkut sekä yksi paineelle. Vaikeinta tuollaisen teossa on saada tiivistepinta kestämään suorana vielä hitsauksen jälkeenkin.

Tuon levyn nimi on sarjaankytkentälevy, sillä kytketään sananmukaisesti sarjaan se kuormaimen lohko. Tämän levyn käyttö edellyttää että ek:n lohkossa on sarjakytkentänippa tai mahdollisuus laittaa semmoinen. Jos ei ole, se on voivoi ja ei onnistu.

Tuota levyä saa pihlajaniemeltä valmiina, nippoineen ja kytkentäohjeineen, oliko hinta 69 €, muistelen.

Sen sarjakytkentälohkon tunnistaa yksinkertaisesti siitä että siinä on kolme letkun lähtöä, paine, tankki, ja se sarjanippa. Tarkoittaa sitä että siitä nipasta otetaan paineellista öljyä ulos kun karat on keskiasennossa (kuormainta ei liikuta) ilman että lohkon toiminta häiriintyy.

Sarjalohko, missä ei ole nippa paikallaan, toimii myös kaksiletkuisena, eli se ei ole ihan selvä juttu, onko se sarjalohko vai ei. Useimmat vanhat ei ole, uudemmat on.

Muistelen että ne hydrauliikkalohkot on prioriteetissa ensin, sitten tulee se sarjalevy jos semmonen on, viimeisenä nostolaite, eli jos tavallisen ek-lohkon kytkee sarjaan, tapahtuu se, että kun nostolaite nostaa, karat todennäköisesti menee jumiin siitä ek:n lohkosta. jotkut lohkot saattaa siitä kuulemma vioittuakin, en tosin tiedä kuinka.

Lisäksi nostolaitteesta tulee orja, toisinsanoen se käyttää sen öljyn mitä lohkolta tulee, 1:1, kun niitä käytetään yhtäaikaa. Tämä taas syö jommasta kummasta tehon pois, sama kun laittaisi viisi sylinteriä pötköön siten että kun ensimmäistä liikuttaa, toinen liikkuu ekan paluuöljyllä, kolmas toisen paluuöljyllä, jne. Tämä systeemi ei siksi oikein toimi, vaikka lohko toimisikin jotenkuten.

Omassa on sarjalevystä otettu EK, sen sarjanipasta 2-karainen lisälohko, sen sarjanipasta levyyn takaisin, ja nostolaitteelle. Kaikista lohkoista pitää lisäksi olla tankkiletku sen alkuperäisen hydrauliikkalohkopaketin alareunassa olevan korkin alla olevaan reikään, että vaihteiston painevoitelu toimisi oikein, se kun käyttää hydrauliikkaöljyn voiteluun kun sillä on muut hommat tehty, eli kierrossa viimeisenä. Jos paluun laittaa johonkin öljykorkkiin tms., koko peräkotelon sisukset ei saa voitelua, kun tätä nimenomaista väärin kytkettyä lohkoa käyttää. (Ulosoton vaihde, lautaspyörä, 4 eri kohtaa itse vaihteistosta.)

EDIT:

Taavetti_miehen kuvassa se tankkiletku näkyy samanlaisella takukolmalla laitettuna sinne muiden letkujen jälkeen alimmaiseksi.

Jaahans, mun koneessa on hiukan erilaiset noi letkuliitokset, koitan saada kuvat tänne. 4kpl on noi "kiinteät" mitkä tulee takapidikkeisiin mutta 2kpl on vapaana letkumallisena ja ne tulee jostain vasemmalta, toinen menee syvemmälle, johonkin tankin ja renkaan välimaastoon näkymättömiin. Toinen letku menee vasemmalle päälle näkyviin, niinkuin kanteen. En osaa niitä kuvia tänne pistää, laitan vaikka sähköpostiin. Vaikuttaako nämä jotenkin siihen pikkuvipuun säätövipujen seassa takimmaisena oikealla olevaan, se mikä taakse vietynä lopettaa nostolaitteiden toiminnan mutta nopeuttaa muuta hydrauliikkaa (perälevyn kääntöä)? On muuten hiukan hankala selittää tällai tyhmänä termejä tuntemattomana teille ammattimiehille...

