Etukuormaimelle hydrauliikka?

Niin tarkoitin sitä porausta noissa selostuksissa,mikä on porattu takasiltaan suoraan päältäpäin vasemmalle puolen ,siihen nostosylinterin sylinteriputken päälle aivan sen reunaan,on lähes samassa rivissä kuutosissa niiden pulttien kanssa ,millä nostolaitteen poikittaistanko on kiinni.

Pienemmissä se on paremmin näkösillä siinä mittatikun lähellä,sekin takasillassa.

Se on paluuöljylle tarkoitettu paikka,mutta siitä en ole varma,että meneekö öljy sitäkautta vaihteiston voitelulinjaan,ei ole tullu niin siikattua sitä tarkon,kun vaihteisto on ollu irti.

Tämä reitti on yleensä näissä vapaan paluun käytössä,mutta meneekö öljy vaihteiston voiteluun,on vähän hämärän peitossa,tuon varaosakuvaston putkilinjan mukaan ei mene.

Pitää joskus kattoa tarkemmin,mionulla on irrallan yksi takasilta.

Siihen kohti on tehty tuohon omaani paluuöljynpaikka jota käytän tilapäiskäytössä,kun esim. pyöritän hydraulimoottoria sahan teroituskoneessa.

Se vasemmalta takasillan yli tuleva rautaputkihan on nostolaitteen paineputki sitten.

Etukuormaaja sitten kytketään niihin lohkossa oleviin paineisiin ja paluisiin.

Käytin 1490 nosturia siten,että paluuöljy meni tuohon takasillan päällä olevaan vasempaan reikään,ja ei siinä mitään ongelmaakaan koskaan ollut,mutta Antero sanoi,että oikea paikka on siellä lohkon kyljessä oleva paluu,mihin jatkuvassa käytössä oleva sarjaankytkettävä lohko pitää laittaa.

velimhan kirjoitti:Niin tarkoitin sitä porausta noissa selostuksissa,mikä on porattu takasiltaan suoraan päältäpäin vasemmalle puolen ,siihen nostosylinterin sylinteriputken päälle aivan sen reunaan,on lähes samassa rivissä kuutosissa niiden pulttien kanssa ,millä nostolaitteen poikittaistanko on kiinni.

No niin nyt puhutaan samasta liittimestä/reiästä. Hämäännyin vaan siitä "vain tilapäis käyttöön" asiasta mutta nyt tuli sekin selväksi. Perävaunun kippauksessa ja lietevaunun hydraulimoottorin pyörityksessä paluuta on käytetty meidän koneissa kautta aikain, ei ole vielä tarvinnut laatikoita aukoa sen takia.

Voisin kysäistä sedältäni tuosta asiasta hän saattaisi tietääkkin, sen verran monta vuosikymmentä taaveteiden kanssa pelannut.

velimhan kirjoitti:Se on paluuöljylle tarkoitettu paikka,mutta siitä en ole varma,että meneekö öljy sitäkautta vaihteiston voitelulinjaan,ei ole tullu niin siikattua sitä tarkon,kun vaihteisto on ollu irti.

Nyt tuli varmisus asiaan, öljyt menevät suoraan vaihteiston voitelu putkille eli ei pitäisi olla mitn haittavaikutuksia vaikka käyttäisi enemmänkin.

Nyt olis etukuormain pihalla... Laitan niitä kuvia siitä lohkosysteemistä ja letkuista ym. Sovitteista vielä, tuli mukaan kahdet sovitteet, toiset case 1394 sopivat sovitteet ja toiset newholland/case jx-sarjaan, alaosa sopii mun rakkoliin mut yläosa ei tähän triman kuormaimeen. Toisissa taas toisinpäin. Tarvii pilkkoo ja hitsata niin se on siinä. Siitä myydään ylimääräiset sovitteen alaosat jx-sarjaan sitte jos joku tarvii... Nyt olis jotakin kuvia tosta häristimestä ja sen hydrauliikkalohkosta ym. Lohkossa on kirjain/numero yhdistelmät merkattu letkulähtöihin, näihin tarvittaisiin nyt sitten sitä tietotaitoa kytkennöistä, eli mikä menee mihinkin... Mitään papereita eikä ohjeita ei tieténkään tullut mukaan. Toinen kymysys olis noista ohjausvivun pikkunapeista ja sähköstä, mitä ne on tai mihin tarkotettu? Ilmeisesti kuitenkin tarvin sen pihlajaniemen sarjakytkentälevyn? http://ikilika.kuvat.fi/kuvat/Trima+340+etukuormain/

