DB 990 Selectamatic -71 käynnistys- ja latauspiiri

Ostin talvella Taavin klapukoneen eteen. Hyvin on Palxia 80 tuntia pyörittänyt. Virrat vain ei pysy akussa - mäkitartilla ja apukaapeleilla on laitettu käyntiin. Nyt klapit kuivaa ja Taavettia on purettu, että hirvittää. Kaksi päivää on lioteltu rasvoja ja mönjää pinnoista. Koppi nostettiin talliin. Johtoviidakkoa on perattu pois. Laturi oli mitsun pikkulaturi ja viraton. Ostin IKH:n NAB 900 (Luukas kai) laturin ja nyt olen täsmäohjeita vailla:

-miten vedetään käynnistys- ja latauspiirin kaapelointi? On akku (100 Ah ja uusi), yllämainittu laturi, jonka päässä on B+, B+, IND, W, AUX, on alkuperäinen startti ja solenoidi, on päävirtakytkin , on alkuperäinen virtalukko ja tekohalut,
-kestääkö laturi ilman enempiä tukirakenteita entisessä paikassaan? Linjaan sen saa kyllä, mutta näyttää niin nyrjähdysherkältä. Jollakin on varmaan kokemusta.

Kesä ja itikat - naapuri ja natikat!

Just nyt en ehdi pitempään kirjoitteleen aiheesta. Jos katselet tätä palstaa alaspäin ja vaikka linkistä
http://www.network54.com/Forum/332373/ niin löytyy aiheesta juttuja ja kytkentäkaavioita myös.

Myöhemmin voidaan palata asiaan.

matti

Nonnii. Toivottavasti tästä ei tule liian yhsityskhtainen. Ei pidä pahastua, jos kirjoitan jotain ilmiselvää.

Ihan ensimmäiseksi kannattaa varata oikeanlaisia liittimiä ja ne kiinnittää luotettavasti. Liittimen eristämiseen kätevää ainetta on kutistesukka. Niin, ja kun rakentelet muutenkin niitä sähköjä, niin sopiviin väleihin kannattaa lisäillä sulakketa. Nykyjään autoissa käytettävät lattasulakkeet on luotettavia ja ne kannattaa tuoda samaan kosteussuojattuun sulakerasiaan. Alkujaan luukkaan systeemiin kuului vain yksi posliinisulake johtoon ripustetussa pitimessä.

Siis, aloitetaan vaikka akusta. Miinus viedään tiukasti kaapelilla maahan ja siihen johonkin sopivaan väliin pannaan päävirtakytkin. Kaapelin pitää olla paksua (sormi). Plus taas kuljetetaan samanlaisella kaapelilla solenoidin vapaan ruuviliittimen alle. Samaan liittimeen laitetaan myös laturilta tuleva virtajohto ja virtalukolle menevä syöttöjohto. Molemmat saa olla 6-neliöistä.

Virtalukon piikkejä en nyt muista ulkoa, mutta lukko on joko kolmi- tai neliasentoinen riippuen onko imusarjahehku (itsellä kolme kun ei ole hehkua). Melkeinpä menee mittailuksi, jos et sattunut löytämään kytkentäkaaviota. Sieltä viimeisestä eli jousen takana olevasta starttiasennosta viedään käynnistysen herätysjohto solenoidin lattaliittimeen. Tämäkin voi olla 4 tai 6 neliöistä. Toisesta eli "virta" asennosta viedään ohkaisempi (1.5 neliötä) johto öljynpaineen ja latauksen merkkilampuille.

Ja sitten laturi. Oletan nyt, että tuossa tyypissä on säätäjä itsessään kuten ACR latureissa. On hyvä jos laturin mukana tuli liittimiä, varsinkin kolminapainen muovirunko on hyödyllinen ja helpottaa melkoisesti. Laturissa varmaankin on semmoinen kolmen latan (2 x iso B+ ja 1 pienempi ind) liitinryhmä. Nuo B't on yhdessä ja joko toisesta tai molemmista viedään virtajohto, 6 neliötä, solenoidin päähän. Siihen pienempään liittimeen (ind) tuodaan 1.5 neliöinen johto latauksen merkkivalon toisesta piikistä. W on varmaankin tarkoitettu sähköisen kierroslukumittarin lähdöksi (ei käytössä) ja aux on semonen liitin mistä voi ottaa sähköä vaikka vain koneen pyöriessä toimiville valoille tai johonkin muuhun. Sen saa nyt kuitenkin jättää kytkemättä.