Nyt en ihan varmasti muista minkälainen tuo alkuperäinen lohkon kansi on. Luulisin kuitenkin ,että siihenkin voi tiukan paikan tullen laittaa nuo kolme lähtöä. Reikä,jenka ja liitin ???

Tuli nyt mieleen että voisko ne irtoletkut olla nostolaitteen ohjauksen mukaan toimivia, niinkun esim nostolaitteen lisähydraulisylinterille tarkotettu? Ite en ole niitä koskaan mihinkään kytkenyt enkä ole koittanut tuleeko kumpaankaan painetta. Pitääpä iltasella tutkailla.

Alkuperäisessä kannessa on kanava pumpun tuloporauksesta venttiililohkon lähtöporaukseen. Siihen ei auta tehdä liittimiä jos ei kanavaa tulppaa jollakin konstilla.

Jos Pihlajaniemeltä saa valmiita kansia noinkin sopivasti niin ei taida päästä palkoille jos alkaa itse semmoista tekemään.

Se kuormaimen venttiilistö saattaa tosiaan mennä jumiin jos paluu ei ole vapaa. Jos siinä on kaksi kaksitoimista ulosottoa niin kuormainhan toimii parhaitensuoraan niillä jos kuormaimesa ei ole muuta kuinnosto ja kauhan kääntö.

hirsiukko kirjoitti:Kaikista lohkoista pitää lisäksi olla tankkiletku sen alkuperäisen hydrauliikkalohkopaketin alareunassa olevan korkin alla olevaan reikään, että vaihteiston painevoitelu toimisi oikein, se kun käyttää hydrauliikkaöljyn voiteluun kun sillä on muut hommat tehty, eli kierrossa viimeisenä. Jos paluun laittaa johonkin öljykorkkiin tms., koko peräkotelon sisukset ei saa voitelua, kun tätä nimenomaista väärin kytkettyä lohkoa käyttää. (Ulosoton vaihde, lautaspyörä, 4 eri kohtaa itse vaihteistosta.)

Yhdelle 996 kävi köpelösti kun tietämätön omistaja asensi triman kuormaajan nokalle ja kytki letkut juuri edellä mainitulla väärällä tavalla, vaihdelaatikko remppa siitä sitten tuli.

hirsiukko kirjoitti:Lisäksi nostolaitteesta tulee orja, toisinsanoen se käyttää sen öljyn mitä lohkolta tulee, 1:1, kun niitä käytetään yhtäaikaa. Tämä taas syö jommasta kummasta tehon pois.

Näinhän siinä käy, mutta käytännössä tuosta ei ole mitään haittaa, harvemmin ek:ta ja nostolaitetta tulee käytettyä samaan aikaan.

ikilika kirjoitti:Jaahans, mun koneessa on hiukan erilaiset noi letkuliitokset, koitan saada kuvat tänne. 4kpl on noi "kiinteät" mitkä tulee takapidikkeisiin mutta 2kpl on vapaana letkumallisena ja ne tulee jostain vasemmalta, toinen menee syvemmälle, johonkin tankin ja renkaan välimaastoon näkymättömiin. Toinen letku menee vasemmalle päälle näkyviin, niinkuin kanteen. En osaa niitä kuvia tänne pistää, laitan vaikka sähköpostiin. Vaikuttaako nämä jotenkin siihen pikkuvipuun säätövipujen seassa takimmaisena oikealla olevaan, se mikä taakse vietynä lopettaa nostolaitteiden toiminnan mutta nopeuttaa muuta hydrauliikkaa (perälevyn kääntöä)? On muuten hiukan hankala selittää tällai tyhmänä termejä tuntemattomana teille ammattimiehille...

Alkoi mietityttämään että mitä letkuja ne 2 ovat.
Katso onko koneessasi nostolaitteen apusylinteriä. Se saa nimittäin öljynsä tuolta vaihdelaatikon kupeesta vasemmalta puolelta, voisiko se olla se?