P2 = käyttöpaine sarjakytkentälevystä
T2 = tankkipaluu takasillan paluulinjaan
T1 = sarjanippa, josta otetaan paineellista öljyä, tästä lähtevä letku tulee sarjakytkentälevyn paluunippaan, josta öljy menee nostolaitteen käytettäväksi silloin kun etukuormaimen karat on keskiasennossa.

Lohkon vivun napit on tarkoitettu etukuormaimessa olevien magneettiventtiilien käyttönapeiksi. Näillä venttiileillä saadaan jaettua kauhan käännön painetta lisälaitteille, toimii siten että vivusta nappi pohjaan, silloin kun liikuttaa kauhaa, liikkuukin lisähydrauliikkaan kytketty laite. Jos lisälohkoja ei ole aisojen etuosassa, napeilla ei ole mitään virkaa

Joo,siinähän se tuli selvästi,ja sitten tosiaan se paluun paikka siihen lohkon kylkeen kakstoimipakkojen alle,ota se nippa Pihlajaniemeltä,sitä ei ole joka paikassa,se on se 7/8 osatuumainen,johon toiseen päähän puolentuuman r,johon kuormaimen paluu käy.

Otamme maanantaina puhelun pihlajaniemelle... Mihin järjestykseen nämä kuormaajan letkut liitetään tähän lohkoon, letkuissa on merkinnät 1,2,3,4 mutta lohkossa ei mitään muuta kun b1,a1,a2,b2 ja näihin ne kuuluu. ps. Suuri kiitos kaikille vaivannäöstä ja neuvoista! Tämä on kullan arvonen foorumi minulle ja varmasti monelle muullekin!

Se riippuu siitä että kuinka päin kytket käyttövivun, mutta vasemmalle karalle on kaksi vasenta lähtöä, oikealle oikeanpuoleiset. Suunnathan selviää kokeilemalla ja miten kukanenkin on tottunut käyttämään, normiliikkeet on että

taakse=ylös,
eteen=alas+vielä pidemmälle=uiva asento,

pitää huomioida kytkennässä koska vain toisessa karassa on uiva asento, ja että sattuu sinne laskun puolelle, eikä noston puolelle. Sitten

itseenpäin=kauhan kipristys ylös,
poispäin itsestä=kippaus.

Mielestäni tämä riippuu siitä kummalla puolen penkkiä vipu sijaitsee.

Tilasin sen sarjalevyn ja paluunipan pihlajaniemeltä, 65e +pk. Tarttis ruveta noita sovitteita pilkkomaan ja hitsailemaan, pääsee sitte pelaamaan öljyliitosten kanssa... Tossa oon kattellu että sopiva korkeus olisi ilmeisesti ylimmäinen "saranatappi" samaan tasoon konepellin kanssa? Niin että vakaimen saranat jää n.10cm konepellin yläpuolelle. Ei nykysistä sovitteista saa oikeen kunnon korkeusmittaa kun toiset sopii traktoriin muttei kuormaimeen ja toiset taas kuormaimeen muttei traktoriin, ja molemmat on tietenkin eri mittaisia. Ja leveyskin heittää n.30mm, saa muutettua kun hitsaa hieman ristiin ja tekee kunnon tukipalat molemmin puolin ja pitkälle. Että semmosta...