Ja sitten laturin kiinnitykseen. En ole koskaan kokeillut, miten tämä malli istuu taavettiin, mutta ACR laturi menee heittämällä. Molemmissa on etulaipassa kiinnitys ylätuelle ja alalaidassa varsinaiselle kiinnitysraudalle. Laturin takapään laipassa taasen on alalaidassa vain yksi reikä kiinnitysraudalle (etäisyys etulaipasta noin 8-10cm). Taavetin moottorin kyljessä on vaakasuorassa kaksi kierrereikää, joissa alkuaan on ollut U-muotoinen kiinnitysrauta, joka sopi alkuperäisen laturin etu ja takapään väliseen pituuteen. Jos näillä kolmella ruuvilla sen laturin saa kiinnitettyä (ylätuki ja kaksi varsinaista kiinnitysruuvia) niin pitäisi pysyä. Se taaempi kiinnitys saattaa vaatia vähän kikkailua. Minusta se kiinnitysreikä on holkitettu pienen säätövaran aikaansaamiseksi, mutta jos se ei riitä, niin voi säädellä vaikka muutaman mutterin ja pätkän kierretankoa (8.8 vähintään) kanssa. Näin siis alkuperäisen kiinnityksen kanssa, en tiedä miten on muutettu sen varalaturin kiinnittämiseksi.

Ja onnea yritykselle

matti

Kiitos, Matti, ohjeista. Minulle ei mikään ohje ole liian yksityiskohtainen. Näillä uskoisin pärjääväni. Eilen katsastelin uudeen laturin kanssa kiinnityksiä, ja kun siihen muotoilee sopivan haarukkakiinnikkeen niihin lohkon reikiin, niin kyllä pysyy. Vaatii vähän sovittamista.

Huomisen teema on ohjauksen väljyyden etsintä. Rattia saa kierroksen pyörittää, ennen kuin vinkkelitossu liikahtaa. Muuten ei yllätyksiä ole tullut. Terve kone sieltä lian alta paljastui. Taavi on paikkansa meidän pihassa ja klapirantteella ansainnut. Erityisen mieluinen on polttoainetalous ja nopea ulosotto.

Uljas

Siinä on todennäköisesti rattiakselin yläpään laakeri väljä. Kun rattia kääntää ees taas niin akseli nousee ja laskee hiukan, eikö vaan.

Toinen mahdollinen väljä paikka löytyy ohjausvaihteesta. Kuulamutterin vipu on kiilan kanssa kiinnitettynä vaaka-akselille. Jos kiilaura on levinnyt niin siihen tulee väljää. Omaan 1200:een tein uuden kiilan sovittamalla. Hioin jousiteräksestä rälläkällä venähtäneeseen uraan sopivan kiilan ja toisen puolen sitten tahkosin vivun uraan sopivaksi. Kuulostaa vaikealta, mutta ei niin paha homma kuin ensin luulisi.

Harvoin kai kuulat ja urat on niin kuluneet että niistä tulee iso klappi. Olen kyllä kuullut juttuja, että sen on joku tiivistänyt vaihtamalla kuulat, mutta oliko ne uusia 5/16" kuulia niinkuin alkuperäiset vai 8 millisiä, sitä en osaa arvata. Ylikokoiset kuulat eivät ehkä mahdu kulkemaan paluuputkessa. Marjakankaalta saa kuulemma uusiakin kuulamuttereita aika sopivasti.