Tuli mieleen että voisiko se toinen letku olla vapaa paluu? Eli letku joka lähtee vaihdelaatikon päältä jonka voi liittää niihiin ns. "kiinteisiin" liittimiin, jolloin saadaan yksitoiminen hydr lohko.

ikilika kirjoitti:Toinen letku menee vasemmalle päälle näkyviin, niinkuin kanteen.

Tarkoitatko vaihteiston vai hydrauliikkalohkojen kantta? Jos meinaat vaihteiston kantta niin silloin se voisi olla tuo vapaan paluun letku, koska sekin on vasemmalla.

Juu vaihteiston kantta tarkotan. Se varmaankin on juurikin se vapaa paluu, ainakin suurinpiirtein samaan kohtaan se letku menee kun kuvassakin. Apusylinteriä ei ole. Se toinen on kyllä niin hyvin piilossa ettei taida ilman takarenkaan irrotusta löytyä sisäänmenon paikkaa. Menen tutkimaan lisää.

Nonni, löytyhän se letkun menopiilopaikka kun näytti painepesuria, tais lähtee 20v kakku siitä päältä. Tosiaan sinne tankin ja takarenkaan väliin se menee, ihan kuten kuvassa. Koneen käydessä letkun sisähelmestä meisselillä painaen lentää öljy komeessa kaaressa, samalla nostolaite hieman notkahtaa. Selvisi sekin vivun oikea nimitys kun tarkotin että taakse vietynä lopettaa nostolaitteiden nostamisen, johonkin tandem-pumppuun se liittyy . Eli onko tämä nyt semmonen letku mistä voin ottaa hydrauliikan kuormaimelle vai onko tämä joku paineeton öljynkiertoletku?

tuossa V-M:n kans poristiin, meinasi että osassa on kanteen tehty erillinen vapaa paluu, joka myös menee samaan linjaan mihin se tankkireikä siellä lohkojen alla.

Vapaa paluu, olipa miten vapaa tahansa, PITÄÄ menna siihen samaan osastoon joka voitelee paikat. Eli aina paitsi silloin kun kippisylinteri nousee, pitää hydrauliikkapumpun pumppaama öljy mennä 1:1 siihen voitelulinjaan. Kipin laskiessa se sitten voitelee siitäkin edestä. Täytyy muistaa että kytkinakseli ja vaihteiston etupään hammaspyörät pyörii miljoonaa vaikka kone ei liikkuisi minnekään, jos kytkin on ylhäällä. Tällöin voitelu tulee vain ja ainoastaan sieltä voitelulinjasta. Roiskeita ei ole, eikä se akseli ja pyörät ui öljyssä ollenkaan.

Jos nostolaite on orja, eikä se haittaisi missään tilanteessa, niitä kyllä tehtäisiin. Mielestäni on sama kun tuttua miestä narraisi, jos kytkee noita hommia miten sattuu, olipa ne syyt sitten mitä oli. Ne ongelmat tulee sitten myöhemmin vastaan, itelle tai jollekin muulle. On sen verran pitäny kärsiä muitten tekemistä virityksistä kaiken maailman vehkeitten kans, että joskus sieppaa. Esim. auton ruostekorjaus pakkelilla ja kanaverkolla, aikaa menee 3 kertaa sen mitä jos hitsaa sen kunnolla, ja jollekin moninkertainen työ tulevaisuudessa. No, se siitä.

Todennäköisesti ne sun kaksi letkua voisi olla: 1. letku: nostosylinteriltä 3-tieventtiilillä otettava kippiletku, 2. letku: vapaa paluu voitelulinjaan, joka menee eri kautta kuin se siihen tarkoitettu ja tehty nippa.

Onko hytissä penkin vasemmalla puolen joku vipu joka hallitsee vasemman renkaan etupuolella olevaa nostosylinterin painelinjassa olevaa venttiiliä. Jos on, venttiiliä hytistä kääntämällä paine menee nostolaitteen vipua nostamalla nostolaitteen sijasta siihen letkuun, ja homma pelaa. Toisinsanoen se on yksitoiminen hydraulilohko, tai ajaa saman asian.