Nyt olis sovitteet tehty ja nostettu taaviin paikalleen, hyvin onnistui lattialla tehden, hitsauksen lämpö ilmeisesti väänsi sovitteita 2mm. Onneksi pelivaraa on 10mm. Hydrauliikat kytketty, olihan kiva työ sen sarjalevyn laitto sinne vanhan kannen tilalle, piti hyttiä nostaa takapäästä ja ottaa koko pakkasysteemit pois että sai pultit ylös/pois. Samalla tuli vaihdettua jokainen o-rengas näitten pakkojen väleihin. Mukava touhuta yksin kun kädet loppuu kesken... Sain pakat pysymään yhdessä nippusiteillä, jäi o-renkaiden välistä tippumis vaara pois asennuksessa. Huomenna Laitetaan ohjainvipu ja ajetaan kuormain paikalleen. Sitte näkee mikä toimii ja mikä ei... Onko muuten se maharauta kuinka tarpeellinen? Se mikä yhdistää runkosovitteet öljypohjan alta.

Ei mulla ainakaan ole maharautoja ollut missää(3) kuormaimessa.Taaveteissa on hyvä runko ja rauta on lujaa.(valtra???)

Siinä tapauksessa en rupea niitä sinne rakentelemaan. Luotan englannin poikien työnlaatuun ja kestävyyteen

No taavetin runko on melko matala, ei siintä maharaudasta ainakaan haittaa ole mutta tuskin tarvii jos et ihan urakoimaan ala. Taasen 05 sarjan valmetissa on runkoprofiili paljon korkemampi ja sovitteet kiinnittyvät runkoon isommalta alueelta joten niissä ei ainakaan tarvitse mitään lisä tukia.

Nyt on kuormain kiinni, kaikki toimii muuten hyvin mutta kun kauhan käännön vetää ihan tappiinsa ylös niin kuormain nousee n.50cm. Onko tämä normaalia vai olenko kytkenyt jotain väärin vai onko hydraulilohkossa vikaa? Kenties ilmaa? Samaa se tekee kun lykkää kellunta-asentoon ja laskee ylhäältä alas omalla painolla ja jos kauhankääntö on tapissaan ei kuormain laske ihan alas asti vaan jää n.70cm korkeuteen maasta.

Just,se on normaali homma,jos kuormaimessa on kauhan vakaajat,se vänkää niillä vakaajilla hanttiin,jos kauha on ääriasennossa,mutta kun paloitat hieman,homma pelaa.

Hyvä homma,että sait kuormaimen pelittämään.

Juu on vakaajat. Hyvä homma sitte jos on normaalia, putos kivi sydämmeltä, kuitenkin iso raha kiinni, ja ensimmäinen etukuormain niin ei näitä kaikkia tiedä. Nyt olis jollain hyvä sauma kaupata mulle lumikauha ja taotut trukkipiikit, sellaset olis seuraavana ostoslistalla...

nyt pistää ihmetyttämään vielä tollanen, kun ihan alhaalta lähtee nostamaan niin oikean puoleinen sylinteri lähtee ensin n.10mm liikkeelle ja sitten vasta vasen, tämä tietysti hieman heilauttaa kuormainta. Onko vikaa vai ilmaa? Ilmaa puoltaisi sekin että ylhäältä kun pudottaa vapaalla laskulla traktori sammuksissa niin kuormaimen pysähdyttyä alas, putkista/letkuista kuuluu lorina/pulputus. Poistuuko ilma ajan kanssa vai mitä voisin koittaa? Perässä on öljyä yli max-merkin kaikissa kuormaimen asennoissa.

Yleensä aisat on kierot johonkin suuntaan, jos se noin vetelee että toinen puoli lähtee edelle. Tai sitten jossain on väljä pusla. Ilmat tulee pois jos niitä on, kun käyttää ääriasennoissa kerran. Sen jälkeen kaikki öljy on pumpun kautta tullutta, eikä ilmakuplia merkittävissä määrin ole missään.

Lorina saattaa kuulua vaihteistosta, missä öljy valuskelee paluupuolelta voiteluputkiston kautta ympäriinsä peräkotelon sisällä. Tähän liittyy DB:n huono vaihteiston huohotin, jota ei ole ollenkaan, ja nyt sylinterinvarsien vahvuuden verran koppaan tulee painetta, joka tuhisee hiljalleen mittatikun kaulalta pois. Kippikärrun kun kippaa ylös, sitten sammuttaa, ja laskee alas, on muuten melkonen meteli, tuhina, ja lorina, mikä kuuluu. Pitkän aikaa lavan alastulon jälkeen ilma tuhisee. Minusta on kumma, ettei poksauttele mistään stefoja tai muita tiivisteitä, kun huohotusta ei ole. Maansiirtokärryn kippiin menee aika paljon öljyä, perä menee melko tyhjäksi.