Niin se oli. Alapää hölskyi. Nikkaroin siihen palasen ohjeidesi mukaan. Kiitos, Erkki, neuvoista. Päivä meni, mutta loppuviikosta näkee, miten susisepän töillä on siunausta, kun alan kasaamaan konetta. Otin kuulatkin irti, kun olin ostanut uudet kuulat. Koko ja lukumääräkään ei täsmännyt joten taiteilin entiset sisään vaseliinin avustuksella. Hauska päivä. Koppi tulee jäämään yli - siitä tulee avomalli. Lokasuojat on sitten hakusessa. Meillä ei enää tarvii huonoon keliin lähteä... vanhalla traktorilla.

uljas

Nyt on hauskuutettu Juannusvieraita Taavetin kyydillä! Rattori on kasattu. Kaikki suotimet, nesteet ja öljyt on vaihdettu puhtaaseen ja maalattuun koneeseen. Konepeittoa en ole pannut paikalleen, vain kojetaulun. Kelta-punaisella maalattu tuuletin sattuu mukavasti silmään ajellessa. Avomallina ja maalatussa koneessä näkee, mistä vuotaa jos vuotaa. Viimeinen korjaus oli ulosoton laitto. Ulosoton kytkimen säädin kolmesta mutteriruuvista altakäsin ja johan kytkee ja irroittaa. Ja ilman rutinoita. Meni kuusiokoloruuvit 3-4 milliä sisään, kunnes tapasivat rautasahan latin. Ulosoton stefan vaihto oli helppoa. Osa tuli päivässä Pihlajaniemeltä. Nyt pysyy vastamäessäkin öljyt sisällä. Nostovarsille nikkaroin laudasta kahden istuttavan nojatuolipenkin. Heinäsäkin päällä on soma matkata vastametsään. Sähköt on johdotettu uusiksi ja kaikki paitsi valot pelaa. Lamput on vielä kunnostettava. Mutta syksyyn on vielä aikaa.

Tämä palsta on vallan mainio - kiitokset Taavetti-talliin kirjoittaneille ja neuvoja antaneille, niiden avulla on paljolti pärjätty tässä "haasteessa"!

uljas

Palsta on mainio - samoin kerhomme. Tervetuloa mukaan!

Kesää vain kaikille - jokohan se nyt tuli! Eilen David Betlehemin kanssa kynsin pienen kesantopellon ja tänään vetelin vanhalla Sampo-hankmolla kynnökön tasaiseksi. Ja oli yhtä juhlaa! Remppa tai paremminkin puunaus ei pilannut vehettä, vaan kaikki mitä olen sepitellyt pelaa. Kiitos hyvien neuvojen! Seuraava hoitokohde on jarrut! Pellolle mennessä pitää lasketella Karjalan vaaraa alas ja minusta tuntuu, jotta jos köykäisempi mies (0,105 tonnia) olisi ollut puikoissa, niin tokko olisi topannut. Eli miten DB 990 Selectamaticin hillitseminen paranisi? Kun ratista vetää ja jarrulla seisoo, niin kyllä se pysähtyy, mutta istumatyönä ei.

Ja valkoiset siivet (lokasuojat) on hakusessa - koppia emme laita takaisin. On parempi fiilis kuin Harrikalla!

U Julmas Ruttunen

Rumpujarrujen ongelmana on usein rumpujen ja jarrunauhojen killottuminen. Lisäksi saattaa jarrupolkimen ja välivarsien sekä kääntöakseli pyöränvälityksen juuressa olla hieman tahmeat. Ei auta, kun purkaa pyöränvälitykset pois ja tarkistaa paikat. Rumpujen sorvaus ja jarruhihnojen uusimeinen saattaa hieman parantaa tilannetta, mutta ei ne Taavetin mekaaniset jarrut kovin kummoiset ole. Jos irrotat pyöränvälitykset, muista lukita tasauspyörästön poljin ala-asentoon ennen, kun otat oikeanpuoleisen "ronkan" pois, muuten lukon holkki jousineen päätyy takasillan sisälle.

uljastur kirjoitti:Ja valkoiset siivet (lokasuojat) on hakusessa - koppia emme laita takaisin. On parempi fiilis kuin Harrikalla!

Mietippä vielä että kannattaako, -71 malleissa pitäisi kuitenkin olla ohjaamo siitä on maininta oikein rekisteriotteessakin.

Huono jarrupito tulee usein siitä, että vetoakselin stefa on päästänyt hiukan öljyä jarruille. Sepä vaatikin sitten melkein stefojen vaihdon ja jarrupintojen puhdistuksen että alkaa taas pelittää.