Ja tietääkseni tandem-venttiili sijaitsee näiden hydrauliikkalohkojen alla olevassa palikassa, siinä samassa missä se tankkipaluun virallinen paikka on. Se tandem-palikka on erilainen tavalliseen verrattuna, mutta sijaitsee samassa paikassa.

Sitäpaitsi en ole koskaan nähnytkään ko. venttiiliä, kerron vain mitä minulle on kerrottu.

Penkin vasemmalla puolella ei ole muuta kun ulosottoakselin kytkin ja nelivedon kytkentä ja käsijarru. Oikeallakaan ei ole kun niitä normaaleja siirtovipuja siinä "hydrauliikkapöydässä" eli nostolaite, 2kpl ulkosia "lukkiutuvia" hydrauliikan ulosoton vipuja, se tandempumpun käyttövipu, ulosottoakselin nopeuden valinta, laskunopeuden säätöpyörä ja nopean laskun vetovipu ja se yksi säätöpyörä mikä ilmeisesti liittyy tunnusteluun. Vieressä takana on koukun vapautus.

hirsiukko kirjoitti:tuossa V-M:n kans poristiin, meinasi että osassa on kanteen tehty erillinen vapaa paluu, joka myös menee samaan linjaan mihin se tankkireikä siellä lohkojen alla.

Tyhmä kysymys: eikös se linja ole ihan joka vehkeessä? Ainakin kummassakin 90 sarjalaisessa semmonen on.

Just,siitähän ne pikkuhiljaa selvenee,joihinki niihin on asennettu kolmitieventtiiliä siihen sylinterin nokkaan,ja siitä sitten otettu ulkopuolisille painetta,mutta se on niissä ollut lisävaruste.

Eli toisin sanoen,elä välitä niistä putkista mitään,tilaa Anterolta sarjaankytkentälevy,mikä pultataan entisen kannen paikalle kakstoimipakkojen päälle.

Tilaa siihen levyyn myös sopivat nipat,mihin saat kytkettyä kuormaimen paineen ja paluun.

Ne on yleensä ns. ärräpäillä ja puolituumaisena.

Sitten tilaa vielä Anterolta samalla kertaa se toisen paluuputken nippa siihen lohkon kylkeen niiden pikaliittimille lähtevien putkien alle,siellä näkyy tulppa kun katsot,näkyykö,se pois,ja siihen se kolmas letku.

Se taisi olla 7/8 osatuumainen nippa,toiseen päähän puolituumainen ärräpää.

Kaikki nämä asiat sen lisäksi,niinkuin Hirsiukko on tuossa sitä valottanut,eli venttiilipesä kuormaimessa täytyy olla sarjaankytkentäkelpoinen.

Millainen lohko ja kuormain sinulla on.

Sinulla on hyvä kuormainkone,kun siinä on se tandempumppu,liikkuu sitten hyvin.

Laita kuvia tuonne galleriaan,kyllä ne pojat laittelee ne näkösille.

Laita vaan kysymyksiä lisää jos tarvii,me yritetään näiden kirjoittajien kanssa auttaa,se on tärkeää tulla oikein,että ei kärsi se vaihteiston voitelu.

Ulosottopyörätki pyörii niin ylhäällä,että ovat lähes kuivana jos paineöljyä ei tule.

Niissä pienemmissä koneissa on se toinen paluureikä siinä kannessa,mutta tuota 2-toimilohkon kyljessä olevaa paluuta pidän ykköspaikkana sille.

Voi olla vähän kinkkinen käsittää tuota hommaa,mutta yritetään.

Anterolta saat sitten kytkentäohjeen niille kolmelle letkulle.

Onko kuormaimesi venttiilipesässä kolme puolentuuman letkua,sylintereille lähtevien letkujen lisäksi,kysyn näin päin,siitä tietää sen ollen aikaisemmin jo kytketyn sarjaan.