Aisojen suoruus tarkistettiin ja mitattiin ennen ostopäätöstä, kahdesti. Ristimitoissakaan ei heittoa ollut kahta milliä enempää. Eli taitaa vika olla noissa runkosovitteissa, saattaa olla että toinen on kauempana tai pari milliä alempana kun toinen?! Väljää puslaa en ole huomannut etsiä, tarvii kattoa sekin. Lorina tulee kuormaajan putkista, kuuluu kauhan käännön seutuvilta parhaiten. Eipä silti, ei tämä pieni heitto käyttöä haittaa...

Terve kaikille! Ajattelin kirjautua, vaikka Intikkapohjaisella Casella ajelenkin. Joku voi tuntea Fordsonclubin puolelta, koska pari voortia löytyy.

Mutta ikilian kysymykseen voisi olla vastaus se että putkilinjat eivät ole kuormaajassa saman mittaisia, pidempi linja vastustaa sen verran että lähempänä pumppua oleva sylinteri nostaa ensin. Ainakin näin on minun Volvon etukuormaajassa. Uudemmissa kuormaajissa onkin saman pituiset linjat, eli paine tulee aisojen keskitukeen ensin, josta haaraantuu nostosylintereille.

Mulla on 2004 vuotinen triman kuormain, ja tosi on kyllä ettei ne putket ole saman mittaiset. Ja se oikea sylinteri on lähinnä hydr.lohkoa, tartteekin tutkia mitä se tekee kun ajaa kuormaimen ihan yläasentoonsa, kumpi puoli pyssää ensin vai onko vasen sylinteri "ottanut kiinni" matkalla...

Tommi kirjoitti:...Mutta ikilian kysymykseen voisi olla vastaus se että putkilinjat eivät ole kuormaajassa saman mittaisia, pidempi linja vastustaa sen verran että lähempänä pumppua oleva sylinteri nostaa ensin. Ainakin näin on minun Volvon etukuormaajassa...

Melekeen löisin pääni vetoa että tuo on mutuilua, siellä ei puhalluspaineella ajeta noita sylintereitä, se öljy tulee justiinsa sieltä mistä se pääsee, ja heti. Paineilmalaitteissa, ja tosi isoilla virtauksilla, tuo teoria voisi toimia, mutta näin hitailla litroilla, se ei muuten vääntele aisoja, jos on eripituiset putket nostorylintereissä. Ei mulla, eikä kenelläkään muullakaan.

Se johtuu siitä että joku paikka on kierossa, tai eri pituiset sylinterit, jos toiseen on tehty vaikka varsiremonttia? Jos se vastus, joka tulee letkuista, vääntelisi aisoja, pitäisihän esim. kourakuormaimen letkuissa, jotka on ainakin kymmenen kertaa pidemmät, näkyä monenlaisia viiveitä ja ongelmia, mutta eipä oo näkyny.

Mutta samakait se on, pääasia että liikkuu.

EDIT: tuli vielä mieleen, se on sitte eri asia, jos molemmissa sylinterin päissä on sentti väljää, sitten vedätetään aisat ihan alas, ja ne jää sopivasti siten, että keula ei ole ilmassa, mutta aisat on maassa, sitten aletaan nostaa. Lyhyempien putkien puoleinen sylinteri voi ottaa ensin ne väljät pois, sitten vasta toinen.

Eli jos laitetaan kaksi samanlaista sylinteriä vierekkäin, molemmat kytketään rinnan, ja nostetaan sitten, käy aina niin, että toinen nousee ensin, sitten se toinen, jos ei ole määräjakajaa välissä, ja vaikka niillä sylintereillä ei ole mitään kuormaakaan. Johtuu sylinterin kitkasta, ja siitä että jompi kumpi lähtee ensin liikkeelle, kitka katoaa, ja samaten paine katoaa, kun mäntä liikkuu. Kun se pohjaa, tulee taas pikku paine, joka voittaa toisen sylinterin männän kitkan, ja tämä alkaa nousta.