Kun olis pieni reikä josta tupsauttas hartsin pölyä hihnoille, josku kuorma-auton jarruja 70-luvulla tehostettu ja kyllä pysähty

Eihän siinä muuta kun tekee reijän ja ruuttaa etikkaa jarrupintoihin,sitä meillä laitto vanhaukko kun alko kytkin luistaa ja mettästä piti pois päästä!
Ja ei kai tuo hytti pakko ole olla jos ei yleisille teille mene,tieajossa sitten toine juttu

Hytti ei liity mitenkään tieajoon vaan se on turvavaruste jota tarvitaan aina traktoria käytettäessä. Turvaohjaamo (turvakaari) tuli Suomessa pakolliseksi 60-luvun lopulla ja ensimmäiset ulkomaalaiset (esim. Klippan) ja kotimaiset (esim. Taavi) koestettiin Vakola:ssa. Traktoreissa piti ensin olla hyväksytty turvakaari ja myöhemmin näitä turvakaaria ruvettiin varustamaan ovilla ja muilla paneeleilla (tästä hyvä esimerkki Klippan "putkiohjaanmo"). Myöhemmin alettiin asentamaan turvaohjaamoja (esim. Taavi) joissa oli jo heti valmiina tuulilasi, katto, ovet ynnä muute. Mikäli traktorissa on alkujaan ollut turvakaari tai -ohjaamo pitää siinä edelleen olla hyväksytty kaari tai ohjaamo joka sujaa kuljettajaa kaatumistilantessa. Ongelmia ohjaamon poistamisesta saattaa tulla, tieliikenteen lisäksi, tilanteessa jolloin traktori kaatuu ja kuljettaja loukkaantuu. Tässä tilanteessa ei ole ollenkaan varmaa, että vakuutusyhtiö avaa pussinsa nyörit. Kuolemantapauksessa saattaa lisäksi käydä niin, että henkilö joka on poistanut ohjaamon saa syytteen työturvallisuuslain rikkomisesta.

Juuri näin anna kopin vaan olla paikallaan. Ikkunoiden ja ovien irroittamisen ei luulisi olevan kiellettyä, alkaa ilmastointi toimimaan näin kesäisin kun nappaa taavihytistä ovet ja takalasin pois. Kaiken järjen mukaan ikkunoilla ja ovilla ei ole merkitystä ohjaamon luujuuteen ja kestävyyteen kaatumistilanteessa.

Vai pitääkö ovetkin pitää ehdottomasti paikallaan ettei kuski pääse ainakaan lentämään kopista pois kaatumistilanteessa?

Itse ainakin pitäisin. Takavuosina kotipitäjässä yksi vanhaisäntä ajoi 702:en, jossa ovet oli sidottu kesäkuumalla auki, niin ajoi sen isoon ojaan, lensi ulos ja litistyi alle.

Minä pidän sekurassa ovet ja ikkunat kiinni ajaessa ja puhaltimen 2:lla tai 3:lla. Ei tule pöly ja roskat sisälle

Niinno em 702 ja 990 sekura ovat jo ihan erimallisia ohjaamoja joissa kannattaa ehdottomasti pitää räppänät kiinni mutta nämä klippanit ja taavit ei ole kovin tiiviitä muutenkaan. Ja seitennollakakkosen kopistaa lentää varmasti kolarissa jos ovet ovat auki, taavikopissa istutaan syvällä lokasuojien välissä, enkä minä oikeastaan muualla ovia irroita kuin heinäpellolla.

Paulig kirjoitti:Minä pidän sekurassa ovet ja ikkunat kiinni ajaessa ja puhaltimen 2:lla tai 3:lla. Ei tule pöly ja roskat sisälle

Jep. Natikallakin kesällä ajaessa taka- ja sivulasit auki ja tuuletin täysille. Peltorit päähän ja pari allergialääkettä nassuun. Ja jos tulee liian kuuma niin sit kesämies kuoriutuu

E: Ainiin, taavettimies. Eikös tässä kumminkin puhuttu Taavi- eikä Sekurahytillisestä? Vai meinasitko vuosimalleiltaan vastaavia hyttejä (Valmet vs Sekura)?