Venttiilipesän tyyppi sanoo jo paljon,nimi ja numerosarja.

No tuotanii, se kuormain on trima 340 vm2004, yksivipuohjaimella, kellunta tominnolla. Kuormaimen olen juuri ostanut enkä ole sitä vielä omalle tontille saanut. Elikkä tietoni kuormaimesta on tässä...

Sopiiko udella että onko siulla sopivat runko sovitteet? Aika harvoin nimittäin näkyy myytävän etukuormaajia taavetin sovitteilla. Muutenkin vähän hyväkuntoisia etukuormaajia markkinoilla.

Tuskin ne sopivat suoraan, tinkasin kauppaan kahdet sovitteet, toiset on case jx90 ja toiset jotkut vanhemman casen tai natikan, luulisin näistä jonkunnäköset saavan muokkaamalla. Joo, kuvista tarkistaen siinä kuormaimen lohkossa näkyy kyllä olevan kolme letkua, kaksi alaspäin ja yksi sivulle.

ÄHÄ, onnistuimpas, käykääs kattomassa surkeita kuvia niistä mun mysteeriletkuista. Nämä on ikävä kyllä kännykällä otettuja taskulampulla valoa näyttäen... www.ikilika.kuvat.fi

Joo,kyllä siinä on jo sarjanippa ,senverran veres kampe.

Siinä on ilmeisesti suoraan sylinterin putkesta se pikaliitin,mikä tulee sieltä vasemmalta,se on aika epäkurantti noin käyttöä ajatellen ,kun kolmitieventtiiliä ei ole,joutas varmaan purkaa pois,toisaalta haitannekko tuo,vaikka onki siellä.

Itse kaksitoimipakat on ihan normaalisysteemillä,ja näkyy tandemkaraki siellä olevan.

Se proppu mihin paluu tulee ,on siinä etumaisen pikaliitittimelle lähtevän putken alla 7/8 UNF se kierre.

Eli sehän taitaa olla noin 22 millinen.

Ja tulpan paikka alimmassa viipaleessa.

Eli toisinsanoen,sen levyn ja nipat ja kytkentäohjeen kun tilaat Pihlajaniemeltä,saat homman pelittämään niinkuin kuuluu.
Niistä vasemmalla olevista putkista ja tulpasta elä välitä mitään.

Joo, on se kuutosissaki se paikka siellä takasillan vasemmalla puolen,mutta menikö se voiteluputkistoon,siitä en ole varma ,ja näinollen en suosittele käyttämään sitä kun lyhytaikaisessa käytössä,on se itselläki tuohon 1690 takapotkuun joku joskus värkänny sinne paluun.

Vanhat taavettiasentajat suosittelee paluuta etukuormaajalta tuohon proppuun lohkon kylkeen,ja siihen se on pruukattu laittaa.

Ei ole tullu sitä vasenta tulppaa tutkittua niin tarkoin kun kone on ollut poikki,että meneekö se putkilinjaan,ei ainakaan räjäytyskuvan perusteella mene.

Ok. Kiitos. Kun saan kuormaimen kotosalle niin laitan sen lohkosta ja letkuhässäköistä kuvia, selviää sitte se kuormaimen lohkon tyyppi ym tiedot mitä tarvitaan ettei niitä ikäviä yllätyksiä pääse sitten sattumaan...

velimhan kirjoitti:Joo, on se kuutosissaki se paikka siellä takasillan vasemmalla puolen,mutta menikö se voiteluputkistoon,siitä en ole varma ,ja näinollen en suosittele käyttämään sitä kun lyhytaikaisessa käytössä,on se itselläki tuohon 1690 takapotkuun joku joskus värkänny sinne paluun.

Ainakin sieltä menee putki hydr. lohkon kylkeen...

velimhan kirjoitti: 1690 takapotkuun joku joskus värkänny sinne paluun.

Hmm.. mitäs se paluu siellä tekee? eikös sille ole oma paikka takasillan päällä.