Putkien pituusero voi aiheuttaa sen, että tämä ensimmäinen liikkeelle lähtijä on aina se lyhyempien putkien puoleinen, mutta ei selitä mitenkään tuota mainittua sentin ongelmaa, jos kerran ei ole välyksiä.

Virtauslaki:

Nestevirtauksessa vaihtuvahalkaisijaisen putken läpi vallitsee sama tilavuusvirta joka paikassa minä ajan hetkenä tahansa. Tämän takia kapeassa kohdassa virtaunopeus kasvaa.


Energian säilymisen laki:

Virtauksen kokonaisenergia ei muutu niin kauan kuin energiaa ei tuoda ulkopuolelta tai sitä viedä pois.


Kitka ja painehäviöt:

Hydraulienergiaa ei voida siirtää putkistossa ilman häviöitä. kitkaa esiintyy putkien pinnalla ja nesteen sisällä, ja ne synnyttävät lämpöä. Tällä tavalla syntyvät häviöt tarkoittavat oikeastaan sitä, että hydraulijärjestelmässä tapahtuu painehäviöitä. Mitä suurempi on kitka nestekerrosten välillä, sitä suurempi on viskositeetti.
Virtaustyyppi on tärkeä kun tutkitaan hydraulijärjestelmän energiahäviöitä.
- laminaarinen virtaus
-Turbulenttinen virtaus.

Tiettyyn nopeuteen saakka putkessa neste liikkuu suoraviivaisesti. Keskellä putkea on suuri virtausnopeus, ja putken pinnalla nolla, eli neste ei liiku. Jos virtausnopeutta suurennetaan niin kriittisellä nopeudella virtaustyyppi muuttuu, ja siitä tulee pyörteilevä. Siten virtausvastus ja hydrauliset häviöt kasvavat.
Kriittinen nopeus ei ole vakiona pysyvä parametri. Se riippuu nesteen viskositeetista ja virtauspoikkipinta-alasta. Kriittinen nopeus voidaan laskea, eikä sitä tulisi ylittää järjestelmässä.

Elikkä putken pituudella on merkityksensä.

Joo, toki on, ei siitä ole kyse etteikö putkien pituudella olisi mitään merkitystä, eikä fysiikan peruskäsitteistä teoriassa eikä käytännössä, vaan siitä, että sillä putkien pituuserolla ei saada aikaan välyksettömien ja suorien aisojen vääntymistä, ei sitte niin millään. Tämä taisi kyllä tulla jo kertaalleen.

Se on kumma, että ollaan jostain täällä netissä vähän eri mieltä, siitä alkaa kauhea intto joka kerta. No, intetäänhän sitä elävien ihmistenkin kanssa. Autohommista takavuosina piti vääntää muutaman kanssa, ei menny kaaleen millään, piti sitte lopettaa se turhan jankkaaminen. Nykyään kun käy kahtoon, on ne uskonu mitä sanottiin, kantapään kautta sanosinko. Mutta kaikkihan saa olla mitä mieltä haluaa, eikä siinä mitään, se tuo käytäntö viimestään näyttää että miten se on.

Vanha setäni on entinen huoltomies, on tullut huomattua että vaikkei se mikään kirjanoppinut mies olekaan, siltä kannattaa kysyä asioita vaikka huvikseen, se kokemus tuo aina jotain tullessaan, eikä niitä asioita voi oppia kirjaa lukemalla. Jos ei mitään tee, ei tule kokemusta. Jos tekee paljon, aina joskus tulee sutta väkisellä. Usein ne jotka ei tee, puhuu paljon, ja ne jotka tekee, ei pukahda mitään, siis täällä netin palstoilla.

Tämä letkuhomma on minun osalta valmis, tässä aiheessa/topicissa.

Asia varmistettu, vatupassilla tarkistettuna löytyy heittoa 3mm korkeudessa ja aisan "vastatappi" on kulunut millin, pari. Nämä yhdessä tekee väännön. Asia korjaantuu pienellä säädöllä ja 2mm paksusella pellin palalla.